Raitiolinjaston uudistusideointia

Liittynyt
17 Helmikuu 2024
Viestit
133
Miten sinä voisit uudistaa raitiolinjastoa? Ainakin joillekin katuosuuksille pitäisi saada uusia linjoja, sillä esim. Sturenkadulla ei ole kulkenut vakituisesti raitiolinjaa vuoden 2017 jälkeen, viime kesänä sillä kuitenkin ajettiin ratatöiden takia. Lisäksi voisi tulle kokonaan uusia linjoja sekä raitioliikenteen laajentamista uusille alueille.
 
Ainakin joillekin katuosuuksille pitäisi saada uusia linjoja, sillä esim. Sturenkadulla ei ole kulkenut vakituisesti raitiolinjaa vuoden 2017 jälkeen, viime kesänä sillä kuitenkin ajettiin ratatöiden takia.
Anteeksi, että tartun näin tarkasti yksittäiseen sanaan. Mielestäni ei pidä ajatella koskaan, että jonnekin pitäisi saada linja ilman perusteltua palvelutasotarvetta ja selvää kysyntää. Sturenkadulla on joitain pysäkkejä, mutta parin korttelin välein menee raitiolinjat, jotka kuljettavat myös matkustajia. Liikenne on taloudellisesti järkevämpää järjestää Sörnäisten metroaseman kautta, koska metroasemalta monet vaihtavat ja tällöin sieltä kulkee suurempi matkustajamäärä eikä kierto Sörnäisten kautta montaa minuuttia kestä. Tarve linjalle ei ole, että muutama ihminen tarvitsee joukkoliikennettä, vaan kun sillä saadaan joukot sen kyytiin.

En itse pidä kovin järkevänä ajattaa Sturenkatua, koska vaihtoyhteydet ovat lähes olemattomat, toisin kuin Sörnäisten kautta. Kilpailevat linjat taas syövät toistensa kannattavuutta.
 
Anteeksi, että tartun näin tarkasti yksittäiseen sanaan. Mielestäni ei pidä ajatella koskaan, että jonnekin pitäisi saada linja ilman perusteltua palvelutasotarvetta ja selvää kysyntää. Sturenkadulla on joitain pysäkkejä, mutta parin korttelin välein menee raitiolinjat, jotka kuljettavat myös matkustajia. Liikenne on taloudellisesti järkevämpää järjestää Sörnäisten metroaseman kautta, koska metroasemalta monet vaihtavat ja tällöin sieltä kulkee suurempi matkustajamäärä eikä kierto Sörnäisten kautta montaa minuuttia kestä. Tarve linjalle ei ole, että muutama ihminen tarvitsee joukkoliikennettä, vaan kun sillä saadaan joukot sen kyytiin.

En itse pidä kovin järkevänä ajattaa Sturenkatua, koska vaihtoyhteydet ovat lähes olemattomat, toisin kuin Sörnäisten kautta. Kilpailevat linjat taas syövät toistensa kannattavuutta.
Sturenkadulla oli kulkenut raitiolinja yli 60 vuotta ennen vuotta 2017. Siksi mielestäni sinne pitäisi taas saada raitiolinja, kuten myös Toiselle linjalle.
 
Sturenkadulla oli kulkenut raitiolinja yli 60 vuotta ennen vuotta 2017. Siksi mielestäni sinne pitäisi taas saada raitiolinja, kuten myös Toiselle linjalle.
Se, että jossain on ennen mennyt jokin linja, on mielestäni huono peruste. Ihmisten liikkumistottumukset, kuin myös koko linjaston perusrakenne on nykypäivänä aivan eri kuin vaikka 1900-luvun puolessa välissä.

Nykyvalossa ei noita pysäkkejä (Sturenkadulla) edes vastaavine suojatie-ratkaisuineen saisi olla olemassa.
 
Viimeksi muokattu:
Sturenkatu on Helsingin jämähtäneen kaupunkisuunnittelun uhri. Kyllä sielläkin kannattaisi ratikoita ajaa, jos pysäkkien ympäristössä olisi enemmän ihmisiä, ja toisaalta Sturenkadun päistä jatkuvassa kaupungissa olisi enemmän ihmisiä. Niin asuntoja, työpaikkoja kuin arjen palveluita ja vapaa-ajan juttujakin.
 
