Kaupunkiraideliikennettä Ruhrin alueella

Kuvia Ruhrin alueen eräiden kaupunkien Stadtbahneista ja raitiovaunuista löytyy täältä.

Hienoja kuvia, kuten aiemmat kuvasikin Saksan matkaltasi.

Kiinnitin huomiota Essenin kuviin, jossa raitiovaunuilla ajetaan varsin helsinkiläiseen tyyliin muun liikenteen seassa.

http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Saksa2009-04/Ruhr/Saksa2009+429A.jpg

Lisäksi näkyy lähes yksinomaan urakiskoakin (lukuunottamatta varsinaisia kaupunkiratoja tai ratoja, jotka ovat esim. tunnelissa). Ruhrin alueen raitiotiet taitavat siten olla ihan normaalin katuratikan oloisia. Millaisia etuuksia ratikoilla oli liikenteessä tuolla suunnalla? Toki pitkiä, kahden yksikon, junia näkyi jossain kuvissasi, mutta tuollainenhan on ihan normikäytäntö Saksassa.

Hyvä kuvasetti muuten, mutta harmittavan vähän kuvia tunneliasemilta.

ultrix sanoi:

Hyvä kuvasetti muuten, mutta harmittavan vähän kuvia tunneliasemilta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Alunperin olin ajatellut kuvata enemmän tunneliasemilla. Ne ovat kuitenkin päiväsaikaan niin vilkkaita paikkoja, että kuvaaminen oli kovin hankalaa. Gelsenkirchenissä kaiken uhallakin päätin ottaa tunnelikuvia, jotta sellaisista edes jotain muistoja jäisi.
Ruhrin alueen kaikissa kaupungeissa ratikat menevät keskustassa tunnelissa. Mülheimissa (missä en ehtinyt käydä) tosin 1000-millisen järjestelmän muut linjat kuin 102 ajavat pinnalla päivän valossa.
Essenissä ja Bochumissa on siis erikseen Stadtbahn ja raitiotiet. Stadtbahn on normaalilla raideleveydellä, raitiotiet kapealla (1000 mm). Stadtbahnin linjat ulottuvat usein jonkun naapuripaikkakunnan puolelle, samoin pisimmät ratikkalinjat. U35 ulottuu Bochumista Herneen. Ratikkalinjalla 302 voi mennä Bochumista Gelsenkicheniin. Sieltä pystyy matkustamaan Essenin ratikkalinjalla 107 Essenin keskustaan. U18:lla voi matkustaa Essenistä Mülheimiin. Sieltä taas voi siirtyä Duisbrgiin tämän linjalla 901. Duisbugissa kaikki kevyt raideliikenne on 1435 mm:n raideleveydellä, tosin 900-sarjan ratikkalinjat on tehty kapealla ulottumalla (Duisburgiin Düsseldorfista ulottuva U79 on siis leveällä ulottumalla). Dortmundissakin nyt kaikki kevyt raideliikenne menee keskustassa tunnelissa, viimeisimmät tunneloidut linjat ovat U43 ja U44. Ne ovat kuitenkin linjoista raitiovaunumaisimmat.

vristo sanoi:

Ruhrin alueen raitiotiet taitavat siten olla ihan normaalin katuratikan oloisia. Millaisia etuuksia ratikoilla oli liikenteessä tuolla suunnalla?

Klikkaa laajentaaksesi...

Myös "katuratikat" on johdettu kaupunkien ydinkeskustoissa tunneliin. Muuten etuisuudet on toteutettu liikennevaloin. On todettava, että raitiovaunuja sääteleviä liikennevaloja ei ole noissa kaupungeissa mielestäni lainkaan niin tiheässä kuin esim. Helsingissä. Vaikka ratikka Saksassakin silloin tällöin joutuu odottamaan liikennevaloissa, sellaiseen käytettävä aika jää kuitenkin vähiin. Tosin kaupunkien välillä on eroja. Düsseldorfissa (joka ei ole enää Ruhrin aluetta) raitiovaunut (linjat 701 - 719) juuttuvat paikoin jopa pahemmin autojonoihin kuin Helsingissä.

Ruhrin alueen raideliikenteestä kiinnostuneille suosittelen erittäin lämpimästi Strassenbahn und Nahvehkehr Magazin lehteä. Itse olen tilannut sitä jo vuosia, vaikka hinta onkin aika kova, n.140 vuodessa. Mutta lehti on todella mielenkiintoinen, koulusaksanrippeilläkin olen selvinnyt artikkeleista melko tyydyttävästi. Lehti käsittelee koko Saksaa ja saksankielistä Eurooppaa, joka numerossa on artikkeleita myös muualta Euroopasta ja / tai maailmalta.

Ruhrin alueen suuria juttuja ovat parin viime vuoden aikana olleet uudet kalustohankinnat, tunnelirakentamisen uudet hankkeet, samoin pienempien liikennelaitosten entistä tiiviimpi yhteistyö. Bochumilla ja Gelsenkirchenillähän onkin yhteinen yhtiö BOGESTRA.

Metrin levyisillä raitioteillä määräävässä asemassa on Düwagin M8 vaunumalli, niin 6 kuin 8 akselisenakin, matalin tai korkein väliosin, yksi ja kaksisuuntaisena. Ne voisivat olla Mannejen ja Luddejen lisäksi kiinnostava uusvanha hankinta Helsinkiin.