Martinlaakson radan asemat

R.Silfverberg · 9 Tammikuu 2007

Vs: Kaivoksela - metrolähiö

Rattivaunu sanoi:
Länsi-Vantaan metrohaara olisi kulkenut hieman itäisempää käytävää Kaivokselan kautta ”Länsi-Vantaalle” verrattuna sittemmin rakennettuun Martinlaakson rataan. Toteutumaton metroväylä olisi palvellut vanhaa Pohjois-Haagaa ja vanhaa Kannelmäkeä Kaivokselan lisäksi. Kaikki viimeksi luetellut alueet jäivät syrjään myöhemmin vedetystä raideyhteydestä.

Tämän alkuperäisen Kaivokselan metrolinjauksen maanpäällisiä varauksia on yhä käytössä kevyen liikenteen väylinä sekä osana katuverkkoa Haagoissa ja Kannelmäessä ja Kaivokselassa. Ihan hyvä pyöräretken kohde muuten!

Rattivaunu sanoi:
Alkuperäiset laiturit osuudella Pohjois-Haaga (asema sijaitsee käytännössä Lassilassa) – Martinlaakso laiturit olivat niin korkeat, että niitä on myöhemmin jouduttu madaltamaan (käytännössä nostamalla rataa asemien kohdalla).

Pikkumaisena huomautuksena, tähän: vain Malminkartanon aseman laiturit madallettiin. Siellä laiturit olivat alunperin Sm1/2 junan toiseksi alimman porrasaskelman tasolla. Asemaa joka avattiiin v 1978 tai 79 (tarkkaa vuotta en muista) voidaan pitää Helsingin ja koko Suomen ensimmäisenä "metroasemana", tunnelissa kun oli. Jossain vaiheessa 80-lukua tunnelin seinään maalattiin graffiti jossa oli keskeisenä kohteena aito metrojuna, siis ei VR:n lähijuna. Siihen aikaan graffitit olivat niin ennennäkemätön suuren maailman ilmiö että niitä ei vielä paheksuttu, ja koska olivat muutenkin siistimpiä kuin nykyiset, niin Malminkartanon graffiti sai olla monta vuotta paikallaan.

Rattivaunu sanoi:
Onkohan tuolle v. 1965 - 2000 toteutettavaksi aiotulle väylästölle missään esitetty kustannusarviota? Itse en sellaiseen muista törmänneeni. Se on selvä, että kevyemmän standarin mukainen rata asemineen on kilometriä kohden halvempi kuin nykyinen megametro, mutta mitä tuosta 86,5 km:stä 108:ne asemineen (pysäkkeineen) olisi saatu maksaa nykyrahassa?

Itse arvelisin että noin laaja verkosto ei olisi ollut valmis vielä vuonna 2000, tai että suunnitelmia olisi joka tapauksessa jouduttu karsimaan. Tukholman seudun metron pituus on nyt kadehdittavat 100 km mutta itse Tukholman kaupungissa asui jo 1960-luvulla n 800000 asukasta, ja Stokiksessa oli silloin kun metroa rakennettiin huomattavasti enemmän rahaa millä mällätä. Jokin todellinen ihme olisi pitänyt tapahtua Suomessa 60-70 luvulla jotta Castrénin metrosuunnitelmat olisivat toteutuneet alkuperäisessä muodossaan ja aikataulussa.

Merkittävimmät syyt miksi metroa ei ole rakennettu Helsingissä enemmän kuin 22 km ovat metron rakennuskustannusten lisäksi lähiörakentamisen hajanaisuus johtuen 60-70-lukujen grynderimenettelystä, kitka pk-seudun kuntien välisessä yhteistyössä (varsinkin Helsingin ja Espoon välillä), sekä autoilun voimakas kasvu ja sen seurauksena asutuksen leviäminen kehyskuntiin, muutokset elinkeinorakenteissa jne.

t. Rainer

Rattivaunu · 9 Tammikuu 2007

Vs: Kaivoksela - metrolähiö

R.Silfverberg sanoi:
Pikkumaisena huomautuksena, tähän: vain Malminkartanon aseman laiturit madallettiin. Siellä laiturit olivat alunperin Sm1/2 junan toiseksi alimman porrasaskelman tasolla.

