RSS
Botti
- Liittynyt
- 10 Heinäkuu 2008
- Viestit
- 8,892
-
Uutisviestien sisällöt mahdollisine virheineen ovat kyseisen sivuston käsialaa. Viestien linkit eivät välttämättä toimi, jos kyseisen sivuston ylläpitäjä on poistanut uutisen.
HSL: Metron ruuhkat taittuvat 2020-luvulla parhaiten bussiliikennettä täydentämällä
- Viestiketjun aloittaja RSS
- Aloituspäivämäärä
Nyt pääsi ääneen naurua tuota lukiessa.
Jos Länsimetro saadaan toimintaan 2017, niin hienosti suunniteltu kapasiteetti riittää viideksi vuodeksi? Ei tainnut olla täydennysbussiliikennekään kustannusarvioissa päätöksiä tehtäessä, kuten ei ihan kaikki muutkaan kustannukset.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,625
Onko länsimetrohankkeessa jotain suunniteltu hienosti?
Pitää kysyä oikeilta ihmisiltä. Muistan, kun luin Soininvaaran blogin kommenttien joukossa Seppo Vepsäläisen selitystä siitä, miten junien lyhentäminen tekee metron rakentamisesta joustavaa ja näyttää metrojärjestelmän voiman. Sepitys ei kyllä mennyt silläkään palstalla ihan nielemättä läpi.
- Liittynyt
- 7 Maaliskuu 2009
- Viestit
- 1,537
Miksi toimenpidelistauksessa on kaikki muut vaihtoehdot paitsi asemien pidentäminen?
Erinomaista. Kaikki HSL:n sivuilla esitetyt toimenpiteet ovat sellaisia, että toteutuessaan ne parantaisivat joukkoliikenteen palvelutasoa. Käytännössä joukkoliikennettä tullaan nyt suunnittelemaan enemmän siltä pohjalta, mikä palvelee parhaiten matkustajia, kun vuodesta 1982 lähtien on ollut pakkomielle tunkea metroon niin paljon matkustajia kuin mahdollista.
Koska koolla ei oikeasti ole väliä ja vehkeiden pidentäminen vaikuttaisi epätoivoiselta?
Vaikuttaa todellakin, että Länsimetroa suunniteltaessa on pahasti aliarvioitu kuinka valtava kysyntä metroliikenteellä on.
No eipä tuo ole mitään abstraktia "metroliikenteen" kysyntää, vaan johtuu ihan kaupunkisuunnittelusta ja joukkoliikenteen suunnittelusta tämän kyseenomaisen linjan varrella.
Silloin, kun lyhyistä asemista päätettiin, arviossa ei ollut mukana suurta osaa Helsingin puolelle suunniteltua rakentamista radan varrella. Tuota voisi pitää tarkoitushakuisena, kun suunnitelmista monet olivat kyllä kaupunkisuunnitteluvirastossa jo tiedossa. Uusi yleiskaava mahdollistanee edelleen lisää. Myös Espoon puolella kaavoitusta radan varrella on tehostettu mm. siksi, että valtio laittoi rahoittajana painetta siihen suuntaan, kylläkin asemien lyhentämispäätöksen jälkeen.
Totta. Varsinkin Espoossa metro tiivistänyt ja tiivistämässä rajusti kaupunkia metrolinjan varrella, joka on loistava saavutus. Toisaalta suorien kaavoitusvaikutusten lisäksi joukkoliikenteen käyttäjät myös sankoin joukoin kansoittavat metroasemien lähistöt ja autoilijat hankkivat asunnot kauempaa metrosta, joka nykyään näkyy selvästi Itä-Helsingissä.
Sama joukkoliikenteen käyttäjien tiivistyminen metroasemien lähelle on odotettavissa myös Espoossa, toki muutos voi olla kivulias kun joukkoliikenteen reitit muuttuvat ja merkittävä osa joukkoliikenteen vakiokäyttäjistä ei ole ymmärtänyt hankkia asuntoa metroaseman läheltä. Jonkin ajan päästä kuitenkin Espoossakin kuitenkin joukkoliikenne kukoistaa, metron ansiosta.
