Laajasalon raideyhteys

Sitä jäin ihmettelemään, että kun päätepysäkkialue on tyhjä, niin vaunut näyttäisivät saapuvan eri raiteille vähän kuin arvotusti. Vaunu, jolla sinne matkustin, ajoi suoraan lähtösuunnan raiteelle ja jätti matkustajat siihen. Mutta kun lähdin paluumatkalle, saapui kaupungista tullut vaunu ajosuunnassa oikealle raiteelle, ns. jättöpysäkille, ja kaikki ne kymmenet väärälle laiturille, tai siis minun mielestäni oikealle laiturille, kertyneet ihmiset, joutuivat vaihtamaan toiselle laiturille. Onko tuo randomisointi tyhjällä pysäkkialueella todella tarpeellista? Kuljettaja ei taida sitä itse päättää, vaan ystävämme tietokone?
Ainakin tänään aamulla näytti olevan jonkinlainen vaihdevika. Klo 10 saapuin ratikalla ja vaihdeopastimella ei näkynyt mitään. Kuljettaja soitti LOKiin ja pari minuutin jälkeen S-valo paloi ja sen jälkeen muuttui vihdoinkin nuoliksi.

Eilen toimi PR15:ltä tutulla tavalla, eli saapuva vaunu ohjattiin ensisijaisesti vasemmalle raiteelle (H0889) ja sen ollessa jo varattu suoraan (H0888).
 
Omasta mielestäni on kuitenkin varsin kiitettävää, että aloitusviikonloppuna ajetaan arjen vuorovälin mukaan. Lauantaina tarvitaan jopa yksi vaunun enemmän kuin arkisin, sillä Yliskylässä kääntöajat olivat kaksinkertaistetut täsmällisyyden varmistamiseksi klo 19 saakka (keskimäärin lähtöviive oli 50 sekuntia). Lauantaina tarvittiin siis 16 vaunua 11:n sijaan ja sunnuntaina 15, vaikka normaali olisi käytössä vain 10.
Joo, kyllä aloitukseen on satsattu hienosti. Eikä turhaan. Olettaen että iso osa matkustajista on osannut ostaa jotenkin lipun tuo on myös aika tuottoisaa, oletan aika monen olevan satunnaisia matkustajia.

Eli informaatio ihan samalla tasolla, kun muulla raitioverkolla on häiriötä.
Olet ihan oikeassa. Mun kritiikki kohdistuu oikeastaan kahteen eri asiaan, joista toinen ei ole mitenkään erityisesti Laajasaloon liittyvä.

Mun mielestä nykyisellään ne kalliit sähköiset taulut pysäkeillä on aivan turhia. Nimittäin jos liikenne toimii kuten on suunniteltu, voi lähtöajan katsoa paperiltakin. Tai voisi, jos pysäkeillä olisi paperisia aikatauluja. Nehän on sieltä poistettu. Siinä ei sähkötaulu tuo mitään lisäarvoa. Ja sitten, jos liikenne ei toimi kuten on suunniteltu, tauluista ei ole mitään iloa, koska ne elävät omaa, todellisuudesta irrallaan olevaa elämäänsä. En tiedä miten esim. Zürichissä kyetään hoitamaan asia siten, että nuo vastaavat taulut elävät poikkeusten sattuessakin reaalimaailmassa eli näyttävät poikkeusreitit, määränpäät ja saapumisajat.

Laajasaloon kohdistuu sitten se, että tuon vaunurikon aikana liikenne olisi nähdäkseni voitu hoitaa niin, ettei häiriö olisi näkynyt Laajasalossa juuri lainkaan. Käännetään vaunut Hakaniemessä. Ymmärrän kyllä, että se johtaa tilanteeseen, jossa vaunuja on liikaa, eikä seisontatilaa ole riittävästi. Mutta ei se mitään, lähetetään vaunut liikkeelle sitä mukaa kuin on "pakko". Tuskinpa kukaan eilisessä tungoksessa matkustanut olisi pannut pahakseen siitä, että vaunut kulkevat vähän tiheämmin.

