Joukkoliikennelaki ja pysäkkijärjestelyt

Liittynyt
13 Heinäkuu 2008
Viestit
275
Jonkun kuuntelemani tarinoinnin mukaan joukkoliikennelainsäädäntö velvoittaisi julkista valtaa rakentamaan pysäkki-infraa markkinaehtoisen liikenteen tarpeisiin, jos liikennöitsijä haluaa aloittaa uutta linjaa. Onko oikeasti näin? Ja miten tämä on siinä tapauksessa toteutunut?
 
Ei se pysäkki kovin ihmeellisiä infroja vaadi, lähinnä tiemaalia ja kyltin tolpan päähän. Sikäli kun kadut ovat julkisvallan vastuulla niin ei ne joukkoliikenneyrittäjät ole valtuutettuja sitä omatoimisesti tekemään, joten on kohtuullista ja välttämätöntä että julkisvalta tälläiset ratkaisut joutuu tekemään.
 
Ei se pysäkki kovin ihmeellisiä infroja vaadi, lähinnä tiemaalia ja kyltin tolpan päähän.
Tätä ehkä juuri pohdin. Omalla kulmilla maantienpätkä (mt/60/80-tasoinen), jonka varrelle kasvaa asutusta. Määrätyllä kansalaisaktivismillä voisi saada liikennöitsijä reitittämään markkinaehtoista linjaa kulkemaan tätä kautta, mutta pimeän maantien varteen tarvittaisiin silloin paitsi pysäkkitolppia myös suojateitä, pätkiä kävelyväylää ja katuvalaistusta, jotta alueen asukaat lähtisivät pysäkeille, jotka ovat ilman näitä satsauksia pimeitä ja turvattomia.

Muna-kana-ongelma. Pysyykö liikennöitsijä sitten reitillä pitkällä tähtäimellä jos infra rakennetaan, vai menevätkö julkisen tahon satsaukset hukkaan jos liikennöinti sittenkään ei taloudellisesti kannata? Vai pitääkö julkisen vallan jo kaavoituksessa miettiä, selvittää ja laskea matkustajapotentiaalit itse ja rakentaa infrat siinä toivossa, että bussi aikanaan tulee?

Ja eihän tämä välttämättä ole edes vain markkinaehtoisen liikenteen ongelma, saattaahan myös esmes kunnallinen liikenteenjärjestäjä jättää kalliilla rakennetut pysäkit autioiksi.

Kokemuksia tästä?
 
Viimeksi muokattu:
Tätä ehkä juuri pohdin. Omalla kulmilla maantienpätkä (mt/60/80-tasoinen), jonka varrelle kasvaa asutusta. Määrätyllä kansalaisaktivismillä voisi saada liikennöitsijä reitittämään markkinaehtoista linjaa kulkemaan tätä kautta, mutta pimeän maantien varteen tarvittaisiin silloin paitsi pysäkkitolppia myös suojateitä, pätkiä kävelyväylää ja katuvalaistusta, jotta alueen asukaat lähtisivät pysäkeille, jotka ovat ilman näitä satsauksia pimeitä ja turvattomia.

Muna-kana-ongelma. Pysyykö liikennöitsijä sitten reitillä pitkällä tähtäimellä jos infra rakennetaan, vai menevätkö julkisen tahon satsaukset hukkaan jos liikennöinti sittenkään ei taloudellisesti kannata? Vai pitääkö julkisen vallan jo kaavoituksessa miettiä, selvittää ja laskea matkustajapotentiaalit itse ja rakentaa infrat siinä toivossa, että bussi aikanaan tulee?

Ja eihän tämä välttämättä ole edes vain markkinaehtoisen liikenteen ongelma, saattaahan myös esmes kunnallinen liikenteenjärjestäjä jättää kalliilla rakennetut pysäkit autioiksi.

Kokemuksia tästä?
Tälläkin hetkellä HSL-alueella on pysäkki-infraa, vaikka siinä kohtaa ei pysähdy mikään bussi
 
Tälläkin hetkellä HSL-alueella on pysäkki-infraa, vaikka siinä kohtaa ei pysähdy mikään bussi
^on, niissä kaikissa käsittääkseni on joku joskus pysähtynyt.
Onhan meillä risteysalueita, joille rakennetaan bussipysäkkejä vähän niin kuin varalle. Ja Vantaan ratikan varteen tulee käsittääkseni useampaankin paikkaan aika kalliitakin bussipysäkkijärjestelyitä ilman busseja.
 
^Voi hyvinkin, itse ei tule mieleen ihan käyttämättömiä jossa ei ole joskus olisi ollut liikennettä. Ja halvempi se varmaan on rakentaa samalla kuin erikseen
 
Joillakin paikkakunnilla tehtiin pysäkkitaskuja uusille esikaupunkialueille jo vanhankin joukkoliikennelain aikana ikään kuin varalle. Itselleni tulee mieleen eräät kadut tai kadunpätkät Hämeenlinnan Hirsimäessä, Harvoilassa, Siirissä, Sammossa (perusmuoto Sampo) ja Tarvasmäessä. Useisiin edellä mainituista bussiliikenne tuli vasta vuosia alueiden rakentumisen ja pysäkkitaskujen perustamisien jälkeen. Hirsimäenkadun päässä on edelleen joku tai jokunen virkaheitto tasku, samoin Harvoilassa (Iso-Harvoilantie).
 
^Voi hyvinkin, itse ei tule mieleen ihan käyttämättömiä jossa ei ole joskus olisi ollut liikennettä. Ja halvempi se varmaan on rakentaa samalla kuin erikseen

Aika paljonkin rakennetaan varmuuden vuoksi pysäkkejä. Esimerkiksi kun rakennettiin länsi-itäsuuntainen Vilhonvuorenkadun jatke Suvilahden läpi, tuli sille pysäkit Sörnäisten rantatien risteykseen, vaikka sillä ei ole koskaan kulkenut bussia.
 
55:n piti siirtyä Vilhonvuorenkadun jatkeelle pari vuotta sitten, mutta Itäväylän alla on kaistat pohjoiseen talonrakennustyömaan käytössä ja tämä on estänyt. Samoin 56:n ja 738:n päätepysäkkien siirtyminen metroradan eteläpuolelle odottaa ilmeisesti työmaan valmistumista.
 
55:n piti siirtyä Vilhonvuorenkadun jatkeelle pari vuotta sitten, mutta Itäväylän alla on kaistat pohjoiseen talonrakennustyömaan käytössä ja tämä on estänyt. Samoin 56:n ja 738:n päätepysäkkien siirtyminen metroradan eteläpuolelle odottaa ilmeisesti työmaan valmistumista.
Ja samalla viellä Vantaan Lahdenväylän linjojen päätepysäkki siirtyy sinne
 
Takaisin
Ylös