Junayhteys Luulajasta Helsinkiin

Liittynyt
17 Kesäkuu 2020
Viestit
994
Norrtåget on kertonut haluavansa aloittaa uuden "suoran" junayhteyden Luulajasta Helsinkiin joulukuussa 2024, eli vain vuoden päästä. Aikatauluja sovitellaan vielä suomalaisen yhteistyökumppanin kanssa, mutta ideana olisi ajaa kaksi junaparia viikon jokaisena päivänä. Matka-aika olisi 10 tunnin luokkaa.

Tässä linkki Norrbottens Kurirenin artikkeliin (maksumuuri) ja tässä linkki Tornionlaakson neuvoston uutiskirjeeseen, jossa on myös lyhyt tiivistelmä.

Suora on ylempänä muuten lainausmerkeissä koska tämä "suora" yhteys sisältää yhden vaihdon Haaparannassa. Suomalaisen yhteistyökumppanin osalta oletan, että kyseessä on VR. Millään muulla yhtiöllä ei ole matkustajakalustoa, jolla voisi ajaa tuollaista reittiä Helsingistä Lappiin.
 
https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutiset/vr-myy-ylimaaraisia-matkustajaliikenteen-vaunuja/

Tavallaan nyt on mahdollisuus että esim. myöskin Fenniarail (omistaa nyt muutamia Vectron vetureita) vois aloittaa matkustajaliikennettä ja ostaa ne vanhat IC vaunut VR:lta. Toki vain teoreetinen mahdolisuus.

Tosi hyvä että tämä yhteis on kohta olemassa, tällä hetkellä pitäs kävellä tai mennä taxilla Tornio-itäinen ja Haparanda aseman välillä.
 
https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutiset/vr-myy-ylimaaraisia-matkustajaliikenteen-vaunuja/

Tavallaan nyt on mahdollisuus että esim. myöskin Fenniarail (omistaa nyt muutamia Vectron vetureita) vois aloittaa matkustajaliikennettä ja ostaa ne vanhat IC vaunut VR:lta. Toki vain teoreetinen mahdolisuus.

Tosi hyvä että tämä yhteis on kohta olemassa, tällä hetkellä pitäs kävellä tai mennä taxilla Tornio-itäinen ja Haparanda aseman välillä.

Fenniarail omistaa yhden Vectron sähköveturin ja 6 kpl raskasta Dr 18 dieselveturia.

Jos liikennettä haluttaisiin aloittaa ennen Torinon radan sähköistyksen valmistumista joka tapahtuisi aikaisintaan 2024-25 vuodenvaihteessa, niin junia joutuisi vetämään dieselillä. Vectronissa on toki last-mile dieselmoottori mutta voi olla että se joutuisi koville koska matkaa olisi 20 km ja ainoalle Vectronille löytyisi käyttöä muualtakin.
 
Toisaalta Suomen lähijunat voisi sen Kemi-Haaparanta puuttuvan pätkän ajaa kun saavat niitä Sm2:ia ajoon kun Haaparantaan saadaan sähköt. Toki tietysti suora juna juna parempi. Toki tuollaista Haaparanta-Kemi junaa voisi täydentää ajamalla Ouluun ja pysähtymällä Simossa, Iissä ja Haukiputaalla tms

Ei toki sähkökalustoa mutta tuleehan Dv12:ia ja Dr16:ia myyntiin(tuliko ensihätään 3+2) yhdessä niiden vaunujen kanssa.
 
Parasta tietysti olisi, että ainakin Kemiin asti toteutettaisiin mahdollisimman pian limittäisraide, jolloin Norrtågin ei tarvitsisi suomalaiskumppaneita houkutella nykyään liikennöimättömälle rataosalle. Rahdin kannaltahan normaalilevyisen radan saaminen palvelisi laajaa sektoria, jos ruotsalaiset malmijunat voisivat ajaa ilman säätöjä vaikka Raahen terästehtaalle asti.
Samalla esimerkiksi presidenttiehdokas Mika Aaltolan hellimä näkemys Suomesta Jäämerelle toimivasta ratayhteydestä toteutuisi ilman älyttömiä riitelyjä Lapin tahojen kanssa, kun Oulusta ja Kemistä voitaisiin ajaa suoraan Narvikiin muuten jo olemassaolevia ratoja pitkin.
 
