Kehyskunnissa asumisen taloudellisuus

Liittynyt
15 Tammikuu 2014
Viestit
446
Suomen Pankin rahanarvolaskurin mukaan vuoden 1996 325 mk olisi nykyrahassa (2011) 68,15 euroa.

Seutulipun hinta 2013 on kuitenkin 95,80 euroa.

Minulle oli muuten yllätys, että seutulipusta pitäisi maksaa noinkin paljon. Ei ihme, että naapurikunnissa kuljetaan autolla.

Mutta tämähän on se paradoksi, ei tuo ole paljoa jos oikeasti laskettaisi kuinka paljon kalliimpi se Nurmijärven tontti on etelään verrattuna kun autot ja muut päälle....
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Helsingin, Espoon ja Vantaan vanhoja aikatauluja

Mutta tämähän on se paradoksi, ei tuo ole paljoa jos oikeasti laskettaisi kuinka paljon kalliimpi se Nurmijärven tontti on etelään verrattuna kun autot ja muut päälle....
Katsoin pikaisesti ovatko tonttihinnat muuttuneet, mutta kyllä Nurmijärveltä omakotitalotontin ostaessa säästää helposti yli 100 000 euroa verrattuna Helsinkiin. Saman kokoluokan säästö koskee myös kerrostaloasuntoja, ainakin jos ottaa verrokiksi Helsingistä kantakaupungin vähänkin tilavat asunnot. Keskiverto autonostaja Suomessa budjetoi autoonsa noin 40 000 euroa, joten autonkin kanssa Nurmijärvi on edullisempi paikka asua.
 
Vs: Helsingin, Espoon ja Vantaan vanhoja aikatauluja

Katsoin pikaisesti ovatko tonttihinnat muuttuneet, mutta kyllä Nurmijärveltä omakotitalotontin ostaessa säästää helposti yli 100 000 euroa verrattuna Helsinkiin. Saman kokoluokan säästö koskee myös kerrostaloasuntoja, ainakin jos ottaa verrokiksi Helsingistä kantakaupungin vähänkin tilavat asunnot. Keskiverto autonostaja Suomessa budjetoi autoonsa noin 40 000 euroa, joten autonkin kanssa Nurmijärvi on edullisempi paikka asua.
Sisältäähän tuo 40 000 *kaikki* auton kulut? Eli hankintahinnan lisäksi myös vakuutukset, huollot, polttoaineet, verot jne.?
 
Vs: Helsingin, Espoon ja Vantaan vanhoja aikatauluja

En usko, että monikaan laskee, kannattaako asua Helsingissä ilman autoa vai Nurmijärvellä auton kanssa. Eli yritän sanoa, että tuo on teoreettista pyärittelyä enemmän kuin realistinen valintatilanne, jota päivittäin ihmiset pohtisivat.

Saatetaan laskea, että asuuko mieluummin väljemmin Tiksissä tms kuin Töölössä tai Nurmijärvellä kuin Paloheinässä, mutta en usko, että satunnaisia poikkeuksia lukuunottamatta on ihmisiä, joilla on kaikki elämäntapavalinnat samaan aikaan pöydällä.

Tämä nyt oli heikosti muotoiltu, mutta suopeudella siitä ymmärtää pointin.
 
Vs: Helsingin, Espoon ja Vantaan vanhoja aikatauluja

Keskiverto autonostaja Suomessa budjetoi autoonsa noin 40 000 euroa, joten autonkin kanssa Nurmijärvi on edullisempi paikka asua.

Se autohan kestääkin yhtä kauan kuin talo. Ja kulkee ilmaisella polttoaineella.
 
