- Liittynyt
- 23 Helmikuu 2024
- Viestit
- 27
Oheinen teksti Juha Kieksin luvalla. Julkaistu aiemmin Korean Ystävät lehdessä.
Pohjois-Korean autoteollisuus, osa III, linja-autot
”Linjuriauto on maantien ässä, jos olet jonnekin pyrkimässä. Kättäsi heiluta auton tullen, kyydin se antaa
sulle” lauloi Veikko Sato vuonna 1950 julkaisussa kappaleessa. Suomessa julkisen liikenteen merkitys on
vähentynyt huolestuttavasti ainakin syrjäseuduilla. Sen sijaan KDKT:ssa linja-autojen merkitys on suuri, sillä
henkilökuljetus perustuu lähes yksinomaan julkiseen liikenteeseen.
Pitkän matkan reitit perustuvat junayhteyksiin aina kun sellaisia on käytettävissä. Sen sijaan alueilla, missä
junia ei kulje, kuljetaan bussilla.
Kylien ja kaupunkien välinen bussireitistö liikennöidään pääosin minibusseilla (n. 20 paikkaa). Näin ollen
bussituotantokin (lukuun ottamatta kaupunkien johdinautoja) on keskittynyt minibusseihin.
Bussihenkilökuntaan kuuluu kuljettaja, kuljettajan apulainen ja rahastaja. 1990-luvun energiapulan aikoihin
osa busseista muutettiin kulkemaan puukaasulla, mikä hidasti merkittävästi matkantekoa tuolloin
matkanopeuden jäädessä noin 20 km tunnissa.
Bussinkuljettajan työ on Koreassa hyvin arvostettua. Asiaan kuuluu, että bussin hajotessa kuljettaja ja
apumies korjaavat auton taas toimintakuntoon.
Sähköllä toimivia johdinautoja käytetään Pjongjangissa ja lukuisissa maakuntakaupungeissa.
Korealaisten bussin kyljissä voi havaita eri pituisia rivistöjä tähtiä. Yhden tähden saa jokaisesta 50000 km:n
ajosta, jolloin ei ole sattunut onnettomuutta. Parhaimmilla yksiköillä on ajettu yli 2,5 miljoonaa kilometriä.
Pjongjangin johdinautotehdas
Pjongjangin johdinautotehdas on KDKT:n johtava johdinautojen tuottaja. Johdinautotuotanto käynnistyi
vuonna 1961. Tehdas on valmistanut lukuisia malleja Chollima-johdinautoja. Vuodesta 1990 on tuotettu
myös Chongnyon, Chongnyongjunwi ja Sonyon -merkkisiä autoja. Tehtaassa työskentelee noin 5000
henkilöä ja sen pinta-ala on 63000 m 2 . Bussit on tehty pitkälti käsityönä, mutta 2010-luvulla tuotantoa on
modernisoitu, automatisoitu ja järjestetty uudelleen
Chollima 1 johdinauton tuotanto alkoi toukokuussa 1961. Ensimmäisen valmistusvuoden aikana tehtiin 12
bussia, kapasiteetiltaan 65 matkustajaa. Vuoden 1964 alkuun mennessä oli rakennettu 130 bussia.
Tuotanto jatkui vuoteen 1970. Chollima 9.25 oli haitaribussiversio mallista 1. Tuotanto alkoi joulukuussa
1963. Bussiin mahtui 120 matkustajaa. Busseja valmistui vuoteen 1967 50 kpl, jolloin tuotanto päättyi.
Pyongyang 9.25 oli Pjongjangin johdinautotehtaan tekemä polttomoottoriversio johdinautosta Chollima
9.25. Kaksiakselisen bussin kapasiteetti oli 65 matkustajaa. Huippunopeus ylsi 65 km tunnissa.
Chollima 70 oli uudistettu kaksiakselinen johdinauto, jota valmistettiin vuosina 1970–1972. Chollima 72 oli
uudistettu versio Chollima 70 autosta. Malli korvattiin pian modernimmalla, täysin uudistetulla Chollima 74
autolla vuodesta 1974 alkaen. Chollima 74 osoittautui suosituksi ja sitä valmistettiin vuoteen 1984 saakka.
Moottorit toimitti Taean raskaskonetehdas. Hieman uudistettuja malleja olivat Cholima 82 ja 84. Chollima
84 tuotanto jatkui 1990-luvun puoliväliin saakka.
Chollima 862 oli haitaribussiversio, joka esiteltiin vuonna 1987. Matkustajapaikkoja oli 170 kpl. Näitä
busseja saattaa nähdä edelleen Pjongjangin katukuvassa, vaikka bussikantaa onkin uudistettu kovin viime
vuosina.
Elokuussa 1990 alkoi modernisoidun Chollima 90 tuotanto. Istumapaikkoja oli 48 ja seisomapaikkoja 72.
Matkanopeus oli 45 km/h. Tästä uudistettuja malleja ovat Chollima 961 ja 911
Chongnyon johdinauton valmistus alkoi 1990-luvun alussa ja ne oli tarkoitettu maakuntakaupunkien
käyttöön.
1990-luvun alussa, sosialistisen markkinoiden romahdettua Tšekkoslovakiasta ja Unkarista hankittiin
käytettyjä linja-autoja, joita muutettiin johdinautoiksi. Chongnyonjunwi perustui tšekkiläiseen Karosa C734
bussiin. Myös unkarilaisia Ikarus-busseja modifioitiin johdinautoiksi jolloin ne saivat Chollima-nimen.
Sonyon Chollima-bussit esiteltiin 1999.
Chollima 032 tuotanto alkoi maaliskuussa 2004. Bussin energiankulutus oli laskenut 30 % aikaisempiin
malleihin verrattuna. Vuonna 2009 aloitettiin mallin 091 tuotanto. Autossa oli uudet 110kW tai 130kW
moottorit.
Täysin uudistetun Chollima 361 mallin tuotanto alkoi 2018. Bussista tuotetaan myös akuilla varustettua
versiota, mikä mahdollistaa liikennöinnin hetken aikaa myös ilman johtoja.
Chongjin bussitehdas
Chongjinin bussitehtaassa on valmistettu Jipsan-merkkisiä johdinautoja ja busseja vuodesta 1974. Vuodesta
1989 on tehty myös Chongnyonjunwi johdinautoja. Tehtaassa on n. 1300 työntekijää ja se on pinta-alaltaan
82000 m 2 .
Tehtaan tuotanto alkoi Jipsan 77 pikkubussilla ja hieman modifioituja versioita olivat Jipsan 82 ja 86.
Näissäkin busseissa mallinumero kertoo tuotannon aloitusvuoden. Jipsan 88 oli taas keskisarjan bussi,
johon mahtui 33 henkilöä. 145 hv dieselmoottori tuottaa 93 km/h huippunopeuden.
Jipsan 74 oli johdinauto, jota tehtiin vuosina 1974–1989. Auto on hyvin saman näköinen kuin Chollima 74.
Haitarimallinen Jipsan 85 oli tuotannossa vuosina 1985–1990. Chongnyonjunwi johdinauto perustui Jipsan
88 malliin ja oli suunniteltu erityisesti Koillis-Korean kaupunkeihin. Bussi esiteltiin vuonna 1998.
Wonsanin rautatietehdas
Wonsanin rautatietehdas on tuottanut Wonsan 101 johdinautoja paikalliseen käyttöön. Autot tunnetaan
myös nimellä Songdowon, mikä on paikallisen hiekkarannan nimi.
Juha Kieksi
Kirjoitus on julkaistu alun perin Korean ystävät lehden numerossa 1/2019.
Pohjois-Korean autoteollisuus, osa III, linja-autot
”Linjuriauto on maantien ässä, jos olet jonnekin pyrkimässä. Kättäsi heiluta auton tullen, kyydin se antaa
sulle” lauloi Veikko Sato vuonna 1950 julkaisussa kappaleessa. Suomessa julkisen liikenteen merkitys on
vähentynyt huolestuttavasti ainakin syrjäseuduilla. Sen sijaan KDKT:ssa linja-autojen merkitys on suuri, sillä
henkilökuljetus perustuu lähes yksinomaan julkiseen liikenteeseen.
Pitkän matkan reitit perustuvat junayhteyksiin aina kun sellaisia on käytettävissä. Sen sijaan alueilla, missä
junia ei kulje, kuljetaan bussilla.
Kylien ja kaupunkien välinen bussireitistö liikennöidään pääosin minibusseilla (n. 20 paikkaa). Näin ollen
bussituotantokin (lukuun ottamatta kaupunkien johdinautoja) on keskittynyt minibusseihin.
Bussihenkilökuntaan kuuluu kuljettaja, kuljettajan apulainen ja rahastaja. 1990-luvun energiapulan aikoihin
osa busseista muutettiin kulkemaan puukaasulla, mikä hidasti merkittävästi matkantekoa tuolloin
matkanopeuden jäädessä noin 20 km tunnissa.
Bussinkuljettajan työ on Koreassa hyvin arvostettua. Asiaan kuuluu, että bussin hajotessa kuljettaja ja
apumies korjaavat auton taas toimintakuntoon.
Sähköllä toimivia johdinautoja käytetään Pjongjangissa ja lukuisissa maakuntakaupungeissa.
Korealaisten bussin kyljissä voi havaita eri pituisia rivistöjä tähtiä. Yhden tähden saa jokaisesta 50000 km:n
ajosta, jolloin ei ole sattunut onnettomuutta. Parhaimmilla yksiköillä on ajettu yli 2,5 miljoonaa kilometriä.
