Raitiovaunun saasteettomuus

Finnair kertoo lehdistötiedotteessaan tänään, että raitiovaunuliikenne kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja enemmän kuin linja-autoliikenne.

Luvut on otettu LiikenneMIPS-selvityksestä (http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/liikennemips)

Kysymys "Mikä liikennemuoto kuluttaa vähiten uusiutumattomia luonnonvaroja Suomessa?" antaa Finnairin mukaan LiikenneMIPSissä seuraavat oikeat vastaukset:

1. metroliikenne (0,29 kg/hkm)
2. linja-autoliikenne (0,32 kg/hkm)
3. pyöräily (0,38 kg/hkm)
4. lentoliikenne (0,56 kg/hkm)
5. raitiovaunuliikenne (0,66 kg/hkm)
6. junaliikenne (1,20kg/hkm)
7. henkilöautoilu (1,44 kg/hkm)

Mitenkäs tässä näin kävi? Ratikasta puhutaan usein saasteettomana, tarkemmin paikallissaasteettomana. Paikallissaasteeton se toki onkin, ja sähköntuotantotavasta riippuen melko saasteetonkin. No, saasteeton on tietysti vähän eri asia kuin luonnonvarojen kulutus. Mutta samaan ekologiseen miellekoriin ne kuitenkin menevät.

Tunteeko joku tuon LiikenneMIPSin? Miten nuo luvut on saatu, ja mitä ne kertovat? Onko ratikkaliikenne oikeasti noin kuluttavaa?

Hkm tarkoittanee henkilökilometriä. Eikö ratikan pitäisi saada hyötyä siksi, että kuormitusaste on niin korkea (busseihin verrattuna)? Vai lasketaanko tässä paikkakilometrien vai todellisten matkustajakilometrien perusteella?

339-DF sanoi:

Kysymys "Mikä liikennemuoto kuluttaa vähiten uusiutumattomia luonnonvaroja Suomessa?"

Klikkaa laajentaaksesi...

Olisiko asia siinä, että Helsingin sähköraitiotiet saavat sähkön kaupungin sähkölaitokselta, jolla on Helsingissä

a) kivihiilivoimalaitokset Salmisaaressa (+ varalla raskasöljykattila)
b) kivihiilivoimalaitos Hanasaaressa
c) maakaasuvoimalaitos Vuosaaressa
d) polttoöljyvoimalaitos Kellosaaressa (varavoimala)

Suurta osaahan noista polttoaineista katsotaan nykyään hieman kieroon. Mömmöt toki otetaan talteen eli tuotanto on melko saasteetonta, mutta kysymys olikin uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä.

Tuo liikenne-MIPS on mielestäni huuhaata. Se tarkastelee asiaa hyvin rajoittuneelta kannalta ja tietysti lentoyhtiö mielellään julkaisee sellaisia tietoja, jotka ovat sille edullisia. Kyllä ihan perusjärki sanoo, että pyöräily ei saastuta linja-autoliikennettä suuremmin. Pyöräteiden teko ja auraus toki saastuttaa, mutta järjetöntä olisi jättää ne rakentamatta ja laittaa ihmiset kulkemaan moottoroidusti. Pikemminkin olisi lisättävä pyöräilyä, niin tulisivat parempaan käyttöön. Nyt taas joku voi naureskella MIPSin junaliikenteen päästöille, että eihän siinä paljoa vähempää ole kuin pikkuautossa ja autoilla hyvillä mielin.

Uskoisin että raitiovaunujen sähkönkulutus on esmes. metroa korkeampi siitä syystä että RV:iden pitää poukkoilla autojen ja jalankulkijoiden joukossa kiihdytellen ja jarrutellen jatkuvasti. Kiihdytyksissähän virtaa kuluu ja paljon ja jarrutuksissa vastaavasti saatu energia hävitetään lämmöksi jarruvastuksissa. Sama ilmiöhän on tietysti kaikissa kulkuvälineissä. Homma olisi vertailukelpoinen lentoliikenteen kanssa mikäli lentokoneiden pitäisi jatkuvasti laskeutua, nousta takaisin ylös jne. eikä pelkästään matkan alku- ja loppupisteissä.

Eli omia kaistoja enemmän ja toimivia liikennevaloetuuksia niin luontoystävä kiittää.

MIPS - tuloksista on muistaakseni ollut foorumilla keskustelua aikaisemminkin. Kuten nimi Material Input Per unit of Service kertoo, selvityksessä mitataan paljon muita tekijöitä kuin energiankulutus.

Yksi tekijä, joka parantaa lentoliikenteen tulosta ja huonontaa raideliikenteen ja pyöräilyn tulosta, on se, että MIPS - mittarissa maanrakennustyöt ovat aivan oleellinen osa mittaria.

