Tampereen talviliikenne 2020-21

ultrix · 30 Huhtikuu 2009

Startataan hyvissä ajoin tällainenkin ketju.

Pientä visiointia siitä, miltä Tampereen kaupunkiliikennealueen linjasto voisi reilun kymmenen vuoden päästä näyttää.

Kartta PDF-muodossa

Linjakartta on siis skemaattisen "metrokartan" ja maantieteellisen eksaktin linjakartan yhdistelmä ja perustuu seutulinjojen osalta vahvasti Lauri Helken diplomityöhön. Linjasto on jaettu erityyppisiin linjoihin: raitiolinjat ovat kumpikin erikseen esitettynä, 9 tärkeintä bussien runkolinjaa (1-9) ovat kukin omalla värillään, kaupunkiliikenteen linjat ovat sinisellä viivalla (peruslinjat paksummalla, täydennyslinjat ohuemmalla) ja seutulinjat vastaavasti tummanpunaisella viivalla.

Linjakartta kattaa vain "kaupunkiliikenteen tariffialueen", tosin kartassa on myös Ylöjärven kuntakeskus ja Mäkkylä, joka visiossani jää kaupunkiliikenteen tariffialueen ulkopuolelle. Siivikkala ja Vuorentausta (ja muut kartalla näkyvät kehyskuntien alueet) sen sijaan kuuluvat alueeseen.

Olen uudistanut linjanumeroinnin:
Raitiolinjat ovat kirjainpohjaisia (A ja B) ja niitä liikennöidään 10 minuutin välein aamusta alkuiltaan, jolloin vuoroväli pitenee 20 minuuttiin. Myöhemmin illalla ajetaan 30 minuutin välein (yhteisellä osuudella siis 15 minuutin välein) ja yöllä tunnin välein.

Runkolinjat, joita liikennöidään vastaavalla periaatteella kuin raitiolinjoja, on numeroitu 1-9. Varaus on vielä runkolinjalle 10, mikäli sellainen halutaan perustaa. Runkolinjoiksi on muutettu mm. nykyiset linjat 15 ja 22 sekä linjojen 16 ja 18 itäpuolet.

Peruslinjat (numeroavaruus 11-30) ovat samanlaisia kuin useimmat nykyiset linjat, liikennöidään 15, 20 tai 30 minuutin välein ruuhka-aikoina ja muulloin 30 tai 60 minuutin välein.

Täydennyslinjoja (31-39) liikennöidään pääsääntöisesti kerran tunnissa arkisin, tarvittaessa puolenkin tunnin välein ruuhka-aikaan. Lauantaisin ja sunnuntaisin liikennöidään vain osalla täydennyslinjoista.

Seutulinjojen liikennöinnin osalta kannattaa tutkia Helken diplomityötä, yksittäistä seutulinjaa liikennöidään 20, 30 tai 60 minuutin välein. Linjaa 40 tosin liikennöidään 20/40 minuutin välein johtuen porrastuksesta linjan 41 kanssa, joka ajetaan kerran tunnissa. Seutulinjojen numeroavaruus on 40-99, joka jakautuu sektoreittain seuraavasti:

40-49: Kangasala
50-59: Lempäälä
60-69: Pirkkala
70-79: Nokia
80-89: Ylöjärvi
90-99: Jyväskyläntien suunta (Aitolahti-Teisko, Ruutana)

Näiden linjojen lisäksi ajetaan myös Tampereen seudun liikenne-kuntayhtymän

toimialueen ulkopuolisia ns. U-linjoja, jotka eivät kaupunkiliikenteen kartalla selkeyssyistä näy. Nämä numeroidaan kuten seutulinjat, paitsi kolmella numerolla. Esimerkiksi Valkeakoskelle ajetaan nykyinen linja 51 tunnuksella 550 ja nykyinen linja 53 tunnuksella 503. Hämeenkyröön pääsee reitistä riippuen joko linjalla 798, 800, 801 tai 860.