Pjongjangin johdinautotehdas
Pjongjangin johdinautotehdas on KDKT:n johtava johdinautojen tuottaja. Johdinautotuotanto käynnistyi
vuonna 1961. Tehdas on valmistanut lukuisia malleja Chollima-johdinautoja. Vuodesta 1990 on tuotettu
myös Chongnyon, Chongnyongjunwi ja Sonyon -merkkisiä autoja. Tehtaassa työskentelee noin 5000
henkilöä ja sen pinta-ala on 63000 m 2 . Bussit on tehty pitkälti käsityönä, mutta 2010-luvulla tuotantoa on
modernisoitu, automatisoitu ja järjestetty uudelleen
Chollima 1 johdinauton tuotanto alkoi toukokuussa 1961. Ensimmäisen valmistusvuoden aikana tehtiin 12
bussia, kapasiteetiltaan 65 matkustajaa. Vuoden 1964 alkuun mennessä oli rakennettu 130 bussia.
Tuotanto jatkui vuoteen 1970. Chollima 9.25 oli haitaribussiversio mallista 1. Tuotanto alkoi joulukuussa
1963. Bussiin mahtui 120 matkustajaa. Busseja valmistui vuoteen 1967 50 kpl, jolloin tuotanto päättyi.
Pyongyang 9.25 oli Pjongjangin johdinautotehtaan tekemä polttomoottoriversio johdinautosta Chollima
9.25. Kaksiakselisen bussin kapasiteetti oli 65 matkustajaa. Huippunopeus ylsi 65 km tunnissa.
Chollima 70 oli uudistettu kaksiakselinen johdinauto, jota valmistettiin vuosina 1970–1972. Chollima 72 oli
uudistettu versio Chollima 70 autosta. Malli korvattiin pian modernimmalla, täysin uudistetulla Chollima 74
autolla vuodesta 1974 alkaen. Chollima 74 osoittautui suosituksi ja sitä valmistettiin vuoteen 1984 saakka.
Moottorit toimitti Taean raskaskonetehdas. Hieman uudistettuja malleja olivat Cholima 82 ja 84. Chollima
84 tuotanto jatkui 1990-luvun puoliväliin saakka.
Chollima 862 oli haitaribussiversio, joka esiteltiin vuonna 1987. Matkustajapaikkoja oli 170 kpl. Näitä
busseja saattaa nähdä edelleen Pjongjangin katukuvassa, vaikka bussikantaa onkin uudistettu kovin viime
vuosina.
Elokuussa 1990 alkoi modernisoidun Chollima 90 tuotanto. Istumapaikkoja oli 48 ja seisomapaikkoja 72.
Matkanopeus oli 45 km/h. Tästä uudistettuja malleja ovat Chollima 961 ja 911
Chongnyon johdinauton valmistus alkoi 1990-luvun alussa ja ne oli tarkoitettu maakuntakaupunkien
käyttöön.
1990-luvun alussa, sosialistisen markkinoiden romahdettua Tšekkoslovakiasta ja Unkarista hankittiin
käytettyjä linja-autoja, joita muutettiin johdinautoiksi. Chongnyonjunwi perustui tšekkiläiseen Karosa C734
bussiin. Myös unkarilaisia Ikarus-busseja modifioitiin johdinautoiksi jolloin ne saivat Chollima-nimen.
Sonyon Chollima-bussit esiteltiin 1999.
Chollima 032 tuotanto alkoi maaliskuussa 2004. Bussin energiankulutus oli laskenut 30 % aikaisempiin
malleihin verrattuna. Vuonna 2009 aloitettiin mallin 091 tuotanto. Autossa oli uudet 110kW tai 130kW
moottorit.
Täysin uudistetun Chollima 361 mallin tuotanto alkoi 2018. Bussista tuotetaan myös akuilla varustettua
versiota, mikä mahdollistaa liikennöinnin hetken aikaa myös ilman johtoja.
Chongjin bussitehdas
Chongjinin bussitehtaassa on valmistettu Jipsan-merkkisiä johdinautoja ja busseja vuodesta 1974. Vuodesta
1989 on tehty myös Chongnyonjunwi johdinautoja. Tehtaassa on n. 1300 työntekijää ja se on pinta-alaltaan
82000 m 2 .
Tehtaan tuotanto alkoi Jipsan 77 pikkubussilla ja hieman modifioituja versioita olivat Jipsan 82 ja 86.
Näissäkin busseissa mallinumero kertoo tuotannon aloitusvuoden. Jipsan 88 oli taas keskisarjan bussi,
johon mahtui 33 henkilöä. 145 hv dieselmoottori tuottaa 93 km/h huippunopeuden.
Jipsan 74 oli johdinauto, jota tehtiin vuosina 1974–1989. Auto on hyvin saman näköinen kuin Chollima 74.
Haitarimallinen Jipsan 85 oli tuotannossa vuosina 1985–1990. Chongnyonjunwi johdinauto perustui Jipsan
88 malliin ja oli suunniteltu erityisesti Koillis-Korean kaupunkeihin. Bussi esiteltiin vuonna 1998.
Wonsanin rautatietehdas
Wonsanin rautatietehdas on tuottanut Wonsan 101 johdinautoja paikalliseen käyttöön. Autot tunnetaan
myös nimellä Songdowon, mikä on paikallisen hiekkarannan nimi.
Juha Kieksi
Kirjoitus on julkaistu alun perin Korean ystävät lehden numerossa 1/2019.
