Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Matkaraporttia Bremenistä. Varsinkin se, että raitiotietä käytetään keskeisenä joukkoliikenteen matkustajamäärien ja talouden parantajana, lienee mielenkiintoista suomalaisesta näkökulmasta.
Joukkoliikenteestä lisätietoa: www.bsag.de
Liitteenä olevat kuvat:
- Päärautatieasema
- Gröpelingenin suuri päätepysäkki varikoineen
- Uutta Horn-Lehen ja Borgfeldin suunnan linjaa
Joukkoliikenteen organisaatio, yleistä
Bremenin sisäisestä joukkoliikenteestä vastaa Bremenin raitiotieosakeyhtiö BSAG.
BSAG:n joukkoliikenteessä tehdään n. 97 miljoonaa matkaa vuodessa eli noin 177 matkaa / asukas / vuosi. Kahdeksalla raitiovaunu- ja 46 bussilinjalla on liikenteessä 334 vaunua: 24 korkealattiaista raitiovaunua, 97 matalalattiaista raitiovaunua, 149 nivelbussia ja 64 tavallista bussia. BSAG:lla on 2155 työntekijää.
BSAG:n toimintaa on tarmokkaasti rationalisoitu tavoitteena vähentää tuen tarvetta ja lisätä matkustajamääriä. Vuosina 1997 – 2005 Joukkoliikenteen tuen ja työntekijöiden määrä on laskenut ja matkustajamäärät nousseet varsin tasaisesti.
Bremenin kaupunki, BSAG, ammattiyhdistys ver.di ja BSAG:n työntekijäyhdistys ovat vuonna 2005 tehneet vuoden 2010 loppuun asti ulottuvan sopimuksen, jonka mukaan Bremenin kaupunki ostaa sisäisen joukkoliikenteen BSAG:lta ehtoina liikenteen tuen tarpeen väheneminen, joukkoliikenteen korkea taso, työntekijöiden työehtojen turvaaminen sekä raitiotien laajentaminen.
Joukkoliikenteen tuki oli v. 1999 86 M€, 2003 74 M€, 2007 54 M€ ja 2010 43 M€. V 2007 budjetin mukainen tuki on n. 0,56 € / matka. Säästöistä 25% saadaan lisätuloilla, 32% rationalisoinnilla ja 29% lipputulojen lisäyksellä.
Raitiotien laajentaminen ja modernisointi
Raitiotie toimii Bremenin joukkoliikenteen runkona. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta bussilinjoilla on vain syöttötehtävä. Seudullisen joukkoliikenteen runkona toimivat paikallisjunalinjat, jotka modernisoidaan S-Bahn – tyyppiseksi linjastoksi vuonna 2010. Tällä hetkellä duoraitiotieperiaatetta ei ole tarkoitus soveltaa laajasti.
Raitiotien laajentaminen on keskeinen keino, jolla BSAG:n tuottavuutta lisätään. Raitiotien laajentaminen lisää joukkoliikennejärjestelmän tuloja ja vähentää liikennöintimenoja. Saksassa liittovaltio maksaa kriteerien mukaisista raitiotien laajennuksista 60%, joten laajennukset eivät rasita kaupungin taloutta.
Raitiotietä on laajennettu välillä 1998 – 2003 seuraavasti:
Linja, Matkaa pv Ennen, matkaa pv Jälkeen, Muutos,Muutos %
8 yliopistolle 20400 31800 11400 56 %
8 lentokentälle 4200 6000 1800 43 %
4 Borgfeld 11700 17500 5800 50 %
4 Arsten 2500 4600 2100 84 %
Raitiotielinjan 3 1,9 km pitkä uusi osuus Überseestadtin työpaikka-alueeksi saneerattavan teollisuusalueen kautta avattiin 2.12.2006. Alueelle pyritään saamaan 16 000 työpaikkaa. Linjan erikoisuus on yhteisen rata-alueen käyttö teollisuusraiteen kanssa.
Raitiotielinjaston laajentaminen jatkuu. Keskeisenä tavoitteena on vaihtojen vähentäminen korvaamalla nykyisin raitiotietä syöttäviä bussilinjoja raitiotiellä. Suunnitteilla ovat seuraavat raitiotielinjat, joista linja 8 Weyheen kulkee yksityistä Bremen-Thedinghauser Eisenbahn -teollisuusrataa pitkin.
Linja, Hyöty / kustannus,+ Matkaa / pv, Investointi M€,K,m M€ / km
1 Mahndorf 1,66 2000 50 4,7 10,6
1 Mittelshuchting 2,3 4000 27 3,5 7,7
2 Osterholz, 10 D&C 1,15 1400 17 3 5,7
4 Lilienthal 1,14 2000 43 5,6 7,7
8 Weyhe 1,1 3000 21 9,8 2,1
Myöhemmin mahdollisia jatkeita ovat raidekäytäviä pitkin Delmenhorstiin ja Oberseelandiin.