Sturenkatu on Helsingin jämähtäneen kaupunkisuunnittelun uhri. Kyllä sielläkin kannattaisi ratikoita ajaa, jos pysäkkien ympäristössä olisi enemmän ihmisiä, ja toisaalta Sturenkadun päistä jatkuvassa kaupungissa olisi enemmän ihmisiä. Niin asuntoja, työpaikkoja kuin arjen palveluita ja vapaa-ajan juttujakin.
Tässä on lähinnä liikennejärjestelmän ja liikennesuunnittelun nykyiset prioriteetit hieman vastassa. Maankäyttöhän kehittyy jatkuvasti tuon reitin ympäristössä. Konepajan alueen itäiseen päätyyn rakentuu uutta. Vallilan toimistoalueenkin pitäisi muuttua hieman vapaa-aikapainotteisemmaksi lähivuosina Teollisuuskadun käytävän periaatteiden mukaisesti. Valitettavasti Sturenkadun nykyinen rooli on toimia koillisen Helsingin autoränninä kohti läntistä kantakaupunkia. Kahvilat, kaupat tms. "kohteet" pääsisivät ehkä leviämään kadunvarsille, jos liikennettä olisi vähemmän. Samalla ratikallekin voisi löytyä tarvetta. Reitin osalta nykyisen 70:n eteläpään korvaaminen ei välttämättä olisi huonompi idea. Se tietysti vaatisi puolen kilometrin pituisen uuden radanpätkän sekä parempaa integraatiota Lahdenväylän bussilinjoihin.

Mutta kaikki tämä vaatisi merkittävän muutoksen Helsingin liikennepolitiikkaan. Tuollaista katua ei noin vain hiljennetä ilman paljon laajempia vaikutuksia/muutoksia.
 
Voisiko tähän ketjun otsikkoon lisätä tiedon, että tämä on fantasia-tason hahmotelma eikä oikea uudistus, jotta ei sekoitu oikeisiin uudistuksiin.
 
Tuleeko tänne lisää pikaraitioteitä? Jos saisin päättää, muuttaisin kaikki nykyiset runkolinjat pikaraitioteiksi. Myös joitain lisää kaupunkiraitioteitä voisi tulla. Monessa Itä-Euroopan kaupungissa on laaja kaupunkiraitioteiden verkosto, joka ulottuu esikaupunkeihin asti, joten miksei Helsingissä? Raitiotiet voisivat korvata joitain bussilinjoja.
 
Tuleeko tänne lisää pikaraitioteitä?
Vihdintien ratikka tulee, ja Vantaa alkaa pikku hiljaa olla jo rakenteilla. Sen jälkeen on sitten vaan epävarmuutta.

Kun asuinrakentaminen ei tahdo elpyä ja rakentamatonta on paremmillakin paikoilla Jätkässä ja Kalasatamassa, niin Malmin lentkentän suomaalle tuskin tulee mitään lähivuosina, ja uusi valtuustohan jo torppasi sen ratikan, jota ei tietenkään tarvita, jos ei tule asukkaitakaan. Se olisi ollut seuraavana vuorossa.

Espoolla on oma ideansa Matinkylä–Suurpelto–Leppävaara -ratikasta, mutta kovin realistinen se ei ole. Tulkitsen sen enemmän sellaiseksi "meilläkin pitää jotain olla kun muillakin on" -ideana, joka on työnnetty papereihin, ettei Espoo unohdu sieltä muiden joukosta.

Niin sanottu nollajokeri eli raitiotie Herttoniemestä Pasilan kautta Munkkivuoreen olisi erittäin tervetullut hanke, mutta sen varrella ei oikein ole kiinteistökehitettävää. Uudet ratikkahankkeethan eivät ole ensisijaisesti liikennehankkeita vaan kiinteistökehityshankkeita. Tehdään rata, jotta tonttien arvo nousee ja ne houkuttelevat enemmän, ja maksatetaan se rata sillä arvonnousulla. Nollajokeri olisi nykyiseen kaupunkirakenteeseen tehtävä, täydentävä ratayhteys, joka lähinnä korvaisi bussiliikennettä. Sellaisena sen toteutumistodennäköisyys ei ole kovin suuri. Sen sijaan miniversio eli kääntöpaikka Munkkivuoreen ja nyt Meilahteen päättyvän linjan ulottaminen sinne on mahdollinen, jopa todennäköinen.

Vielä 20 vuotta sitten en olisi ikipäivänä uskonut, että Helsingin seudulle tehdään 2020-luvulla tällainen määrä uutta raitiotietä. Eikä olisi uskonut kukaan muukaan. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että buumi alkaa olla jo ohi.
 
Vihdintien ratikka tulee, ja Vantaa alkaa pikku hiljaa olla jo rakenteilla. Sen jälkeen on sitten vaan epävarmuutta.

Kun asuinrakentaminen ei tahdo elpyä ja rakentamatonta on paremmillakin paikoilla Jätkässä ja Kalasatamassa, niin Malmin lentkentän suomaalle tuskin tulee mitään lähivuosina, ja uusi valtuustohan jo torppasi sen ratikan, jota ei tietenkään tarvita, jos ei tule asukkaitakaan. Se olisi ollut seuraavana vuorossa.

Espoolla on oma ideansa Matinkylä–Suurpelto–Leppävaara -ratikasta, mutta kovin realistinen se ei ole. Tulkitsen sen enemmän sellaiseksi "meilläkin pitää jotain olla kun muillakin on" -ideana, joka on työnnetty papereihin, ettei Espoo unohdu sieltä muiden joukosta.

