Kadonnut paikallisliikenne

Nostalgianurkka avautuu:

Sattuipa käteeni arkistostani Varkauden paikallisliikenteen aikataulu liikennöintikaudelta 1979 - 1980 eli tasan neljänkymmenen vuoden takaa. Tämähän oli viimeinen kausi, jolloin Varkaudessa paikallisliikennettä ajanut Kuopion Liikenne oli vielä Halosen suvun omistuksessa. Loppuvuodesta 1979 Haloset tekivät kaupat Koiviston Auton kanssa. Kylläpä aika rientää. Muistanette, että Varkaus oli Halosten aikaan Kuopion Liikenteen kotipaikka ja siis pääkonttorin sijaintipaikka.

Laitan tämän viestin kadonneen paikallisliikenteen ketjuun. Paikallisliikennehän toki Varkaudessa tänäänkin jatkuu, mutta suurin osa kauden 1979 - 1980 liikenteestä on kadonnutta; siksi tämä ketju.

Kaupungin vesien rikkoma rakenne antoi hyvät lähtökohdat paikallisliikenteelle: etäisyydet kaupunginosien välillä ovat väkilukuun nähden pitkät. Kaupunki on Huruslahden, Unnukan ja Siitinselän rajaama mutkitteleva, kapea nauha. Erikoista oli myös kahden liikekeskustan olemassaolo: Päiviönsaari oli vanha keskusta Ahlströmin (nykyisin StoraEnso) teollisuuslaitosten kupeessa, mutta sotien jälkeen uudeksi keskustaksi alkoi muodostua reilun kilometrin päässä sijaitseva Taulumäki. Sittemmin Päiviönsaari liike-elämän tyyssijana on täysin kuihtunut. Taajimmin asuttu alue jatkuu Päiviönsaarelta Kommilaan aluesairaalalle saakka.

Paikallisliikenteen kannalta kaupungin ydinalue (Taulumäki-Päiviönsaari-Kommila) on Huruslahden kiertävä U-kirjaimen muotoinen, reilun kolmen kilometrin mittainen kapea nauha. U:n yläsakaroista ja alakaarteesta sitten eroavat eri linjat laitakaupungin asuntoalueille.

Kaupungin muoto antoi hyvät mahdollisuudet hyvinkin kaupunkimaisen liikenteen järjestämiseen: Taulumäki oli liikenteen keskuspaikka. Kaikki linjat ajoivat Taulumäen ja Päiviönsaaren välisen osuuden. Päiviönsaarelta osa linjoista erosi Joensuuhun menevän tien varressa oleville asuntoalueille, ja osa linjoista jatkoi edelleen Kommilaan sairaalalle, missä ne erosivat taas pohjoisen ja koillisen suunnan alueille. Osa linjoista päättyi Taulumäelle, osa jatkoi Taulumäeltä lounaan, lännen ja luoteen suuntiin eri asuntoalueille. Näin kaupungin ydinalueella eli Taulumäen ja Päiviönsaaren välillä ajoi kaudella 1979 - 1980 arkiliikenteessä 10 vuoroa tunnissa sekä Taulumäen ja Kommilankin välillä kuusi vuoroa tunnissa. Matkustajan kannalta palvelutaso oli siis loistava.

Sotien jälkeiseen tyyliin huomattava osa linjoista kävi kääntymässä kaupungin rajalla tai lähellä kaupungin rajaa. Muutamia yksittäisiä vuoroja oli myös kaupungin rajan yli ympäröivien maalaiskuntien lähimpiin kyliin, siis Leppävirran Timolaan ja Sarkamäkeen sekä tuolloisen Kangaslammin kunnan Harjurannan kylälle. Valtakunnallisesti ainoa laatuaan lienee ollut yksi lääninrajan ylittänyt linja Joroisten kunnan puolelle Kuvansin kylään, minne liikennöitiin koko liikennöintiajan tunnin välein. Myös tuo Harjuranta sijaitsi tuolloin lääninrajan takana Mikkelin läänin puolella, mutta sinne siis oli vain yksittäisiä vuoroja.