Hyvää wappua!

jtm · 30 Huhtikuu 2009

ultrix sanoi:
Startataan hyvissä ajoin tällainenkin ketju.

40-49: Kangasala

50-59: Lempäälä

60-69: Pirkkala

70-79: Nokia

80-89: Ylöjärvi

90-99: Jyväskyläntien suunta (Aitolahti-Teisko, Ruutana)

Hyvää wappua!

Hyvät ideat sulla ja loistava suunnitema!

Onko sinulla ajatusta miten numeroitaisiin välit: Kangasala - Nokia ja Lempäälä - Nokia?

ultrix · 30 Huhtikuu 2009

jtm sanoi:
Hyvät ideat sulla ja loistava suunnitema! Onko sinulla ajatusta miten numeroitaisiin välit: Kangasala - Nokia ja Lempäälä - Nokia?

Sanotaan näin, että kalustokierrollisesti noudatetaan Helken suunnitelmaa, eli 40-sarjan linjat muuttuvat keskustassa 80-sarjan linjoiksi ja 60-sarjan linjat 70-sarjan linjoiksi. Koska linjan pari saattaa muuttua joka kerta (vai mitä Lauri?), ei voida samalla linjanumerolla liikennöidä Kangasalta Ylöjärvelle eikä Pirkkalasta Noksulaan. Lempäälän linjathan ajavat Lehtimäkeen ja Tesomalle.

ultrix · 3 Toukokuu 2009

janihyvarinen sanoi:
Joo, printtasin tämän kyllä jo eilen ja yritin lueskella huolella. Erittäin hyvä yritys (ja näkyy että tähän on mennyt paljon työtä), mutta pari pientä yksityiskohtaa häiritsee minua.

1) Runkolinja-ajatus on oikeansuuntainen, mutta kuten aiemmin esitettiin, näiden määrän lisääntyminen johtaa linjojen puuroutumiseen keskustassa. Kymmenkunta runkolinjaa ratikan ja tavallisten bussilinjojen päälle on hahmotuskyvyn ylärajoilla.

2) Tavalliset bussilinjat on edelleen merkitty tavallisella peruslinjaviivalla, joka ryhmittää esim. Pispalan valtatiellä yhteen julman määrän linjoja. Pysäkkejä ei ole merkitty.

Koska runkolinjoja on paljon, en enää yrittänytkään niputtaa "peruslinjoja". Alunperin tarkoitus oli tehdä niput mm. Kalevantien, Sammonkadun, Takahuhdintien ja Teiskontien suunnille, mutta luovuin ajatuksesta viimeistään siinä vaiheessa, kun selkeät värit loppuivat kesken (ja parista muusta käytännön syystä). Nyt kartalla on 13 eriväristä linjaa + rautatie.

Toki olisi mahdollista niputtaa esimerkiksi runkolinjat 5 ja 6 (Teiskontie) sekä 7 ja 8 (Kalevantie) yhteen, jolloin kaksi väriä vapautuisi esimerkiksi juuri Sammonkadun ja Takahuhdintien linjoille.

janihyvarinen sanoi:
3) Linjojen määrä ja kohtuullisen tiukka pitäytyminen maantieteessä johtaa siihen, että linjat on merkitty hyvin ohuilla viivoilla, mikä myös johtaa niiden puuroutumiseen.

4) Edelleen maantieteeseen pitäytyminen ja suuren alueen kattaminen johtavat siihen, että tekstit jäävät hyvin pieniksi, kun tämän tulostaa A4-kokoon (printterini suurin paperikoko), vaikka sitten kaikkein parhaalla tulostuslaadulla. Konseptiesityksenä tai suunnitteludokumenttina hyvä, mutta ei infomateriaalina satunnaiselle matkustajalle.

