Liikennettä Suur-Kööpenhaminassa: S-tog

Suur-Kööpenhaminan seudullisen joukkoliikenteen selkärankana toimii lähijunakonsepti nimeltään S-tog. S-togin ensimmäiset reitit saatiin käyttöön jo vuonna 1934. Verkkoa on laajennettu koko tämän reilun 70 vuoden aikana ja uusimmat päivitykset tehtiin vuoden 2007 alussa Ny Ellebjergin aseman valmistuessa lopulliseen muotoonsa. Myös reitistö ja aikataulurakenne saivat tällöin nykyiset sisältönsä.

S-tog on korvannut vuosikymmenet metroa. Kuusi vuotta sitten avattu automaattimetro täydentää S-togia. Metro tarjoaa yhteyden kantakaupungista Amagerin saarelle, jonne jo vuosikymmeniä sitten suunniteltiin S-togin laajennusta. Metrosta esittelen kuvia hieman myöhemmin, samoin kuin keltaisista busseista, joiden rooli erityisesti keskustaliikenteessä on murskaavan hallitseva. Bussit toimivat varsinkin esikaupungeissa ja kauempana seudulla myös S-togin syöttöliikenteenä. Niistä sitten myöhemmin lisää.

Mutta nyt todelliseen asiaan: S-tog.

Skikke böy!

Hienoja kuvia. Huomioni kiinnittää se, että koko Köpiksen paikallisjunakalusto on noita (ilmeisesti tynnyri esikuvana muotoiltuja) SA- ja SE-junia. Eli koko junakalusto on siis otettu käyttöön vuoden 1996 jälkeen.

SD202 sanoi:

Huomioni kiinnittää se, että koko Köpiksen paikallisjunakalusto on noita (ilmeisesti tynnyri esikuvana muotoiltuja) SA- ja SE-junia. Eli koko junakalusto on siis otettu käyttöön vuoden 1996 jälkeen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tilanne on juurikin tuo. Ensin mainittuja SA-SB-SC-SD -junia on kaikkiaan 104 runkoa (lähde: DSB) ja viimeksi mainittuja SE-SF-SG-SH -junia 31 kpl (lähde sama). Suurilukuinen sarja tarkoittaa kahdeksasta moduulista koostuvia junia, joissa on vastakkain kaksi neljäosaista pötköä peilikuvamaisesti. Kokonaisuus on aina yhtenäinen eikä sitä siis voi pilkkoa. Näillä 104 rungolla hoidetaan liikenteen pääosa. Ruuhka-aikana pötköjä kytketään usein kaksikin yhteen. 31 junasta koostuva pienempi sarja tarkoittaa nelimoduulisia junarunkoja. Niillä hoidetaan varsinkin Ringbanenin eli Kehäradan (reitti F) liikennettä, mutta lyhyitä junia kytketään säteittäislinjoilla multippeliin pitkien pötköjen kanssa niin, että junan koko pituus vastaa 1,5 pitkää runkoa.

Junat ovat teknisesti aika mielenkiintoisia. Päätymoduulit ovat kaksiakselisia ja välimoduulit yksiakselisia. Perinteisiä telejä ei ole lainkaan. Moduulit ovat varsin lyhyitä ja ne on kiinnitetty toisiinsa lyhytkytkennällä. Kahdeksanosaisessa pitkässä rungossa keskimmäinen "liitos" on hieman muita pidempi. Junat ovat hyvin leveitä ja tilavia. Niillä kuljetetaan ihmisten lisäksi heidän polkupyöriään. Polkupyöräkulttuuri on tuolla alueella muutenkin aivan jotain muuta kuin esimerkiksi Helsingissä.

DSB:n kotisivuilla junien max nopeudeksi ilmoitetaan 120 km/h. Se on aika "vähän" siihen nähden, miltä nopeus tuntuu junassa istuttaessa. En nyt suoraan sitä tarkoita, että kulkuominaisuuksissa olisi toivomisen varaa, mutta matkustaessani tuollaisilla nk. nopeilla reiteillä (esim. E) vauhti tuntui kovalta.