Mutta onhan uudessa tilanteessa kaikilla vielä paljon opittavaa. Ehkä seuraava kerta menee sujuvammin.

On se hienoa seurata somessa että ihmiset menevät katsomaan ja kokemaan kun uusi joukkoliikennelinja aloittaa, ei olisi uskonut joskus vuosikymmeniä sitten tälläistä kansanjuhlaa, hienoa että kiinnostaa!

Ratikat nauttivat Helsingissä ihan toisenlaisesta suosiosta ja maineesta kuin muut liikennemuodot. Muistat varmasti, millainen tungos ysiratikassa oli sen aloittaessa 2008. Ja millaisen suosion saivat esimerkiksi kolmosratikan 85-vuotispäivät vuonna 2007, kun HKL järjesti päivän kunniaksi ohjelmaa, kierroksia vanhoilla vaunuilla ja muuta mukavaa.

Ainakin tänään aamulla näytti olevan jonkinlainen vaihdevika. Klo 10 saapuin ratikalla ja vaihdeopastimella ei näkynyt mitään. Kuljettaja soitti LOKiin ja pari minuutin jälkeen S-valo paloi ja sen jälkeen muuttui vihdoinkin nuoliksi.

Eilen toimi PR15:ltä tutulla tavalla, eli saapuva vaunu ohjattiin ensisijaisesti vasemmalle raiteelle (H0889) ja sen ollessa jo varattu suoraan (H0888).
Okei. Eli tarkoitus olisi toimia sillä tavalla, joka munkin mielestä on looginen. Olin siellä pysäkillä vähän klo 15 jälkeen.
 
Ainakin tänään aamulla näytti olevan jonkinlainen vaihdevika. Klo 10 saapuin ratikalla ja vaihdeopastimella ei näkynyt mitään. Kuljettaja soitti LOKiin ja pari minuutin jälkeen S-valo paloi ja sen jälkeen muuttui vihdoinkin nuoliksi.

Eilen toimi PR15:ltä tutulla tavalla, eli saapuva vaunu ohjattiin ensisijaisesti vasemmalle raiteelle (H0889) ja sen ollessa jo varattu suoraan (H0888).
Noissa valoissa tai jossain oli eilen myös vikaa.

Olin itse Rautatientorilta toisena lähteneen 648:n kyydissä. Perässä tullut 636 joutui seisomaan noissa valoissa pari minuuttia (https://reittiloki.hsl.fi/journey/20261107/101400/1012/1/0040_636) ennen kuin pääsi päätepysäkille. Tässä tapauksessa 648 tuli suoralle raiteelle ja 636 poikkeavan raiteen laituriin. Kun 648 pääsi sitten lähtemään takaisin kohti Rautatientoria, niin katsoin koko risteyksen valojen olleen sillä hetkellä keltavilkulla.
 
En tiedä miten esim. Zürichissä kyetään hoitamaan asia siten, että nuo vastaavat taulut elävät poikkeusten sattuessakin reaalimaailmassa eli näyttävät poikkeusreitit, määränpäät ja saapumisajat.
Lyhyt vastaus: raha.

Pidempi vastaus: reaaliaikaisesti poikkeustilanteet näyttävissä järjestelmissä sikäläisessa liikenteenohjauskeskuksessa on yleensä vuorossa yksi tai useampi tiedottaja, joka ei ohjaa liikennettä (ja jolla ei välttämättä ole siihen pätevyyttäkään), vaan hän vain kuuntelee liikenteenohjaajien antamia käskyjä poikkeusreiteistä ja ohjelmoi ne lennosta informaatiojärjestelmään. Tuollainen maksaa helposti useamman satatuhatta vuodessa eikä HSL ole katsonut sitä ko. rahan arvoiseksi. Ehkä jossakin vaiheessa tekoäly alkaa hoitaa tuon, jolloin se saataisiin tehtyä paljon halvemmalla.
 
Lyhyt vastaus: raha.