Kartan mittakaava on noin 1:20 000. Se on siis tarkoitettu vektorilayeriksi suunnilleen saman kokoiselle pohjakartalle (tai miksei yksinäänkin käytettäväksi), eli jokseenkin kaupungin nykyisen, taiteltavan linjakartan tapaiseksi oppaaksi. Aikataulukirjan takasivulle saadakseen täytyy karttaan toki tehdä selkeyden edellyttämiä muutoksia esimerkiksi fonttikoossa ja viivojen paksuudessa, mikä voi johtaa siihen, että kaupungin keskustassa runkolinjat kannattaa esittää paksuna "sateenkaarena".

janihyvarinen sanoi:
5) Sisällön puolesta minua vähän mietityttää se, että paikka paikoin näyttää siltä, että ratikan ja lähijunan tulo ei muuta radikaalisti jäljelle jäävää bussilinjastoa. Yhtäkkiä katsoen päällekäisyyksiä näyttäisi olevan paljon ja bussilinjat edelleen yhtä mutkittelevia kuin nykyään. Tulee mieleen onko mitään järkeä että lähes kaikilla keskustan kaduilla kulkee joku bussilinja, esim. Pispalanharjun linja kulkee edelleen Satamakatua pitkin. Kyseessä on kuitenkin (ainakin nykyisellään) harvaan ajettu linja, josta on vaikea kuvitella kauheasti hyötyä niille, jotka kulkevat Satamakadun varrelle. Nopeammin sinne kävelee Hämeenkadulta kuin odottaa pitkään bussia pysäkillä. Eikä Pispalasta ole Satamakadulle sen enempää luonnollista asiointia kuin muualtakaan.

Minusta ratikan ei kuulukaan muuttaa bussilinjastoa radikaalisti, ainakaan toiminta-alueensa ulkopuolella. Päällekkäisyyksiä on karsittu esimerkiksi Hervannasta, mutta kävelyetäisyydet on jätetty kohtuullisiksi: esimerkiksi Etelä-Hervannan linja 30 on hervantalaisille käytännössä ratikan liityntälinja, sillä se kiertelee Ruskon, Annalan, Kaukajärven ja Messukylän kautta ja on tarjonnaltaan nykyistä linjaa 30 selvästi heikompi. Silti tarjotaan mahdollisuus matkustaa saman bussin kyydissä perille asti, mutta ratikka on nopeampi ja liikennöi tiheämmin. Hervantajärven-Ruskonperän linja 8 puolestaan liikennöi kuten nykyinen linja 13, Lukonmäen kautta. Tämänkin linjan matkustajilla on Hervannassa mahdollisuus vaihtaa ratikkaan.

Hervannan valtaväylälle olen jättänyt Hermiaa varten linjat 20 ja 24. Linja 20 kuitenkin koukkaa Iidesrannan kautta keskustaan palvellen mm. NSN:n työntekijöitä ja linja 24 ajaa kuten nykyäänkin Tampellan kautta. Näitä ei voida noin vain ratikalla hoitaa, ainakaan vaihdotta. Toki myöhempien vaiheiden ratikat Tampellaan ja Hatanpään kautta Vuorekseen poistavat tämän tarpeen, mutta ensi vaiheessa tarvitaan vielä paljon osin päällekkäistäkin tarjontaa.

Pispalanharjun linja voidaan toki johtaa minun puolestani Mariankadun ja Pirkankadun kautta Hämeenkadulle, mutta huonojalkaisia (ja laiskoja

) varten tarvitaan keskustan eteläosiinkin joukkoliikennettä. Tämä voidaan hoitaa vaikkapa vetämällä jokin Keskustorille päättyvä linja Laukontorin kautta Eteläpuistoon, jossa linjalla 24 oli päätepysäkki vielä vuoteen 2006 asti. Säästöjä tällä ei ainakaan saada, pikemminkin päinvastoin.

janihyvarinen sanoi:
Itse olisin karsinut bussiliikenteen mutkittelua enemmän, keskittänyt liikenteen keskustassa enemmän samoille kaduille (vaikkapa sitten niin että Hämeenkatu - Hämeensiltaa lukuunottamatta - olisi varattu vain ratikalle ja bussilinjat kulkisivat Satakunnankatua ja Hatanpään valtatietä + mahdollisesti Satamakatua).