Parasta tietysti olisi, että ainakin Kemiin asti toteutettaisiin mahdollisimman pian limittäisraide,

Kuten on jo useasti todettu, limittäisraide ei ole toteuttavissa linja-ajonopeuksille 1435/1524-raideleveysyhdistelmänä niiden liian pienen eron vuoksi.

Normaaliraide voitaisiin tehdä erillisenä raiteena Kemiin asti.
 
Kuten on jo useasti todettu, limittäisraide ei ole toteuttavissa linja-ajonopeuksille 1435/1524-raideleveysyhdistelmänä niiden liian pienen eron vuoksi.

Normaaliraide voitaisiin tehdä erillisenä raiteena Kemiin asti.

Miksei limittäisraidetta voisi liikennöidä "linja-ajonopeuksilla"? Rakennetaan vain tavanomaista hieman leveämpi penger ja raiteet siihen sitten "ilmavammin". Se mitä myös tarvittaisiin olisi erikoispitkät ratapölkyt raideyhdistelmän alle. Ainoalla nykyisellä limiosuudella eli Tornionjoen "yksiraiteisella" ratasillalla limitys on tehty pienimmällä mahdollisella erolla tilankäytön vähyyden takia.
 
Kuten on jo useasti todettu, limittäisraide ei ole toteuttavissa linja-ajonopeuksille 1435/1524-raideleveysyhdistelmänä niiden liian pienen eron vuoksi.

Normaaliraide voitaisiin tehdä erillisenä raiteena Kemiin asti.

Limittäisraiteella sähköistäminenkin on mahdollista vain toiselle raideleveydelle/sähköistysjärjestelmälle (käytännössä Suomen), joten normaalileveyden junat olisi ajettava dieselin voimalla. Norrtågin sähkömoottorijunat eivät pystyisi jatkamaan Haaparantaa pidemmälle, ja malmijuniinkin pitäisi vaihtaa diesel-veturit Haaparannassa.
 
Miksei limittäisraidetta voisi liikennöidä "linja-ajonopeuksilla"? Rakennetaan vain tavanomaista hieman leveämpi penger ja raiteet siihen sitten "ilmavammin". Se mitä myös tarvittaisiin olisi erikoispitkät ratapölkyt raideyhdistelmän alle. Ainoalla nykyisellä limiosuudella eli Tornionjoen "yksiraiteisella" ratasillalla limitys on tehty pienimmällä mahdollisella erolla tilankäytön vähyyden takia.

Toki näin. Minulle tuli tuossa mieleen usein puheena ollut kolmikiskoratkaisu ja kommenttini koski sitä. Joka tapauksessa pidän parhaana ratkaisuna erillistä normaaliraidetta Kemiin.
 
Ilmaisin itseäni ehkä hieman epäselvästi, vaikka itse asiasta olimmekin samaa mieltä, eli normaalilevyinen rata pohjoisessa olisi Suomenkin puolella erittäin tarpeellinen. Sähköongelmakin lienee ratkaistavissa, jos ei muuten, niin akkukäyttöisyydellä. Eikä se dieselkään lopulta niin paha mörkö ole kuin jossain kuvitellaan, vaikka toki piuhojen alla onkin parempi.
 
Limittäisraiteella sähköistäminenkin on mahdollista vain toiselle raideleveydelle/sähköistysjärjestelmälle (käytännössä Suomen), joten normaalileveyden junat olisi ajettava dieselin voimalla. Norrtågin sähkömoottorijunat eivät pystyisi jatkamaan Haaparantaa pidemmälle, ja malmijuniinkin pitäisi vaihtaa diesel-veturit Haaparannassa.

Mistä ihmeeestä tälläinen perätön tieto edelleen liikkuu meillä ettei limiraidetta pysty sähköistämään niin että se soveltuu kummallekin raideleveydelle, esim Espanjassa on näin tehty jo toistakymmentä vuotta ja lisää tehdään (Ranskasta tehtiin jo Barcelonaan 2010 ja Barcelonasta Valenciaan 2018).
Eri asia on jos sähköjärjestelmässä on ero mutta sillon voi käyttää ns dual voltage vetureita (joita on Ruotsissa käytössä mm Hectorraililla ja Flextrainilla)..

