Pysäkki-infran taso HSL-alueella

En löytänyt aiheeseen liittyvää ketjua, joten luodaan uusi.

Eli mitä mieltä ollaan HSL-alueen pysäkki-infrasta ja sen talvihoidosta? Omasta mielestä taso vaihtelee todella paljon.

Tuo riippuu todella paljon alueesta ja esimerkiksi pysäkin tyypistä. Yleisellä tasolla pysäkit ovat nykyisellään useimmiten varsin hyvässä kuosissa, ainakin jos kyseessä on katoksellinen pysäkki joiden laatu on viime vuosina noussut merkittävästi. Toki kääntöpuolena isompaan ja parempaan pysäkki-infraan on nykyisellään heikompi sisäinen turvallisuus jonka johdosta esimerkiksi valaistusta on lisätty merkittävästi. Jotta tästä ei tulisi hirveä essee, tiivistän sen näin: Infran tasoa on viime vuosina erinäisistä syistä nostettu, mutta suurimmalle osalle esimerkiksi pysäkin tyyli ei ole tuskin kovin merkityksellinen asia. Talvikunnossapidosta en taas osaa sanoa HSL:n itsensä suhteen juurikaan. Ovathan esimerkiksi kadunvarsipysäkit tietääkseni käytännössä poikkeuksetta kunnan omien/hankkimien kunnossapitopalveluiden vastuulla.

Ketjun aloitus oli mielestäni hieman erikoinen ja jokainen voi varmasti olla omaa mieltään siitä, oliko tämä ketju edes kuinka tarpeellinen.

On hyviä pysäkkejä ja sitten huonoja. Huonoissa pysäkkitasku on liian pieni ko. pysäkillä pysähtyvillä linjoilla käytettävään kalustoon nähden ja/tai pysäkkitaskun geometria on väärä

Toinen asia, johon haluaisin kiinnittää huomion HSL-alueen pysäkkiratkaisuista on vaihtopysäkkien onnettomat järjestelyt. Usein "hyvät vaihtoyhteydet" sisältävät esimerkiksi puolen minuutin odotuksen liikennevaloissa. Tästä esimerkki on Väinö Tannerin tie, jonka ratkaisua pidettiin onnistuneena HSL:n Solmu-projektissa. Samankaltainen ongelma tulee vastaan myös ns. katuterminaaleissa eli mm. Hyrylän ja Nikkilän uusissa terminaaleissa. Voit joko kävellä terminaalin päähän ylittääksesi kadun, tai sitten hyppiä bussien välistä, ja toivoa ettet jää kulman takaa tulevan auton alle. Vielä yksi huono järjestely, joka on tulee mieleen on Kivistön uusi terminaali. Terminaalin lähtölaiturit voisivat ihan hyvin olla samalla tavalla järjestettynä kuin esimerkiksi Herttoniemessä, mutta sen sijaan juna-aseman ovien eteen on pistetty yli 50-metrinen aita, joka täytyy kiertää ennen kuin pääsee itse laitureille.

Pysäkki-infran kunnosta puhuttaessa on hyvä ottaa huomioon se, että Helsingissä pysäkkien kunnossapito kuuluu yleisesti ottaen kiinteistölle. Eli jos Matinkatu 21:ssä sijaitsee pysäkki kuuluu sen kunnossapito Matinkatu 21:lle. Tai siis ainakin roskiksien tyhjennys ja talvikunnossapito. Tämä koskee ilmeisesti vain taloyhtiöitä ja toki poikkeuksia löytyy.

nakki91 sanoi:

On hyviä pysäkkejä ja sitten huonoja. Huonoissa pysäkkitasku on liian pieni ko. pysäkillä pysähtyvillä linjoilla käytettävään kalustoon nähden ja/tai pysäkkitaskun geometria on väärä

Klikkaa laajentaaksesi...

Tämän liian lyhyen pysäkin, ja käytetyn auton tyypin takia tehdään muutoksia syksyllä linjoilla 162,165. Kaikki tulevat muutokset taasen johtuvat perinteisestä valituksesta kääntöpaikalla, jonka seurauksena autot seisoo paikallaan minuutteja aiemmilla pysäkeillä. Kääntöpaikalla käydään vain kääntymässä ja pois.

Menköön infran kuntoon: Pasilassa mukavat siivoilut huligaanien jäljiltä. Pysäkki Pasilan asema/H2102 kokenut ”pientä pintakäsittelyä”.

Joo huomasin tuon kans eilen ohi ajaessa. Jollakulla ollut huono päivä ja/tai muuta näyttämisen tarvetta ilmeisesti. Kyllä tuollainen järjetön tuhoaminen pistää vihaksi

Kun ajatellaan julkisen liikenteen infraa, usein tuntuu että linja-autopysäkit eivät ole sitä osa. Tässä aloituspostauksessa käsitellään Keravan panostuksia linja-autopysäkki infraan 2010-luvulla.