En keskittäisi bussiliikennettä sivukaduille. Keskustorin ja Koskipuiston terminaaliefekti kärsii, jos bussit kulkevat jotain Satakunnankatua ja Satamakatua. Joka vappu voi todistaa omakohtaisesti, kuinka hyvin bussiliikenteen keskittäminen ns. "keskustan kehälle" toimii. Bussia pitää odottaa joko linja-autoasemalla, rautatieasemalla, Finskun edessä tai Pyynikintorilla.

janihyvarinen sanoi:
Mieleen tulee myös kannattaisiko Pispalan ja Tahmelan linjat yhdistää lenkillä yhteen Ahjolan ja Pispalantorin kautta, jolloin reittiä voisi ajaa vaikka vähän tiheämmin pienellä kalustolla ja se tarjoaisi hyvät asiointiyhteydet vaikkapa Ansiokalliolta ja Tahmelasta Ylä-Pispalaan, missä alueen asiamiesposti toimii Ahjolan pysäkillä R-Kioskin yhteydessä. Myös Pispalaa ja Pyynikkiä kiertävien turistien ja lenkkeilijöiden kannalta tuollainen palvelisi erinomaisesti ja lisäisi reitin käyttäjämääriä.

Jos Pispalanharjulta ei olisi lasku niin jyrkkä Ahjolan eteen, tämä olisi hyvinkin mahdollista tehdä. En tiedä, onko Harjunpäätä ja Mäkikatua mahdollista lasketella saati nousta edes pikkubussilla. Ainakin tavallisilta busseilta se on muistaakseni liikennemerkillä kielletty.

janihyvarinen sanoi:
Jos sivuutan sisältöä koskevat mutinani ja ajattelen pelkkää ulkoasua niin uskoisin että nimenomaan tämä kartta hyötyisi linjanippuajattelusta, jolloin kaikki linjat saisi nostettua selkeämmin esiin eikä tarvitsisi tyytyä puffaamaan vain kymmentä tärkeintä linjaa. Tosin jotta tuo olisi toteuttamiskelpoinen, niin sitten kyllä sisältöönkin pitäisi koskea sen verran että todellakin karsittaisiin turhat yksittäisten linjojen rönsyt keskustasta ja yhdisteltäisiin heilurilinjojen itä- ja länsipäät siten että minimoitaisiin turha mutkikkuus.

Kuten todettua, esittämälläni linjastolla sitä ei ole ihan helppo tehdä havainnollistavasti. Ainakaan nipusta ei olisi hyvä linjojen haarautua ja jälleen palata yhteen, kuten muutamassa paikassa tapahtuu (esim. 17 ja 25; 20 ja 30).

janihyvarinen sanoi:
Mutta en halua lytätä liikaa. Oikein hyvä kartta sinänsä. Hienoa että joku osaa ja ehtii värkätä näitä keskustelun pohjaksi. Kiitos! Itselläni ei oikein ole aikaa, oikeita työkaluja, viitseliäisyyttä tai taitoja.

Nimenomaan keskusteltavaksi tämän tein (ja toisaalta komistukseksi portfoliooni), pistäkää joku (Eppu?) paremmaksi!

Eppu · 4 Toukokuu 2009

ultrix sanoi:
Nimenomaan keskusteltavaksi tämän tein (ja toisaalta komistukseksi portfoliooni), pistäkää joku (Eppu?) paremmaksi!

No enpä viitsi enkä oikeastaan kovin hyvin ehdikään perehtyä tarkemmin ajallisesti näinkin kaukaiseen aikaan ja sen mahdolliseen tilanteeseen. Mutta kommentoida voin.