Raitiotiekalustoa uusitaan ostamalla 2005 – 2008 30 Flexity Classic – raitiovaunua, joissa on noin 250 matkustajapaikkaa ja jotka ovat 2,65 m leveitä. Muu kalusto on 2,3 m leveää.
Arvioita
Bremenin raitiolinjasto on varsin tehokkaasti toimiva perinteinen raitiolinjasto.
Varsinaisia tasoerotettuja pikaosuuksia on rajoitetusti lähinnä linjalla 1 Huchtingissa ja Osterholzissa sekä linjalla 4 Arstenissa. Pääosin linjasto kulkee omalla kaistalla, mutta mm. linjoilla 2 ja 3 kaupungin itäpuolella sekä linjalla 4 pohjoiseen on pitkiä varsin perinteisiä esikaupunkirataosuuksia, joilla omat kaistat on tehty vain mahdollisuuksien mukaan.
Joukkoliikenteen etuisuustaso on varsin hyvä, mutta ei täydellinen. Ajoittain vaunut pysähtyvät myös odottamaan muuta liikennettä tai valokiertoja. Vaunujen ajotyyli on myös leppoisampi kuin esimerkiksi Freiburgissa ja Karlsruhessa. Kävelykadulla vaunut ajoivat varsin hitaasti.
Kalusto on pääosin matalalattiaista ja pysäkit laadukkaita, mutta kaluston ja pysäkin lattiaa ei ole täsmätty jolloin korkeusero on n 15 cm. Bussien ja raitiovaunujen vaihtopysäkeillä bussit joko käyttivät samaa laituria tai tulivat laiturin toiselle puolelle.
Kaikki kalusto on hyvin ylläpidettyä ja kohtuullisen siistiä. Vanhempien matalalattiavaunujen suuntavakavuus kaarteissa ei ollut moitteeton, mutta muuten ajomukavuus oli hyvä ja melutaso alhainen.
Vanhemmassa raitiovaunukalustossa ja busseissa kuljettajat myivät rajoitetusti lippuja. Uusimmissa vaunuissa ei ole kuljettajan lipunmyyntiä. Lippuautomaatit oli sijoitettu vaunuihin. Vaunuissa oli kahdenlaisia lippuautomaatteja, kolikoilla, seteleillä ja kortilla toimivia maksuautomaatteja sekä BOB – kortille tarkoitettuja automaatteja. BOB – kortti oli joukkoliikenteen maksukortti, jolla tehdyt ostokset veloitettiin kuukausittain jälkikäteen.
Innovatiivisena yksityiskohtana uusissa vaunuissa oli alueellisen CITIPOST – yhtiön postilaatikot.
Joukkoliikenteestä lisätietoa: www.bsag.de
Liitteenä olevat kuvat:
- Päärautatieasema
- Gröpelingenin suuri päätepysäkki varikoineen
- Uutta Horn-Lehen ja Borgfeldin suunnan linjaa
Joukkoliikenteen organisaatio, yleistä
Bremenin sisäisestä joukkoliikenteestä vastaa Bremenin raitiotieosakeyhtiö BSAG.
BSAG:n joukkoliikenteessä tehdään n. 97 miljoonaa matkaa vuodessa eli noin 177 matkaa / asukas / vuosi. Kahdeksalla raitiovaunu- ja 46 bussilinjalla on liikenteessä 334 vaunua: 24 korkealattiaista raitiovaunua, 97 matalalattiaista raitiovaunua, 149 nivelbussia ja 64 tavallista bussia. BSAG:lla on 2155 työntekijää.
BSAG:n toimintaa on tarmokkaasti rationalisoitu tavoitteena vähentää tuen tarvetta ja lisätä matkustajamääriä. Vuosina 1997 – 2005 Joukkoliikenteen tuen ja työntekijöiden määrä on laskenut ja matkustajamäärät nousseet varsin tasaisesti.
Bremenin kaupunki, BSAG, ammattiyhdistys ver.di ja BSAG:n työntekijäyhdistys ovat vuonna 2005 tehneet vuoden 2010 loppuun asti ulottuvan sopimuksen, jonka mukaan Bremenin kaupunki ostaa sisäisen joukkoliikenteen BSAG:lta ehtoina liikenteen tuen tarpeen väheneminen, joukkoliikenteen korkea taso, työntekijöiden työehtojen turvaaminen sekä raitiotien laajentaminen.
Joukkoliikenteen tuki oli v. 1999 86 M€, 2003 74 M€, 2007 54 M€ ja 2010 43 M€. V 2007 budjetin mukainen tuki on n. 0,56 € / matka. Säästöistä 25% saadaan lisätuloilla, 32% rationalisoinnilla ja 29% lipputulojen lisäyksellä.
Raitiotien laajentaminen ja modernisointi
Raitiotie toimii Bremenin joukkoliikenteen runkona. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta bussilinjoilla on vain syöttötehtävä. Seudullisen joukkoliikenteen runkona toimivat paikallisjunalinjat, jotka modernisoidaan S-Bahn – tyyppiseksi linjastoksi vuonna 2010. Tällä hetkellä duoraitiotieperiaatetta ei ole tarkoitus soveltaa laajasti.