Muistatkohan nyt ihan varmasti oikein? Kävin 1980-luvun alussa muutaman kerran asioilla sekä Myyrmäessä että Louhelassa ja kummankin osalta minua hämmensi se, että junasta piti kiivetä ylöspäin laiturille, mikäli astui junan portaikon alimmalle askelmalle. Oma käsitykseni on, että "superkorkeat" laiturit ehtivät olla käytössä jonnekin 1990-luvun alkupuolelle saakka Pohjois-Haagan, Kannelmäen, Malminkartanon, Myyrmäen, Louhelan ja Martinlaakson asemilla. Itse laitureita ei siis fyysisesti muutettu sittemmin miksikään, mutta rataa nostettiin tarvittavan verran ylös päin. Näin varauduttiin Sm4:iin, joissa eteisten lattiat ovat nykyisten "korkeiden" laiturien tasalla. Puulistat laiturien reunamilla poistettiin myös. Ne listat aiheuttivat aikanaan melkoiset ATU-rajoitukset liikkuvalle kalustolle, mistä on kirjoitettu pontevasti muissa ketjuissa.

R.Silfverberg · 9 Tammikuu 2007

Vs: Kaivoksela - metrolähiö

Rattivaunu sanoi:
Muistatkohan nyt ihan varmasti oikein? Kävin 1980-luvun alussa muutaman kerran asioilla sekä Myyrmäessä että Louhelassa ja kummankin osalta minua hämmensi se, että junasta piti kiivetä ylöspäin laiturille, mikäli astui junan portaikon alimmalle askelmalle. Oma käsitykseni on, että "superkorkeat" laiturit ehtivät olla käytössä jonnekin 1990-luvun alkupuolelle saakka Pohjois-Haagan, Kannelmäen, Malminkartanon, Myyrmäen, Louhelan ja Martinlaakson asemilla.

Voi olla että junan ollessa täynnä matkustajia, kaikkien näiden aseimen laiturit olivat pikkasen korkeammalla kuin vaunun alin porras, mutta Malminkartanossa laituri oli jo keskimmäistä porrasta korkeammalla! Käytin aika usein Malminkartanon, Kannelmäen ja Pohjois-Haagan asemia 1990-luvun alkupuoliskolla asuessani silloin Konalassa, ja muistan että Malminkartanon laituri oli selvästi muita korkeampi.

t. Rainer

Rattivaunu · 9 Tammikuu 2007

Vs: Kaivoksela - metrolähiö

R.Silfverberg sanoi:
Voi olla että junan ollessa täynnä matkustajia, kaikkien näiden aseimen laiturit olivat pikkasen korkeammalla kuin vaunun alin porras, mutta Malminkartanossa laituri oli jo keskimmäistä porrasta korkeammalla! Käytin aika usein Malminkartanon, Kannelmäen ja Pohjois-Haagan asemia 1990-luvun alkupuoliskolla asuessani silloin Konalassa, ja muistan että Malminkartanon laituri oli selvästi muita korkeampi.

