Tiedote
Tutkimus: Turun seudun väestö kasvaa autoilijoiden suosimilla alueilla
31.8.2007
Turun seudun väestö kasvaa eniten alueilla, joissa asukkaat käyttävät paljon henkilöautoa. Tämä lisää autoilua, ellei joukkoliikenteeseen panosteta ja maankäytön kehitystä ohjata toiseen suuntaa. Tiedot ilmenevät Liikkujaryhmät Turun seudun aluerakenteessa –tutkimuksesta.
Jos nykyinen suuntaus pysyy ennallaan, autoilijoiden määrä Turun seudulla kasvaa noin 16 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Tästä noin 12 000 autoilijaa syntyy asukasmäärän kasvusta ja noin 4 000 asutuksen sijoittumisesta joukkoliikenteen kannalta epäedullisille alueille.
Väestö vähenee joukkoliikenteen kanta-alueilla, jos nykyinen maankäytön kehitys jatkuu. Joukkoliikenteen kanta-asiakkaiden osuus vähenee noin puoli prosenttiyksikköä, jalan ja pyörällä kulkijoiden osuus noin prosenttiyksikön vuoteen 2030 mennessä.
Tutkimuksessa arvioidaan autoilijoiden määrän nousevan käytännössä nyt tehtyjä laskelmia suuremmaksi, sillä autoilua lisäävät myös elintason nousu, autoistuminen ja väestön ikääntyminen. Ennusteissa on tarkasteltu vain maankäytön vaikutusta.
Tutkimuksen mukaan pelkästään nykytilanteen säilyttäminen vaatii vahvan maankäytön ohjauksen lisäksi panostusta joukko- ja kevyeen liikenteeseen. Muutos kestävämpään kehitykseen edellyttää seudullista yhteistyötä. Kestävän kehityksen mallin mukaan Turun kaupungin joukkoliikenne- ja jalankulkuvyöhykkeelle tulisi rakentaa asuntoja noin 34 000 ihmiselle tilanteessa, jossa kaupungin ennustettu väestönkasvu on vain 5 500.
Selvityksessä tutkittiin ihmisten kulkutapavalintoja Turussa sekä kymmenessä kehyskunnassa. Tutkitut kunnat olivat Kaarina, Lieto, Masku, Merimasku, Naantali, Parainen, Piikkiö, Raisio, Rusko ja Rymättylä.
Tutkimusalue jaettiin neljään kaupunkirakenteen vyöhykkeeseen. Ne olivat jalankulkuvyöhyke, joukkoliikennevyöhyke, autoon tukeutuva vyöhyke ja autoriippuvainen vyöhyke. Vastaajista muodostettiin viisi liikkujaryhmää sen mukaan, mitä kulkutapaa he käyttivät ja kuinka sitoutuneita he olivat tämän kulkutavan käyttöön. Tutkimukseen osallistui noin 1800 ihmistä toukokuussa 2006.
Tutkimus on osa liikenne- ja viestintäministeriön Joukkoliikenteen tutkimusohjelmaa (JOTU,
www.jotu.fi).