Raitiotien laajentaminen on keskeinen keino, jolla BSAG:n tuottavuutta lisätään. Raitiotien laajentaminen lisää joukkoliikennejärjestelmän tuloja ja vähentää liikennöintimenoja. Saksassa liittovaltio maksaa kriteerien mukaisista raitiotien laajennuksista 60%, joten laajennukset eivät rasita kaupungin taloutta.
Raitiotietä on laajennettu välillä 1998 – 2003 seuraavasti:
Linja, Matkaa pv Ennen, matkaa pv Jälkeen, Muutos,Muutos %
8 yliopistolle 20400 31800 11400 56 %
8 lentokentälle 4200 6000 1800 43 %
4 Borgfeld 11700 17500 5800 50 %
4 Arsten 2500 4600 2100 84 %
Raitiotielinjan 3 1,9 km pitkä uusi osuus Überseestadtin työpaikka-alueeksi saneerattavan teollisuusalueen kautta avattiin 2.12.2006. Alueelle pyritään saamaan 16 000 työpaikkaa. Linjan erikoisuus on yhteisen rata-alueen käyttö teollisuusraiteen kanssa.
Raitiotielinjaston laajentaminen jatkuu. Keskeisenä tavoitteena on vaihtojen vähentäminen korvaamalla nykyisin raitiotietä syöttäviä bussilinjoja raitiotiellä. Suunnitteilla ovat seuraavat raitiotielinjat, joista linja 8 Weyheen kulkee yksityistä Bremen-Thedinghauser Eisenbahn -teollisuusrataa pitkin.
Linja, Hyöty / kustannus,+ Matkaa / pv, Investointi M€,K,m M€ / km
1 Mahndorf 1,66 2000 50 4,7 10,6
1 Mittelshuchting 2,3 4000 27 3,5 7,7
2 Osterholz, 10 D&C 1,15 1400 17 3 5,7
4 Lilienthal 1,14 2000 43 5,6 7,7
8 Weyhe 1,1 3000 21 9,8 2,1
Myöhemmin mahdollisia jatkeita ovat raidekäytäviä pitkin Delmenhorstiin ja Oberseelandiin.
Raitiotiekalustoa uusitaan ostamalla 2005 – 2008 30 Flexity Classic – raitiovaunua, joissa on noin 250 matkustajapaikkaa ja jotka ovat 2,65 m leveitä. Muu kalusto on 2,3 m leveää.
Arvioita
Bremenin raitiolinjasto on varsin tehokkaasti toimiva perinteinen raitiolinjasto.
Varsinaisia tasoerotettuja pikaosuuksia on rajoitetusti lähinnä linjalla 1 Huchtingissa ja Osterholzissa sekä linjalla 4 Arstenissa. Pääosin linjasto kulkee omalla kaistalla, mutta mm. linjoilla 2 ja 3 kaupungin itäpuolella sekä linjalla 4 pohjoiseen on pitkiä varsin perinteisiä esikaupunkirataosuuksia, joilla omat kaistat on tehty vain mahdollisuuksien mukaan.
Joukkoliikenteen etuisuustaso on varsin hyvä, mutta ei täydellinen. Ajoittain vaunut pysähtyvät myös odottamaan muuta liikennettä tai valokiertoja. Vaunujen ajotyyli on myös leppoisampi kuin esimerkiksi Freiburgissa ja Karlsruhessa. Kävelykadulla vaunut ajoivat varsin hitaasti.
Kalusto on pääosin matalalattiaista ja pysäkit laadukkaita, mutta kaluston ja pysäkin lattiaa ei ole täsmätty jolloin korkeusero on n 15 cm. Bussien ja raitiovaunujen vaihtopysäkeillä bussit joko käyttivät samaa laituria tai tulivat laiturin toiselle puolelle.
Kaikki kalusto on hyvin ylläpidettyä ja kohtuullisen siistiä. Vanhempien matalalattiavaunujen suuntavakavuus kaarteissa ei ollut moitteeton, mutta muuten ajomukavuus oli hyvä ja melutaso alhainen.
Vanhemmassa raitiovaunukalustossa ja busseissa kuljettajat myivät rajoitetusti lippuja. Uusimmissa vaunuissa ei ole kuljettajan lipunmyyntiä. Lippuautomaatit oli sijoitettu vaunuihin. Vaunuissa oli kahdenlaisia lippuautomaatteja, kolikoilla, seteleillä ja kortilla toimivia maksuautomaatteja sekä BOB – kortille tarkoitettuja automaatteja. BOB – kortti oli joukkoliikenteen maksukortti, jolla tehdyt ostokset veloitettiin kuukausittain jälkikäteen.
Innovatiivisena yksityiskohtana uusissa vaunuissa oli alueellisen CITIPOST – yhtiön postilaatikot.