Jos havaintosi perustuu vasta 1990-lukuun, niin sitten hommalle taitaa muodostua ihan selkeä kuvio. Nimittäin 1990-luvulla - jos nyt taas jaksan muistaa asiat oikein - vuoden 1993 paikkeilla, ehkä osaksi vähän ennen ja jälkeen, noita laitureita alettiin muuttaa (radan korkeutta laiturien kohdalla). Voi aivan hyvin olla sillä tavalla, että Malminkartano muutettiin myöhemmin kuin Pohjois-Haaga ja Kannelmäki. Sekin on mahdollista (teoriassa), että laiturikorkeuksissa on ollut pieniä eroja jo alkujaankin. Se on kuitenkin selvää, että ko. rataosalla oli alkujaan merkittävästi korkeammat laiturit kuin muualla lähiliikenteessä, ja yleensäkin rataverkollamme (erästä yhtä paikkaa lukuun ottamatta), ja että korkeutta muutettiin jälkikäteen tavalla, jonka tuolla edellä selostin. Helsinkiin, Pasilaan, Ilmalaan ja Huopalahteen taas tehtiin noihin aikoihin laiturien korotus, jotta keväällä 1994 saneerauksesta valmistuneella Sm1 6006:lla voitiin aloittaa liikennöinti. Ymmärtääkseni tuolla junayksiköllä koeovien ja koeastinlaudan aikana voitiin käytännössä liikennöidä vain nykyisen standardin korkuisilla laitureilla varustetuilla reiteillä, alkuun käytännössä M-reitillä.

ultrix · 9 Tammikuu 2007

Vs: Kaivoksela - metrolähiö

R.Silfverberg sanoi:
Jossain vaiheessa 80-lukua tunnelin seinään maalattiin graffiti jossa oli keskeisenä kohteena aito metrojuna, siis ei VR:n lähijuna. Siihen aikaan graffitit olivat niin ennennäkemätön suuren maailman ilmiö että niitä ei vielä paheksuttu, ja koska olivat muutenkin siistimpiä kuin nykyiset, niin Malminkartanon graffiti sai olla monta vuotta paikallaan.

Mahdatko tarkoittaa tätä graffitia, jossa on selkeästi Sm2 666?

Vai oliko asemalla aiemmin jokin aito oranssi mato maalattuna?

Rattivaunu sanoi:
ko. rataosalla oli alkujaan merkittävästi korkeammat laiturit kuin muualla lähiliikenteessä, ja yleensäkin rataverkollamme (erästä yhtä paikkaa lukuun ottamatta)

Eräs yksi paikka = Turun asema?

R.Silfverberg · 9 Tammikuu 2007

Vs: Kaivoksela - metrolähiö

ultrix sanoi:
Mahdatko tarkoittaa tätä graffitia, jossa on selkeästi Sm2 666? Vai oliko asemalla aiemmin jokin aito oranssi mato maalattuna?

Ei ollut tuo. Se joka siellä oli 80-90-luvun taitteessa oli paljon hienompi, oli esittävinään kaupunkimaisemaa jossa oli keskeisellä paikalla oranssi mato meren ylittävällä (Kulosaaren ??) sillalla. Harmi ettei ole kuvaa.

ultrix sanoi:
Eräs yksi paikka = Turun asema?

Turussa, Turengissa sekä Viipurissa (myös silloin kun se kuului Suomeen) oli korkeat laiturit.

t. Rainer

Rattivaunu · 9 Tammikuu 2007

Vs: Korkeat laiturit

ultrix sanoi:
Eräs yksi paikka = Turun asema?

Nimenomaan se! Rainerille myös "pisteet" oikeasta vastauksesta.

Compact · 12 Tammikuu 2007

Vs: Kaivoksela - metrolähiö

R.Silfverberg sanoi:
Ei ollut tuo. Se joka siellä oli 80-90-luvun taitteessa oli paljon hienompi, oli esittävinään kaupunkimaisemaa jossa oli keskeisellä paikalla oranssi mato meren ylittävällä (Kulosaaren ??) sillalla. Harmi ettei ole kuvaa.

Minulla on tallessa Ilta-Sanomien lehtileike asiasta, laaja ajankohtaisreportaashi tuosta ensimmäisestä seinägraffitista Malminkartanosta. Siinä on mm. värikuvia maalauksista. Se ei ole just nyt käsillä vaan tästä metrin päässä kirjahyllyssä. Voin joskus sen sieltä ottaa ja kertoa, skannata, tms.