Toki jos Itä-Helsingin kokemuksista on jotain opittavissa saamme Espoonkin suunnassa tulevaisuudessa kuulla pitkään ja hartaasti suoran bussiliikenteen autuudesta, varsin mahdollisesti jonkin keskellä autovaltaista pientaloaluetta asuvan liityntäliikenteen uhrin näkövinkkelistä. Samaan aikaan kuitenkin metro suorastaan pursuaa matkustajia.
Tai ainakin täydennysbussin.
Petteri osaa taitavasti tehdä sarkasmia edustamastaan aatteesta. Jokuhan voisi kysyä, menikö metrohanke ihan putkeen, kun jo ennen systeemin avaamista ryhdytään pohtimaan ideologian epäonnistumisesta johtuvien virheiden korjaamista.
Hallitus on tiettävästi muuttamassa lakia niin, että myös seudullisten viranomaisten liikenteen rinnalle saa laillisesti perustaa kilpailevaa vuorotarjontaa. Näemmeköhän tulevaisuudessa markkinaehtoista kapinabussiliikennettä sellaisille alueille, jotka eniten kärsivät raskasraideratkaisuissa.
Hallitus on tiettävästi muuttamassa lakia niin, että myös seudullisten viranomaisten liikenteen rinnalle saa laillisesti perustaa kilpailevaa vuorotarjontaa. Näemmeköhän tulevaisuudessa markkinaehtoista kapinabussiliikennettä sellaisille alueille, jotka eniten kärsivät raskasraideratkaisuissa.
Olisi itse asiassa mielenkiintoista tietää, miten näitä kysyntäennusteita arvotaan. Onko tuleva rakentaminen ja muutokset kaupunkirakenteessa otettu huomioon millä tavoin, miten hinta vaikuttaa kysyntään jne.
Ennusteita on tapana uutisoida niin kuin ne olisivat vääjäämättömien tapahtumaketjujen tuloksia, vaikka nyt esimerkiksi johonkin metrolinjan kysyntään voidaan vaikuttaa lukemattomin eri tavoin.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,625
Minä nauroin ihan vedet silmissä eilen noille Petterin kirjoituksille. Hän on hyvin taitava retorikko. Tuli ihan Vepsäläisen Seppoa ja hänen satujaan ikävä!
Ne tehdään niin, että liikennemalliin (Emme) isketään kaikenlaisia oletuksia matka-ajoista, linjastoista, vuoroväleistä... Ne oletukset keksitään aina tilanteen mukaan niin, että saadaan halutunlainen tulos. Esimerkiksi tässä asiassa haluttiin vielä jokin aika sitten vakuuttaa poliitikot siitä, ettei kapasiteetti ole mihinkään loppumassa (HKL:n johtokunta käski selvittää, josko ne Espoon asemat kuitenkin kannattaisi rakentaa pidennettyinä ja siihen oli kasvojen säilyttämisen vuoksi vastattava tiukka EI), mutta nyt taas on jostakin syystä todisteltava, että kapasiteetti loppuu (ehkä siksi, että saadaan Kruunusillat tehtyä, nehän ovat nyt nosteessa).
Kaikkein hauskin emmetys, jonka muistan, oli silloisen HKL:n suunnitteluyksikön vastaus kuntalaisaloitteeseen ns. kampusratikasta eli Arabian/Kumpulan ja Pasilan välisestä ratikkayhteydestä. Emmetys oli tehty, mutta Kumpulan kampus jätetty mallista kokonaan pois, joten sinne ei mennyt kukaan eikä sieltä lähtenyt kukaan. Upposi lautakuntaan kuin häkä, vaikka kuinka yritti selittää, mikä siinä on pielessä.
Tietokoneajosta on se ilo ja hyöty, että kun se myöhemmin osoittautuu täysin paikkansapitämättömäksi (esim. ysiratikka), siitä ei syytetä sitä virkamiestä, joka ne oletukset on keksinyt, koska ennusteenhan teki kone.