Pidempi vastaus: reaaliaikaisesti poikkeustilanteet näyttävissä järjestelmissä sikäläisessa liikenteenohjauskeskuksessa on yleensä vuorossa yksi tai useampi tiedottaja, joka ei ohjaa liikennettä (ja jolla ei välttämättä ole siihen pätevyyttäkään), vaan hän vain kuuntelee liikenteenohjaajien antamia käskyjä poikkeusreiteistä ja ohjelmoi ne lennosta informaatiojärjestelmään. Tuollainen maksaa helposti useamman satatuhatta vuodessa eikä HSL ole katsonut sitä ko. rahan arvoiseksi. Ehkä jossakin vaiheessa tekoäly alkaa hoitaa tuon, jolloin se saataisiin tehtyä paljon halvemmalla.
Tuollainen vastaava malli olisi ihan kannatettava myös meille. Se nostaisi joukkoliikenteen laatutasoa huomattavasti. Poikkeusinfo on ollut hävyttömän huonoa eikä parannuksia ole juuri tullut lupauksista huolimatta. HSL oli aiemmin valmistautunut käyttämään satojatuhansia euroja vuodessa rahaa sporien turhaan pysähtelyyn, joten luulisi rahaa löytyvän oikeasti hyödyllisiin parannuskohteisiin.Screenshot 2026-11-08 at 20.01.23.png
 
Lyhyt vastaus: raha.

Pidempi vastaus: reaaliaikaisesti poikkeustilanteet näyttävissä järjestelmissä sikäläisessa liikenteenohjauskeskuksessa on yleensä vuorossa yksi tai useampi tiedottaja, joka ei ohjaa liikennettä (ja jolla ei välttämättä ole siihen pätevyyttäkään), vaan hän vain kuuntelee liikenteenohjaajien antamia käskyjä poikkeusreiteistä ja ohjelmoi ne lennosta informaatiojärjestelmään. Tuollainen maksaa helposti useamman satatuhatta vuodessa eikä HSL ole katsonut sitä ko. rahan arvoiseksi. Ehkä jossakin vaiheessa tekoäly alkaa hoitaa tuon, jolloin se saataisiin tehtyä paljon halvemmalla.
Kuka siis tällä hetkellä hoitaa vuorojen peruutukset poikkeustilanteissa, HSL vai LOK vai joku muu osa KLOY:stä?
Tuollainen vastaava malli olisi ihan kannatettava myös meille. Se nostaisi joukkoliikenteen laatutasoa huomattavasti. Poikkeusinfo on ollut hävyttömän huonoa eikä parannuksia ole juuri tullut lupauksista huolimatta. HSL oli aiemmin valmistautunut käyttämään satojatuhansia euroja vuodessa rahaa sporien turhaan pysähtelyyn, joten luulisi rahaa löytyvän oikeasti hyödyllisiin parannuskohteisiin.
Kaikki on mahdollista. 😉
 
Kuulutuksissa on jumpattavaa muutenkin, ellei sitten halua erityisesti palvella 1850-luvulta saapuneita aikamatkaajia. Korkeasaaren kohdalla kuulutetaan Korkeasaari, eläintarha ja ruotsiksi Högholmen, djurgård. Ei se nyt varsinaisesti väärin ole, mutta djurpark tai ihan vaan zoo olisi standardikieltä, djurgård kuulostaapi hyvin hyvin antiikkiselta.
Sanoisin, että tuo itse asiassa on vähän väärinkin, kun Helsingissä on Djurgård-niminen paikka ratioverkon piirissä ihan muualla. Korkeasaaren eläintarha käyttää itsestään ruotsiksi juurikin noita muita sanoja molempia, eli zoo ja djurpark. Tämän selvittäminen kesti noin kaksi sekuntia verkosta hakemalla.

Ratikat nauttivat Helsingissä ihan toisenlaisesta suosiosta ja maineesta kuin muut liikennemuodot. Muistat varmasti, millainen tungos ysiratikassa oli sen aloittaessa 2008. Ja millaisen suosion saivat esimerkiksi kolmosratikan 85-vuotispäivät vuonna 2007, kun HKL järjesti päivän kunniaksi ohjelmaa, kierroksia vanhoilla vaunuilla ja muuta mukavaa.
Juu, ja luulisin, että tässä oli siltakerrointa lisäksi tuntuva määrä. En asu Helsingissä enkä ollut tänä viikonloppuna käymässä, mutta silta näyttää siltä että koeajolle voisi lähteä kauempaakin.
 