Niin sanottu nollajokeri eli raitiotie Herttoniemestä Pasilan kautta Munkkivuoreen olisi erittäin tervetullut hanke, mutta sen varrella ei oikein ole kiinteistökehitettävää. Uudet ratikkahankkeethan eivät ole ensisijaisesti liikennehankkeita vaan kiinteistökehityshankkeita. Tehdään rata, jotta tonttien arvo nousee ja ne houkuttelevat enemmän, ja maksatetaan se rata sillä arvonnousulla. Nollajokeri olisi nykyiseen kaupunkirakenteeseen tehtävä, täydentävä ratayhteys, joka lähinnä korvaisi bussiliikennettä. Sellaisena sen toteutumistodennäköisyys ei ole kovin suuri. Sen sijaan miniversio eli kääntöpaikka Munkkivuoreen ja nyt Meilahteen päättyvän linjan ulottaminen sinne on mahdollinen, jopa todennäköinen.

Vielä 20 vuotta sitten en olisi ikipäivänä uskonut, että Helsingin seudulle tehdään 2020-luvulla tällainen määrä uutta raitiotietä. Eikä olisi uskonut kukaan muukaan. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että buumi alkaa olla jo ohi.
Eikö Malmin lentokentän asuinrakentamista ja siten myös pikaratikkaa tulekaan? Oma ideani olisi pikaraitiotien tekeminen keskustasta Lahdenväylän vartta pitkin aina Porttipuiston kautta Tikkurilaan. Myös 560 voisi muuttua raitiotieksi, ja yhdistyä 530:n kanssa aina Vuosaari-Matinkylä-pikaraitiotieksi. Sekä nollajokeri 500. Myös nykyisiä kaupunkiraitiolinjoja 1-10 voisi pidentää hieman, mm. 4 Munkkivuoreen, 10 Etelä-Haagaan, 1 Oulunkylään ja 6+8 Viikkiin.
 
Eikö Malmin lentokentän asuinrakentamista ja siten myös pikaratikkaa tulekaan?
Tuo nyt on tällä hetkellä lähinnä arvailua. Ensimmäisten asuinalueiden esi- ja katurakentaminen on jo alkanut, ja Helsinki kasvaa edelleen hyvää vauhtia. Helsingissä ei myöskään ole kovin paljon vapaata rakennusmaata, joten Malminkenttää voi olla vaikea jättää rakentamatta pitkällä tähtäimellä. Eikä sen kokoinen alue toimi pelkän bussiliikenteen varassa. Toisaalta on totta, että asuntorakentaminen ei ole vielä täysin elpynyt eli ratikkaa ei välttämättä kannata odottaa ihan vielä. Erityisesti jos alueen keskiosien rakentamisessa kestää pidempään, voi olla, että liikenneratkaisu ehtii muuttua. Itse kuitenkin uskoisin, että ei muutu.
 
Eikö Malmin lentokentän asuinrakentamista ja siten myös pikaratikkaa tulekaan?
No, vaalien jälkeen laaditussa valtuustostrategiassa, jossa poliitikot käyvät läpi uuden nelivuotiskauden suuria asioita, on todettu Viikin ratikasta niin, että se tehdään, jos valtio maksaa siitä puolet. Se on kohtelias tapa sanoa, että sitä ei tehdä – eihän valtio ole maksanut mistään ratikkahankkeesta maassamme puolta kustannuksista, miksi se maksaisi tässä tapauksessa, kun kyseessä on vieläpä kunnan sisäinen hanke?

Valtuustostrategia on kuitenkin vain tuon nelivuotiskauden mittainen. Pitäisin tässä vaiheessa varmana sitä, että kaudella 2025–2029 Viikin–Malmin ratikka ei etene. Mitä sen jälkeen tapahtuu, on avoinna. Jos asuinrakentaminen lähtee liikkeelle ehkä jo valtuustokauden loppupuolella tai ainakin seuraavalla valtuustokaudella, ratikka voi hyvinkin olla seuraavalla valtuustokaudella ajankohtainen.
 
On villiä, että kun Helsinki saa laajan yhtenäisen maa-alueen jolla voi tehdä mitä lystää niin siitä putkesta voi tulla ulos pelkästään uusi nukkumalähiö-pökäle. Joka sekin jää tekemättä, kun sellaisille ei ole kysyntää ja nukkumalähiöiden vaatima raskas liikenneinfra on kallista eikä sellaiselle ole rahaa.

Malmille pitäisi rakentaa uusi umpikorttelikävelykeskusta, joka yhdistetään saumattomasti motareita purkamalla ympäröiviin kaupunginosiin. Ei ole kallista toteuttaa, se on korkean kysynnän kaupunkirakennetta, ja kaupan päälle useat hankalista kehityssuunnista kärsivät ympäröivät lähiöt saavat piristysruiskeen uuden keskustan reuna-alueina.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös