Tänään lähdin liikkeelle nimenomaan ajelut mielessä. Aloitin Länsi-Pasilasta tyhjähkössä 11:ssa, mutta sinnepä tuli kyytiin väkeä pitkin matkaa niin, että sillalla oltiin jo tukevassa seisomakuormassa. Nimenomaan sillan yli ajelu tuntui olevan useimmilla ohjelmassa ja sillan jälkeen väkeä jäi sankoin joukoin pois. Useat olivat kapuamassa Kruunuvuorelle sinne jääneen öljysäiliön kupeeseen. Sieltä on varmaan hienot näkymät.
Vaunu kulki aikataulussa, Vallilanlaaksossa meno tuntui aivan sopivan vauhdikkaalta. Hermannin rantatiellä pysähdyttiin tuttuun tapaan Vanhan Talvitien risteykseen ja bonuksena myös Verkkosaarenkadun risteykseen, missä meidän satapäinen matkustajistomme ystävällisesti odotti hyvän tovin, että kaksi henkilöautoa sivukaduilta pääsi jatkamaan matkaansa. Ehkä noissa etuuksissa olisi vielä hommaa.
Nopeus sillalla tuntui yllättäen melko sopivalta. Ei minua yhtään harmittaisi, vaikka siellä suunniteltua seitsemääkymppiä mentäisi, mutta sujuuhan se noinkin, 62–63 km/h, ei tullut hidastelufiilis. Päätepysäkillä vähän huvitti se, että silmukan kumpikin pysäkki on nimetty samalla tavalla, niinpä se myös kuulutetaan kahdesti peräkkäin. Ehkä joku toinen nimi olisi ollut hyvä keksiä toiselle pysäkeistä.
Kuulutuksissa on jumpattavaa muutenkin, ellei sitten halua erityisesti palvella 1850-luvulta saapuneita aikamatkaajia. Korkeasaaren kohdalla kuulutetaan Korkeasaari, eläintarha ja ruotsiksi Högholmen, djurgård. Ei se nyt varsinaisesti väärin ole, mutta djurpark tai ihan vaan zoo olisi standardikieltä, djurgård kuulostaapi hyvin hyvin antiikkiselta. Finnkino voisi kyllä pyytää Höseliä kuuluttamaan Tennispalatsin kohdalla olevalla pysäkilla elävien kuvien näyttämö, mikäpä siinä.
Palasin 11:lla Hopealaaksoon ja jatkoin siitä 12:lla Yliskylään. Pääsin istumaan, mutta tänäänkin 12:n vaunut olivat paljon täydempiä kuin 11:n. Kulku oli sujuvaa, vaikka onhan se Koirasaarentie aikamoisen mutkainen. Liikennevaloista ei haittaa ollut. Sitä jäin ihmettelemään, että kun päätepysäkkialue on tyhjä, niin vaunut näyttäisivät saapuvan eri raiteille vähän kuin arvotusti. Vaunu, jolla sinne matkustin, ajoi suoraan lähtösuunnan raiteelle ja jätti matkustajat siihen. Mutta kun lähdin paluumatkalle, saapui kaupungista tullut vaunu ajosuunnassa oikealle raiteelle, ns. jättöpysäkille, ja kaikki ne kymmenet väärälle laiturille, tai siis minun mielestäni oikealle laiturille, kertyneet ihmiset, joutuivat vaihtamaan toiselle laiturille. Onko tuo randomisointi tyhjällä pysäkkialueella todella tarpeellista? Kuljettaja ei taida sitä itse päättää, vaan ystävämme tietokone?
12 lähti keskustaan jonkin verran myöhässä ja jo päätepysäkiltä seisomakuormassa. Väkeä tuli pitkin matkaa kyytiin lisää niin, että aikataulusta jäätiin enemmänkin myöhään, kun pysäkkiajat venyivät. Huomenna helpottanee. Hakaniemeen mennessä vaunusta oli jäänyt pois varmaan puolet kuormasta. Rautatientorilla kuulutus pyytää poistumaan vaunusta ja kuljettajakin seisahtui ensin taaemman pysäkkikorokkeen kohdalle tyhjentämään vaunun ja erikseen vielä kelloa kilisyttämällä kielsi nousijoita tulemasta siitä kyytiin. Kyytiinnousu tapahtui sitten edemmältä pysäkiltä. Ainakin näin ruuhkaisena päivänä tuo ratkaisu oli toimiva.
Jatkoin 12:lla Kruunuvuoren pysäkille. Matkalla ohitimme ambulanssinkin, joka tuli siltaa yli hitaasti mutta varmasti sinivilkut loistaen. Olikohan hälytysajo vai harjoittelevatko ne siellä? Ajonopeus ainakin oli hyvin maltillinen. Palasin sitten 11:lla Pasilaan. Näkymät sillalta olivat komeat ja tunnelma kaikissa vaunuissa iloinen. Smurffitkin olivat innostuneet tutkimusretkelle heille ennen niin tuntemattomaan Laajasaloon, kohtasin partion tuossa paluu-11:ssä. Lippuja eivät kyllä tarkastaneet, ehkä se oli tehty aiemmin tai sitten olivat vain puhtaasti huviretkellä.
Kun reilu 20 vuotta sitten kävin KSV:n Paavo Vuonokarin kanssa keskusteluja hänen alustavista visioistaan ja ensimmäisistä paperille pannuista suunnitelmista raitiovaunuyhteydestä Laajasalon ja keskustan välillä, se tuntui silloisessa ajassa utopistiselta vaikka ehdottoman kiinnostavalta. Silta tai elementeistä rakennettu tunneli Katajanokalle, kolmihaarainen rata Laajasalon puolella, mahdollisuus halliraiteistoon metrorataa pitkin. Vaikka HKL-Suy lujasti ratikkaa vastustikin, piti Vuonokari päänsä ja tulos on nyt meidän kaikkien nähtävissä. Varmaan Vuonokari, jo vuosia sitten eläkkeelle jääneenä, oli eilen kunniavieraana avajaisjuhlallisuuksissa.
Oli hienoa nähdä myös, että pysäkki-господин oli tehnyt hyvää työtä. Melkein kaikilla pysäkeillä oli jo tänään 11:n ja 12:n päreet. Tietysti niitä vielä sieltä sun täältä puuttui ja joissain paikoissa päreet olivat vähän pielessä, mutta onhan tässä aikaa.