Vs: Helsingin, Espoon ja Vantaan vanhoja aikatauluja

En usko, että monikaan laskee, kannattaako asua Helsingissä ilman autoa vai Nurmijärvellä auton kanssa. Eli yritän sanoa, että tuo on teoreettista pyärittelyä enemmän kuin realistinen valintatilanne, jota päivittäin ihmiset pohtisivat.
Siinä on se ero että Nurmijärvellä perhe tarvitsee vähintään 2 autoa, Espoossa tai Vantaalla useimmiten 1 riittää, ja helsingissä ainain jssakin tapauksissa pärjää ilman.

t. Rainer
 
Vs: Helsingin, Espoon ja Vantaan vanhoja aikatauluja

Sisältäähän tuo 40 000 *kaikki* auton kulut? Eli hankintahinnan lisäksi myös vakuutukset, huollot, polttoaineet, verot jne.?
Se autohan kestääkin yhtä kauan kuin talo. Ja kulkee ilmaisella polttoaineella.
Säästyneellä yli 100 000 eurolla saa auton lisäksi maksettua sen huolto- polttoaine- ym. kulut. Tuolla rahalla restauroi auton kestämään 40 vuotta / 500 000 km tai voi ostaa vaikka toisen auton, kun ensimmäinen lahoaa. Siinä missä auto pitää ylläpitää ja välillä huoltaa tai jopa vaihtaa, pitää taloakin aika ajoin remontoida kovalla rahalla ja silläkin on pakolliset juoksevat kulunsa.

En siis itse syty tälle Nurmijärvi-ilmiölle, mutta ymmärrän sen hyvin - siinä on taloudellista järkeä, varsinkin kun pääsee töihin valtion ja Helsingin kaupungin kustantamia teitä pitkin - ja saa siitä vielä kilometrikorvaukset. Pysyn vain faktoissa (ja helsinkiläisenä).
 
Vs: Helsingin, Espoon ja Vantaan vanhoja aikatauluja

Säästyneellä yli 100 000 eurolla saa auton lisäksi maksettua sen huolto- polttoaine- ym. kulut. Tuolla rahalla restauroi auton kestämään 40 vuotta / 500 000 km tai voi ostaa vaikka toisen auton, kun ensimmäinen lahoaa. Siinä missä auto pitää ylläpitää ja välillä huoltaa tai jopa vaihtaa, pitää taloakin aika ajoin remontoida kovalla rahalla ja silläkin on pakolliset juoksevat kulunsa.

En siis itse syty tälle Nurmijärvi-ilmiölle, mutta ymmärrän sen hyvin - siinä on taloudellista järkeä, varsinkin kun pääsee töihin valtion ja Helsingin kaupungin kustantamia teitä pitkin - ja saa siitä vielä kilometrikorvaukset. Pysyn vain faktoissa (ja helsinkiläisenä).

Taloudellisesti kannattaa siis muuttaa kehäkolmosen ja taajamien ulkopuolelle vaikka käy töissä Helsingissä, jos asunto on luokkaa 100.000 halvempi kuin sisäpuolella (todellisuudessa hintaerot eivät ole noin isoja vaan 50.000 luokkaa) mutta käytännössä se rajoittaa elämää:
- Kun lapset kasvavat isommiksi pitää vanhempien kuskata heitä autolla harrastuksiin, usein pitkiäkin matkoja
- Vanhemmilla ei ole sitten aikaa ja mahdollisuuksia omiin harrastuksiin kodin ulkopuolella
- Kun lapset aloittavat lukion tai ammattikoulun, muuttuu koulumatka usein sellaiseksi ettei sitä pysty julkisilla kulkemaan, ja heille pitää ostaa mopoautot että pääsevät kouluun
- "Viihteellä" käyminen tarkoittaa kalsarikännejä kotona koska kapakkaan tai juhliin ei pääse tai ei pääse kotiin kohtuullisin kustannuksin
- Jos talo on syrjäisen sijaintinsa takia ollut edullinen, se on usein myös hankalampi myydä jos joutuu pakkomyyntitilanteeseen esim avioeron, työttömyyden tai sairauden takia
- [EDIT] Vielä autoista sen verran, että jos tiet huonokuntoisia ja huonosti aurattuja talvisin, ei perheen ykkös ja kakkosautoksi kelpaa mikä tahansa kauppakassi vaan vähintään passatti tai volvo pitää olla ja mieluiten neliveto

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Helsingin, Espoon ja Vantaan vanhoja aikatauluja

Noita laskiessa kannattaa myös pitää mielessä kuinka arvokasta se oma aika on. 30min lisää työmatkaan päivässä on jo 225 tuntia vuodessa ja jos tuon ajan käyttäisi esimerkiksi työntekoon keskipalkalla, se olisi jo melkein 5000€ vuodessa.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Helsingin, Espoon ja Vantaan vanhoja aikatauluja

mutta käytännössä se rajoittaa elämää:
Mutta on maalla asumisessa tietysti myös omat puolensa. On henkilökohtaisista preferensseistä kiinni, miten mitäkin puolta arvottaa.