Ja tässä vielä kauden 1979 - 1980 linjasto:
1 Ruokojärvi - Repokangas - Taulumäki - Päiviönsaari - Kommila
2 Kuoppakangas - Taulumäki - Päiviönsaari - Kommila - Luttila (- Timola)
3 Kaura-aho - Taulumäki - Päiviönsaari - Kurola (- Sarkamäki)
5 Taulumäki - Päiviönsaari - Kommila - Puurtila - Kinkamo
7 Taulumäki - Päiviönsaari - Könönpelto - Akonlahti (- Harjuranta)
8 Käpykangas - Taulumäki - Päiviönsaari - Könönpelto
9 Kuvansi - Joutenlahti - Taulumäki - Päiviönsaari - Könönpelto
11 Lehtoniemi - Joutenlahti - Taulumäki - Päiviönsaari - Kommila - Savonmäki
12 Käpykangas - Taulumäki - Päiviönsaari - Kommila - Luttila - Kuntoranta

Sitten vielä oli koululaisvuoro 2A Taulumäki - Huruslahti (3 yhdensuuntaista vuoroa päivässä) Huruslahden pohjoispäästä Taulumäelle.

Vaikuttava kokonaisuus!

Linja 2 liikennöi tunnin kierrolla kahdella autolla eli puolen tunnin vuorovälein, myöhäisillassa tunnin vuorovälein. Kaikki muut linjat liikennöivät yhdellä autolla tunnin kierrolla. Matkustajan kannalta aikataulut olivat näin helpot muistaa ja hahmottaa.

Liikenne alkoi aamulla viiden jälkeen, jotta tehtaan kolmivuorotyöläiset ehtivät kuudeksi tehtaalle. Illalla liikenne jatkui puolilleöin niin, että keskustasta viimeiset lähdöt olivat klo 23:n jälkeen. Linja 2 aloitti lauantaisinkin jo klo 5:n jälkeen, mutta muutoin lauantailiikenne alkoi klo 6:n jälkeen. Sunnuntailiikenne käynnistyi klo 9:n ja 10:n välillä.

Erikoisuus olivat sitten vielä hiljaisen ajan “murtolukulinjat” (niin niitä lapsena kutsuin). Eli hiljaisen liikennöintiajan (myöhäisilta, viikonloppu, koulujen loma-ajat) yhdistetyt linjat, joissa myös linjatunnus oli yhdistetty. Kaudella 1979 - 1980 näitä murtolukulinjoja oli jäljellä vielä kaksi, nimittäin ⅗ ja ⅞. Lieneekö tällaisia murtolukuja linjatunnuksina ollut missään muualla? Muistelen hämärästi, että vielä 1960-luvulla näitä murtolukulinjoja olisi ollut useampiakin. Murtolukulinjojen lisäksi linjat 1, 2, 9 ja 12 ajoivat koko liikennöintiajan myöhäiseen iltaan saakka.

⅗ oli ympyrälinja: Taulumäki - Päiviönsaari - Kommila - Puurtila - Kinkamo - Kurola - Päiviönsaari - Taulumäki
⅞ Taulumäki - Päiviönsaari - Könönpelto - Akonlahti; erona linjan 7 normaalireittiin oli, että nyt kierrettiin ylimääräinen lenkki Könönpellon pohjoisosassa, jonne arkipäivän päiväliikenteessä ajoivat linjat 8 ja 9.

Oi, niitä aikoja! Nostalgianurkka päättää tähän.

Kuukkeli25 sanoi:

Lieneekö tällaisia murtolukuja linjatunnuksina ollut missään muualla? Muistelen hämärästi, että vielä 1960-luvulla näitä murtolukulinjoja olisi ollut useampiakin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Rovaniemellä ajettiin ainakin kesäaikataulun 2019 (en ole aikaisemmista vuosista varma) vallan alla ympyrälinjaa 1/2 Keskusta-Vennivaara-Ylikylä-Keskusta.

LateZ sanoi:

Hanko - nykyään paikkuri aika onneton, onko ollut kunnollista?

Klikkaa laajentaaksesi...

Hangon Liikenteellä oli 90-luvulle asti paikallisliikenteen linja. Sen jälkeen ei enää varsinaista paikallislinjaa ole ollut, vaan ainoastaan Forcit, Visko, Koverhar ja Lappohja.

Jouni Seilonen sanoi:

Forssassa ajetaan Tyykikyytiä: aamulla ensin paikkuria, sitten kutsuohjattua ja lopn päivää osittain kutsuohjattua. Arvaan, että aiemmin on ollut enemmän oikeaa paikkuria.

Klikkaa laajentaaksesi...

Erillinen paikallisliikenneyhtiökin oikein oli - Forssan Paikallislinjat Oy. Tarkkaa loppumisvuotta en osaa sanoa, mutta sanoisin 90-luku. Mennyt Pekolalle yrityksenä ja sitten päätynyt pöytälaatikkoon, josta myös poistunut.

Onko numerolinjoja ollut joissain sellaisissa kaupungeissa, joissa niitä ei nykyään enää ole? Ja voisiko joihinkiin tällaisiin perustaa paikallisliikenteen?