HSL kertoi näistä nimiasioista jokin aika näin, kun sieltä Koirasaari/Koiraluodot -nimiasiasta kysyin. Helsingin nimistötoimikunta on myös näissä muutoshankkeissa mukana. Hieman ihmetytti kyllä toteamus, että "Koiraluodot" tulee nyt paremmin tunnetuksi kun sitä ei enää mainita, nythän on vain "Koirasaaret".

"Uusien raitiolinjojen pysäkkien nimistö on valmisteltu yhdessä Helsingin nimistötoimikunnan kanssa. On totta, että alueella ei ole useampaa Koirasaarta, mutta yhdessä Koirasaari ja Koiraluodot sisältyvät tähän uuteen rakentuvaan alueeseen. Luoto kuitenkin on määritelmällisesti pieni puuton saari, jolloin Koiraluotoihin voidaan viitata myös saari-sanalla. Pysäkkien nimistöllä voidaan myös luoda uutta alueellista nimistöä tai lisätä sen tunnettavuutta, ja tällä valitulla monikkomuotoisella Koirasaaret -nimellä pystytään tuomaan alueen nimistöä ja myös Koiraluotoja tunnetuksi."
 
Edelleenkin tuntuu hölmöltä, että molemmat linjat kulkevat Kruunuvuorelle ja Laajasaloon, mutta määränpääkilpien mukaan vain toisella pääsee Kruunuvuoreen ja toinen menee jonnekin päin suurta Laajasaloa. Tällä hetkellä järkevimmältä kilvitykseltä tuntuisi:
11 Stansvikinranta via Kruunuvuori
12 Yliskylä via Kruunuvuori

11:n päättäri sijaitsee tulevalla Stansvikin rantatiellä, jota jatketaan kohti varsinaista Stansvikia. Nimi olisi jo helsinkiläisille entuudestaan tuttu.
 
Lyhyt vastaus: raha.
Pitkä vastaus: vuosikymmenten investoinnista digitaaliseen liikenneinformaatiojärjestelmään huolimatta tietokoneet eivät vieläkään juttele keskenään ja väliin tarvittaisiin kalliita ihmisiä.

Kerta meillä on joukkoliikenteen reitit mallinnettu kartalle ja myös kuski ne näkee tietokoneen näytöltä ohjaamosta, poikkeusreittien ei pitäisi vaatia liikenteenohjaajien radiokuulutuksia joita sitten tulkitaan miten tulkitaan kussakin ohjaamossa vaan että liikenneohjaaja ottaa hiiren käteen ja raahaa linjan reitin kartalla uudelle poikkeusreitille. Muutoksien vahvistuksen jälkeen kaikki poikkeusreitille menevät kulkuvälineet saavat uuden karttaviivan tietokoneen näytölle heti, ja myös kaikki näiden kulkuvälineiden vanhalla ja uudella reitillä olevat aikataulunäytöt saavat tietää uudesta reitistä ja sillä olevista vaunuista heti. Koska kaikki seuraavat samaa tietoa, jota tietokoneiden välisen juttelun ansiosta voi reaaliajassa päivittää.
 
tai edes tarvitsis, sinnehän voisi olla valmiina ohjelmointuna mitä vain tai joku vain merkkaan pois jonkun kohdan ja kone automaattisesti reittitää uudestaan kaikki linjat tuon ongelmakohdan ohi.
 