Noita laskiessa kannattaa myös pitää mielessä kuinka arvokasta se oma aika on. 30min lisää työmatkaan päivässä on jo 225 tuntia vuodessa ja jos tuon ajan käyttäisi esimerkiksi työntekoon keskipalkalla, se olisi jo melkein 5000€ vuodessa.

Tuokin riippuu työpaikan sijainnista. Jos työpaikka on jossakin Aviapoliksessa, niin Tuusulasta tai Nurmijärveltä sinne ajaa autolla nopeamminkin kuin mitä joukkoliikenteellä tulee Helsingin kantakaupungista.
 
Vs: Helsingin, Espoon ja Vantaan vanhoja aikatauluja

Mutta on maalla asumisessa tietysti myös omat puolensa. On henkilökohtaisista preferensseistä kiinni, miten mitäkin puolta arvottaa.

Tuokin riippuu työpaikan sijainnista. Jos työpaikka on jossakin Aviapoliksessa, niin Tuusulasta tai Nurmijärveltä sinne ajaa autolla nopeamminkin kuin mitä joukkoliikenteellä tulee Helsingin kantakaupungista.

Mä ymmärrän maalla asumisen jos työpaikka on maalla tai max 20 km päässä. Tai että pidempiä matkoja voi joutua kulkemaan jos työapika on mennyt alta ja on joutunut etsimään uusi ja lähempänä ei löydy. Mutta että tullaan 50 - 100 km päästä Helsinkiin töihin autolla siksi että haluaa asua maalla, ja työpaikka on koko ajan olut Helsingissä, en ymmärrrä. Tämä että suomalaiset ylipäänsä ajavat keskimäärin niin paljon autolla, ja tekevät sen henk kohtaisista mieltymyksistä, kuormittaa ympäristöä aika paljon. Lähempää Helsinkiä löytyy ihan kunnollisia OK-taloja ja tontteja. Ja Nurmijärvellä tai Tuusulassa asuvat eivät kaikki työskentele kehäkolmosen varrella vaan yhtä usein kehäykösen sisäpuolella. Joukkoliikenteen käyttö työmatkoilla on HSL-alueen ulkopuolelta lisäksi kalliimpaa kuin autoilu, poikkeuksena ehkä Porvoo jossa toimii hintakilpailu.

t. Rainer
 
Asun Pirkkalassa, täällä oli hyvät joukkoliikenneyhteydet kun 1A, 1B, 1C pörräsi. B ja C ympyrää eli mistä tahansa suunnasta pääsi kotiin.

1A:ta kutsuin pikavuoroksi kotiin kun jäi lenkki väliin...

No nyt ne tajusi rikkoa sen vihdoin linjastouudistuksessa ja enää menee max 3 bussia tuntiin kotiin. Ja niitäkin ne meinaa vähentää kun liikennöintikapasiteetti ei ole kovassa käytössä.

Ite toki kävelen 1 km linjalle 34 tai 8 jos tarvetta, mutta entä vanhus?

No se hyvä puoli täällä on, että vuokra on vielä edullinen, joten en ole vielä muuttanut. Samoin se, että bussit ok matkan päässä ja ok palvelu. On siinä kävelyssäkin toki hyvät puolensa.

Nyt jos muuttaisin, en missään nimessä muuttaisi Pirkkalaan, vaan esim. Loimaalle. Alkaa olla liikaa populaa introvertille ja jos meinaavat vielä ratikan laittaa niin huhhuh.

Vuokra on 440 euroa, oli 432, joten karvan verran nousi - ei tosin vielä käy kukkarolle kun käy Citymarketin euron päivillä ja ostaa K-menu tuotteita brändien sijasta.

Yksi unelma olisi asua keskellä ei mitään, mutta jos ei autoa ole, niin enhän mä siellä pärjäisi jos on vaan esim. Loimaalla paunu-yhteys sen muutaman kerran päivässä ja onko kohta sitäkään.
 
Takaisin
Ylös