Poiponen13 sanoi:

Onko numerolinjoja ollut joissain sellaisissa kaupungeissa, joissa niitä ei nykyään enää ole? Ja voisiko joihinkiin tällaisiin perustaa paikallisliikenteen?

Klikkaa laajentaaksesi...

Heinolassa oli oma paikallisliikenteensä ennen LSL:ttä, jota ajoi Savonlinja. Täydensivät Lahti-Heinola -liikennettä. Aivan täysin ei toki täytä määritelmää, kun nykyäänkin siellä kulkee peräti kaksi sisäistä numerolinjaa ja neljä seutulinjaa.

Täysin tämän määritelmän täyttänee Petsamon Liikenteen linja 13 Somerolla, vaikka taisikin olla liikennöitsijän keksintö tuo numero.

Muuten tulee vain lähinnä mieleen kaupunkeja, joissa on tullut käyttöön numerolinjasto joukkoliikenneviranomaisten myötä, kuten Valkeakoskella.

Onko seuraavissa kaupungeissa paikallisliikennettä:
- Sodankylä
- Kemijärvi
- Kuusamo
- Suomussalmi
- Nurmes
- Lieksa
- Uusikaupunki
- Hanko
- Tammisaari
- Akaa
- Raahe
- Pietarsaari
- Hamina

Jos ei oikeaa paikallisliikennettä, niin ”pseudopaikallisliikennettä” voisi perustaa näihin kaupunkeihin, ts. taajamien ja kuntien välisiä vakiovuorolinjoja voisi käyttää kaupungin sisäiseen liikenteeseen.

Onko joissain kaupungeissa ollut enemmän tai vähemmän numerolinjoja kuin nyt? Milloin ensimmäiset linjat tulivat mihinkin kaupunkiin?

Raahessa nykyään toimii ainoastaan linjat 52 ja 53 jotka molemmat ovat Raahen ja Pattijoen välisiä. Näitä liikennöi JS Matkat Oy. Vielä muutama vuosi sitten Raahessa oli muistaakseni useita Revon Turistiliikenteen liikennöimiä kaupunginsisäisiä linjoja, joilla käytettiin pikku busseja, mutta nyt ilmeisesti näistä on luovuttu. Tilalle tuli Raahe-kyyti kutsubussi.

Kemijärvellä ainakin ajetaan paikallisliikennettä, jossain määrin.
Kemijärvellä on sekä numerolinjoja (numero ei tosin aina näkyvissä autossa) että ilman numeroa kulkevia reittejä. Liikenne on painottunut koulu- ja asiointivuoroihin. Tunnin välein kulkeva pääyhteys on reitillä sairaala-keskusta-Särkikangas päivisin klo 8-15. Reittiä ajetaan vakiovuroilla sekä linjoilla 3 ja 30 eli reitit myös haarautuvat/jatkuvat sairaalalta/Särkikankaalta eteenpäin. Muut reitit kulkevat pääosin kouluaikojen mukaan eli aamulla 1-3 vuoroa keskustaan ja iltapäivällä vastaavasti maalle päin. Linjoja ajetaan kaukoliikenteen kalustolla tai tilatakseilla/isoilla pikkubusseilla (Sprinter tms.)
Täydentäkää tarvittaessa.

Kuusamossa paikallisliikenne on kaikille avointa, mutta käytännössä ajetaan vain kouluvuoroja. Reittejä on useita, mutta niitä ajetaan aamulla 1-2 kertaa (saapuvat keskustaan ennen klo 8 ja 9 alkavia oppitunteja) ja iltapäivällä maalle päin 1-4 kertaa. Talvella Rukan Skibussi liikennöi useammin Kuusamon ja Rukan välillä, ja ainakin oman kokemuksen mukaan tällä liikkuu Rukan vierailijoiden lisäksi myös koululaisia.

Poiponen13 sanoi:

Onko seuraavissa kaupungeissa paikallisliikennettä:
- Tammisaari

Klikkaa laajentaaksesi...

Tammisaari on nykyään taajama Raaseporin kunnassa, yhdessä Karjaan ja Pohjan kanssa.

Nyt riippuu vähän mitä tässä paikallisliikenteellä tarkoitetaan, matkojen pituutena, vuorovälinä? Mutta enpä sanoisi, että täällä juuri olisi paikallisiliikennettä muuta kuin maantietä taajamien välillä, lähinnä Tammisaari-Karjaa. Muu lähinnä koululais- ja asiointiliikennettä. Taajamien sisällä ei mittään.