Pidempi vastaus: reaaliaikaisesti poikkeustilanteet näyttävissä järjestelmissä sikäläisessa liikenteenohjauskeskuksessa on yleensä vuorossa yksi tai useampi tiedottaja, joka ei ohjaa liikennettä (ja jolla ei välttämättä ole siihen pätevyyttäkään), vaan hän vain kuuntelee liikenteenohjaajien antamia käskyjä poikkeusreiteistä ja ohjelmoi ne lennosta informaatiojärjestelmään. Tuollainen maksaa helposti useamman satatuhatta vuodessa eikä HSL ole katsonut sitä ko. rahan arvoiseksi.
Höselin asiakasymmärryksessä on aikamoinen puute, jos sata tonnia pannaan muotinäytökseen poikkeusinfon sijaan. Mutta ehkä se ei ole meille yllätys. Osaatko sanoa, miten tavallista se Euroopan suurissa joukkoliikennekaupungeissa on, että tällainen tiedotuspäivystäjä on paikalla sanotaan nyt klo 6-23 välisenä aikana ainakin ja tiedotus saadaan hoidettua Zürichin tai Lontoon tasoisesti?

Noita on vaikea havainnoida matkustellessa, jos ei satu sattumaan paikalle poikkeustilanteen aikana.

Tuollainen vastaava malli olisi ihan kannatettava myös meille. Se nostaisi joukkoliikenteen laatutasoa huomattavasti. Poikkeusinfo on ollut hävyttömän huonoa eikä parannuksia ole juuri tullut lupauksista huolimatta. HSL oli aiemmin valmistautunut käyttämään satojatuhansia euroja vuodessa rahaa sporien turhaan pysähtelyyn, joten luulisi rahaa löytyvän oikeasti hyödyllisiin parannuskohteisiin.

Olen samaa mieltä tästä. Vähien rahojen käyttö ei oikein onnistu tarkoituksenmukaisesti. Onneksi siitä turhasta pysähtelystä on nyt luovuttu ennen kuin se ehti alkaakaan.

Sanoisin, että tuo itse asiassa on vähän väärinkin, kun Helsingissä on Djurgård-niminen paikka ratioverkon piirissä ihan muualla. Korkeasaaren eläintarha käyttää itsestään ruotsiksi juurikin noita muita sanoja molempia, eli zoo ja djurpark. Tämän selvittäminen kesti noin kaksi sekuntia verkosta hakemalla.

Joo. Sen virallinen nimi ruotsiksi on Högholmens djurgård, mikä on hienosti linjassa sen kanssa, että se on perustettu jo 1889. Pysäkin nimi ei kuitenkaan ole Korkeasaaren eläintarha – Högholmens djurgård, vaan Korkeasaari – Högholmen. Se lisäys, kuulemattoman pilkun takana, on yleisnimi, jonka ei tarvitse eikä tässä tapauksessa pidä olla sidottu viralliseen nimeen.

Sanoisin ruotsiksi esim. että Högholmens djurpark är en djurgård som grundades 1889. Eli olkoon virallinen nimi noin kuten se on aina ollut, mutta täsmennyksenä juuri kuten säkin sanoit.

Juu, ja luulisin, että tässä oli siltakerrointa lisäksi tuntuva määrä. En asu Helsingissä enkä ollut tänä viikonloppuna käymässä, mutta silta näyttää siltä että koeajolle voisi lähteä kauempaakin.

Ihan varmasti näin
 
Sanoisin ruotsiksi esim. että Högholmens djurpark är en djurgård som grundades 1889.
Tämähän meni mulla nyt yllä just väärin päin. Eli Högholmens djurgård är en djurpark som grundades 1889. Jolloin virallinen nimi on kuten on, mutta kun kerrotaan, mistä on kyse, käytetään nykysuuhun paremmin sopivaa kieltä.
 
Höselin asiakasymmärryksessä on aikamoinen puute, jos sata tonnia pannaan muotinäytökseen poikkeusinfon sijaan. Mutta ehkä se ei ole meille yllätys. Osaatko sanoa, miten tavallista se Euroopan suurissa joukkoliikennekaupungeissa on, että tällainen tiedotuspäivystäjä on paikalla sanotaan nyt klo 6-23 välisenä aikana ainakin ja tiedotus saadaan hoidettua Zürichin tai Lontoon tasoisesti?
Kyllä se käsittääkseni on aika lailla standardi.
 
Takaisin
Ylös