Pysäkkien sijoittelu & katuverkosto
Keravalla uusia asuinalueita rakentaessa suurin osa kaduista on umpikujia joihin johtaa yksi kokoojakatu joka on yleensä myös päättyvä tie, tämä hankaloittaa kustannustehokasta linja-suunnittelua sillä bussit eivät voi kulkea alueen läpi. Alla kaksi esimerkkiä 2000-luvulla rakennetuista asuinalueista jotka noudattavat ed. mainittua kaavaa.
Kuten kuvasta näkee, molemmat asuinalueet ovat rakennettu siten, että ne vaativat oman linjansa, tietenkin olisi mahdollista ajaa Virrenkulman kautta pistolenkki mutta se ei ole matkustajan näkökulmasta mielekästä.

Pysäkkien sijoittelu (Esimerkki)


Esimerkkinä reitti pysäkille kerrostalolähiö Kannistossa. Pysäkin sijaintia ei ole mielekäs ja pysäkille on melko jyrkkä ylämäki. Pysäkki ei ole myöskään valaistu, taikka esteetön. Myöskin tienylitystä pysäkiltä tien toiselle puolelle tapahtuu usein.
Yllä esimerkki kuinka bussipysäkin voisi sijoittaa paremmin ja saada samalla turhat korkeuserot pois.

Moderni lasikatos vai entisajan puinen, vai pelkkä tolppa?
Keravan kaupunki on päättänyt että nykyiset vanerikatokset riittävät.
Viimeisen 20 vuoden aikana Keravalla ei ole rakennettu yhtään uutta valaistua modernia pysäkkikatosta. Keravalla on yhteensä 14 JCDecaux pysäkkikatosta ja loput katoksista on vanerisia. Kaupunkitekniikan toimiala on vuosittain varannut 50k€ julkisen liikenteen olosuhteisiin vuosittain, näillä rahoilla on ollut viimeisen 20 vuoden aikana ilmeisesti kovin paljon muuta käyttöä, kenties jumppakeppejä? Täysin uusia pysäkkejä on toki rakennettu mutta kaikki ovat olleet ns. karvalakkimalleja vailla katosta. Kts. kuva alla
Ps. kuvan pysäkkiin kesti kaksi vuotta saada sepelipäällyste kävelytien ja tien väliin
Mielestäni pysäkkien kunto & infra antaa osaltaan myös kuvan joukkoliikenteen tasosta myös satunnaisille käyttäjille.
Mätänemään jätetyt huonosti sijoitetut pysäkit ovat omiaan antamaan huonon kuvan bussiliikenteestä.
Keravan naapurissa Järvenpäässä asia on katsottu toisin.
Järvenpään tiedote katosten uusimisesta 2023-2024

Järvenpään kaupunki uusii osan pysäkkikatoksistaan vuosina 2023–2024. Ensimmäisessä asennusvaiheessa 10 lasista pysäkkikatosta puretaan kesäkuussa 2023 ja ne korvataan vaiheittain uusilla. Yhteensä uusia katoksia toimitetaan vuoden 2023 aikana 14 kappaletta kolmessa erässä, joista 5 asennetaan kokonaan uusiin kohteisiin. Lisäksi vuonna 2024 toimitetaan 8 katosta, joista 6 asennetaan uusiin kohteisiin. Nykyisiä pysäkkikatoksia jää paikoilleen 9 kappaletta. Asennustöiden jälkeen kaupungin katuverkolla on yhteensä 31 katoksellista bussipysäkkiä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Alla tiedotteesta tärkein:

Pysäkkikatokset valmistaa Lehtovuori Oy ja pääosaan katoksista asennetaan digitaaliset mainosnäytöt Ideafixin toimesta. Katokset rahoitetaan mainosmyynnillä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Pysäkkikatokset maksavat siis itsensä takaisin, sekä rahallisesti että kohonneen matkustajatyytyväisyyden myötä.
Tarkoituksena herättää keskustelua pysäkkiolosuhteista Keravalla ja tietenkin myös muualla? Mitä mieltä muut forumistit ovat?

Pysäkkien ympäristöstä muuten, Kontulassa suljettiin talveksi portaat pysäkiltä alas Kontulantiellä kohti Mellunmäkeä aseman kohdalta aidoin kun ei haluta maksaa talvikunnossapitoa. Oikea kiertoreitti pitkä joten aluksi kaikki puskivat puskien läpi alas samaa puolta tuhoten puskat, tänä talvena näyttää siirtyneen suoraan ylitykseen Kontulantien yli autojen läpi juosten kun tien keskellä menevä aita loppuu sopivasti pysäkin kohdalla, samalla sitten tuhottu nurmikko toisella puolella tietä syville urille.... Samoin portaita sulkeneita aitoja revitty auki ja osa mennyt niistä portaista kuitenkin. Ei oikein ymmärrä miksi suositulla pysäkillä ei voida yksiä portaita hoitaa. Ei ihmiset mitän kiertoreittejä käytä. Ja kun menevät puskista tulevat kovaa pystyssä pysytellen suoraan pyörätielle kun mäki on jyrkkä....