Tästä seuraa varsin ikäviä vääristymiä tuloksiin. Esimerkiksi pyöräily saa korkean MIPS - luvun, koska Suomessa on rakennettu paljon vähäliikenteisiä pyöräteitä, ja jätetty rakentamatta ne pyörätiet, joille tulisi paljon liikennettä. Samoin rautateiden MIPS - luku on Suomessa korkea, koska pääosa rautateistä on maanrakennustyömääräänsä verrattuna vähäliikenteisiä.

Lentoliikenne hyötyy tästä mittarista, koska vaikka lentokentät ovatkin isoja työmaita, kenttien välillä lentoliikenne ei vaadi maanrakennustöitä.

Epäilinkin, että jotain mätää tässä on. Onhan se tietysti totta, että esim sinänsä saasteeton pyöräily aiheuttaa vaikka mitä ympäristövaikutuksia, jos pyöräilyn mahdollistaminen edellyttää pyöräteiden rakentamista... Tulkinta tuokin.

Onko oletettavaa, että raitioliikenteen luvut olisivat pienemmät, jos sähkö tuotettaisiin esim. tuulivoimalla tai ydinvoimalla?

Vaikuttaako kulkuneuvon valmistamiseen kuluva energia tai luonnonvarat mitenkään noihin lukuihin? On kai ekologista, että ratikoita käytetään peräti 40 vuotta. Vai?

Mikko Laaksonen sanoi:

Yksi tekijä, joka parantaa lentoliikenteen tulosta ja huonontaa raideliikenteen ja pyöräilyn tulosta, on se, että MIPS - mittarissa maanrakennustyöt ovat aivan oleellinen osa mittaria.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tuon takia ihmettelenkin raitovaunliikenteen ja metroliikenteen suurta eroa. Ymmärtääkseni raitiotierakentaminen vaatii huomattavasti vähemmän maanrakennustöitä, kuin metron rakentaminen? Vai onko metron käyttöaste sitten vain niin paljon suurempi?

sane sanoi:

Tuon takia ihmettelenkin raitovaunliikenteen ja metroliikenteen suurta eroa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ja samalla kivihiilihöyryvoimalla tai maakaasulla se metrojunakin kulkee.

VR:n sähköjuna kulkee tänä vuonna pelkästään Savon Voiman vihreällä sähköllä, joka tuotetaan käyttäen vesivoimaa, biopolttoainetta ja tuulivoimaa. Ensi vuonna sähkön toimittaa Fortum ja se tuotetaan Kemi- ja Oulujokien vesivoimalla.

Compact sanoi:

Ja samalla kivihiilihöyryvoimalla tai maakaasulla se metrojunakin kulkee.

VR:n sähköjuna kulkee tänä vuonna pelkästään Savon Voiman vihreällä sähköllä, joka tuotetaan käyttäen vesivoimaa, biopolttoainetta ja tuulivoimaa. Ensi vuonna sähkön toimittaa Fortum ja se tuotetaan Kemi- ja Oulujokien vesivoimalla.

Klikkaa laajentaaksesi...

Toisaalta junien osalta täytyy muistaa myös se, että varsin suuri osa liikenteestä on dieselveturivetoista.
Miten noissa maankäyttölaskelmissa muuten otataan huomioon tavaraliikenne. Esim. Kolarin ja Kemijärven radoilla melko suuri osa liikenteestä lienee (puu)tavaraliikennettä, joten jos lasketaan vain henkilöliikenteen kuluttamia luonnonvaroja, pitää ratojen (ja maanteiden) maankäyttö laskea henkilöliikenteen suhteellisen osuuden mukaan.

sane sanoi:

Ymmärtääkseni raitiotierakentaminen vaatii huomattavasti vähemmän maanrakennustöitä, kuin metron rakentaminen?

Klikkaa laajentaaksesi...

Metrotunnelin rakentaminen ei kuluta uusiutumattomia materiaaleja, vaan vain irrottaa ne kallioperästä. Tunnelin maanrakennustyöt eivät siis varmaankaan tuota metrolle yhtään MIPSejä.

Tuulivoiman rakentaminen taas tuottaa runsaasti MIPSejä, joten tuulivoiman käyttö ei parantane tulosta merkittävästi. En kylläkään pysty tähän heittämään faktaa siitä, missä luvuissa liikutaan, mutta ei liene mahdotonta, ettei tuulivoimala käyttöikänsä aikana säästä edes niin paljon MIPSejä kuin mitä sen rakentaminen aiheuttaa.

Jussi sanoi:

Toisaalta junien osalta täytyy muistaa myös se, että varsin suuri osa liikenteestä on dieselveturivetoista.

Klikkaa laajentaaksesi...

VR:n vuosikertomus 2006:
"Sähkövetoisen liikenteen osuus kaikesta junaliikenteestä oli 80 %."