Kuten on jo useasti todettu, limittäisraide ei ole toteuttavissa linja-ajonopeuksille 1435/1524-raideleveysyhdistelmänä niiden liian pienen eron vuoksi.

Normaaliraide voitaisiin tehdä erillisenä raiteena Kemiin asti.

Jos Espanjassa pystyy niin miksei Suomessa, normaaliraiteiset AVE suurnopeusjunat ajavat Valenciaan asti.. https://www.railjournal.com/regions...s-barcelona-valencia-dual-gauge-rail-project/

38adfb3ab963f57899d3a4901f75a781.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Jos Espanjassa pystyy niin miksei Suomessa, normaaliraiteiset AVE suurnopeusjunat ajavat Valenciaan asti.

Niin ajavatkin... Madridista vain 1435mm junille sopivaa rataa pitkin. Barcelonan ja Valencian välillä kulkee vain raideleveyttä vaihtavia junia, sillä Castellón de la Plana – Tarragona -osuudella on vain leveäraiteista rataa.
 
Iberian leveäraide on vielä enemmän meidän leveäraidetta leveämpi kuin meidän leveäraide on standardileveyttä leveämpi.

---------- Viestit yhdistetty klo 15:20 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 15:09 ----------

Tässä taitaa mennä siis kahden raideleveyden rata (kolme kiskoa) ja limitetty rata (neljä kiskoa) sekaisin. 1435/1524 ei onnistu kolmella kiskolla, koska toiset kiskot olisivat liian lähellä, jotta pyörän lapa mahtuisi kiskojen väliin pyörän ollessa ulommalla kiskolla, mikä taas onnistuu Normaalileveyden ja Iberian raideleveyden 1668mm kesken. Jos kummallakin raideleveydellä on omat kiskonsa niin sitten se onnistuu. Esimerkki Liettuasta https://en.wikipedia.org/wiki/Dual_gauge#/media/File:Rail_Baltica_Lietuva.jpg
 
Niin ajavatkin... Madridista vain 1435mm junille sopivaa rataa pitkin. Barcelonan ja Valencian välillä kulkee vain raideleveyttä vaihtavia junia, sillä Castellón de la Plana – Tarragona -osuudella on vain leveäraiteista rataa.

Madrid onkin eri juttu, sinne on tehty uusia pelkästään standardiraideleveyksisiä suurnopeusratoja.
Mutta railjournal.com mukaan mm Valencia – Sagunto – Castellon väli olisi kolmiraiteinen, yksi vakioraideleveuksinen ja toinen limiraiteinen (joka sisältää siis iberain reideleveyden ja standardiraideleveyden).
Myös railjournal.com artikkelin mukaan myös Castellbisball - Martorell (Seatin tehtaille) - Sant Vicenç de Calders pitäisi olla limiraiteinen ja mahdollista operoida sähkövetureilla kummallakin raideleveydellä.
Tarragonaan piti päästä jo 2015 vakioraideleveyksinen kalusto, vai olivatko railjournal.com artikkelit puppua?
 
Mistä ihmeeestä tälläinen perätön tieto edelleen liikkuu meillä ettei limiraidetta pysty sähköistämään niin että se soveltuu kummallekin raideleveydelle, esim Espanjassa on näin tehty jo toistakymmentä vuotta ja lisää tehdään

Espanjassa on käytössä vielä suomalaistakin leveämpi 1668 mm raideleveys, jonka ero 1435 mm vakioleveydestä on riittävän suuri, että sen pystyy toteuttamaan kolmella kiskolla. Silloin eri leveyksien keskilinjoilla on eroa ainoastaan (1668 - 1453)/2 = 116 mm, jolloin ajolangan voi sijoittaa puoliväliin ja sen sijainti pysyy vielä toleranssien sisällä molemmille leveyksille. Sen sijaan, jos 1524 mm ja 1435 mm rakennetaan limittäin, keskilinjojen ero on huomattavan paljon isompi, esimerkiksi tuosta Liettuasta otetusta kuvasta mitattuna n. 45 cm. Se on liian suuri ero, että ajolangan voisi sijoittaa leveyksien puoliväliin.
 
Takaisin
Ylös