TEP70
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 25 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,382
Omasta mielestäni yksi ärsyttävin asia joukkoliikenteen piirissä on se, että rakennetaan toisinaan suurinkin kustannuksin katuja tai pysäkkejä, joita pitkin ei voi linja-autolla kunnolla ajaa. Täällä Lappeenrannassa viime syksynä seurasin yhden pysäkin uusimistöitä. Aiemmin ilman syvennystä olleelle pysäkille rakennettiin syvennys. Kaikki tehtiin näennäisesti viimeisen päälle paitsi että pysäkkikatos jäi vanhaan paikkaansa eli uuden syvennyksen alkupäähän. Jos bussi pysähtyy katoksen kohdalle, perä jää komeasti tielle. Jos taas ajaa suoraksi syvennykseen, katoksessa odottavat matkustajat joutuvat kävelemään ja ihmettelevät, miksi bussi ei pysähtynyt katoksen kohdalle.
Soitin asiasta Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteestä vastaavalle henkilölle ja kerroin tilanteesta. Mainitsin, että pysäkistä olisi vielä nyt mahdollista rakentaa kunnollinen, kun asfalttia ei oltu vielä vedetty. Turha vaiva, pysäkkikatos pysyi paikallaan ja lisäksi asfaltointi ja sepelöinti nostivat ympäröivää maastoa niin, ettei katoksen penkeillä voi talvella enää istua.
Mistähän tässä on oikein kyse? Onko niin, että suunnittelijalla ei ole harmainta hajua siitä, millainen olisi hyvä pysäkki? Rakennetaan vain jotain, vaikka samoilla kustannuksilla voitaisiin tehdä kunnollista työtä.
Esimerkki Helsingistä: kun ajoyhteys Ruoholahdenkadulta Kampin uuteen terminaaliin rakennettiin takaisin, tehtiin risteyksestä jostain käsittämättömästä syystä niin ahdas, että siitä on melko vaikeaa ajaa pitkäakselivälisellä autolla hieromatta takarenkaita kanttikiviin. Tämäkin paikka olisi voitu rakentaa kunnolliseksi luultavasti aivan samalla rahalla.
Ympäri kaupunkia löytyy lukemattomia paikkoja, joissa ei voi kadun kapeuden vuoksi ajaa linja-autolla omalla kaistalla pysyen.
Soitin asiasta Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteestä vastaavalle henkilölle ja kerroin tilanteesta. Mainitsin, että pysäkistä olisi vielä nyt mahdollista rakentaa kunnollinen, kun asfalttia ei oltu vielä vedetty. Turha vaiva, pysäkkikatos pysyi paikallaan ja lisäksi asfaltointi ja sepelöinti nostivat ympäröivää maastoa niin, ettei katoksen penkeillä voi talvella enää istua.
Mistähän tässä on oikein kyse? Onko niin, että suunnittelijalla ei ole harmainta hajua siitä, millainen olisi hyvä pysäkki? Rakennetaan vain jotain, vaikka samoilla kustannuksilla voitaisiin tehdä kunnollista työtä.
Esimerkki Helsingistä: kun ajoyhteys Ruoholahdenkadulta Kampin uuteen terminaaliin rakennettiin takaisin, tehtiin risteyksestä jostain käsittämättömästä syystä niin ahdas, että siitä on melko vaikeaa ajaa pitkäakselivälisellä autolla hieromatta takarenkaita kanttikiviin. Tämäkin paikka olisi voitu rakentaa kunnolliseksi luultavasti aivan samalla rahalla.
Ympäri kaupunkia löytyy lukemattomia paikkoja, joissa ei voi kadun kapeuden vuoksi ajaa linja-autolla omalla kaistalla pysyen.