Minusta tuossa oli kuitenkin paljon päällekkäistä tarjontaa ja turhiakin, erilaisia mutkia ajavia linjoja. Ainakin itse olisin yrittänyt yksinkertaistaa joissakin kohdissa. Hyviä esimerkkejä aiheesta näkyi ainakin Lamminpään kohdalla, jossa Vuorentaustasta tulevia linjoja oli useampi, ja ne ajoivat Lamminpäässä ja sieltä eteenpäin eri reittiä. Kuitenkin Lamminpään läpi kulki tuo yksi vissiinkin isompi linja 50.

Myöskin Ylöjärvi - Nokia -linja on hyvä ajatus, mutta olisiko suoran ja nopean yhteyden sijasta parempi ajaa Lamminpään läpi suoraan Tesomalle, josta Kolmenkulmaan ja Nokialle? Syy tähän on poikittaiset yhteydet, jotka olisivat näin ollen laajemman populaation saavutettavissa.

Ja nuo runkolinjat... Sinänsä hyvä ajatus, joka on esimerkiksi juuri Ruotsissa laajemmassa käytössä. Miten kansa ottaisi vastaan tällaisen linjanumeroinnin muutoksen? En usko, että tällainen sotkeminen on tarpeellista. Numerointia voi kehittää olemassaolevan pohjalta. Tällaisia koko kaupungin kattavia jättimäisiä linjauudistuksia on kyllä toisaalta tehty, viimeksi Linköpingissä...

Raitioliikenteen osalta mietityttämään jäi se, miten ajattelit saada vaunuliikenteen mahtumaan samaan koloon junien kanssa Pispalassa.

Tässä viime aikoina olen pohtinut erinäköisiä pieniä hankkeita joukkoliikenteen hyväksi. Niistä voisin heittää ilmoille Enqvistinkadun ja Rahtimiehenkadun välisen tunnelin. En tiedä olisiko tällaisen rakentaminen lainkaan mahdollista, sillä alueella toimii voimalaitos. Mutta noin muuten tunnelin olemassaolo olisi sikäli hyödyllinen, että sitä voisi käyttää linjan 27 lisäksi tuleva Lielahti-Lamminpää-Tesoma -linja (ultrixin ehdotuksessa numerolla 50 kulkeva). Samalla yheydet lielahden ym. ja Epilän välillä voitaisiin ratkaista yksinkertaisella tavalla, ilman mitään mahdollisia lisälinjoja, myöskään matka-aikoja kohtuuttomasti pidentämättä.

Tässä nyt jotain kommenttia...

kuukanko · 4 Toukokuu 2009

Eppu sanoi:
Niistä voisin heittää ilmoille Enqvistinkadun ja Rahtimiehenkadun välisen tunnelin. En tiedä olisiko tällaisen rakentaminen lainkaan mahdollista, sillä alueella toimii voimalaitos.

Suunnilleen tuohon on suunniteltu ihan oikea katuyhteys. Se menisi vähän lännempää ja ohittaisi voimalaitoksen. Katuyhteys liittyy suunnitelmaan Paasikiventien liittymien muuttamisesta eritasoliittymiksi, jolloin myös Nokian moottoritien ja Pispalan valtatien liittymä muutettaisiin eritasoliittymäksi, josta olisi rampit vain Nokian suuntaan. Yhteys Paasikiventien ja Pispalan valtatien välillä hoituisi Enqvistinkadun eritasoliittymän ja tuon uuden kadun kautta.

janihyvarinen · 4 Toukokuu 2009

ultrix sanoi:
Minusta ratikan ei kuulukaan muuttaa bussilinjastoa radikaalisti, ainakaan toiminta-alueensa ulkopuolella.

Yleisellä tasolla ymmärrän logiikan, mutta tämähän tarkoittaa implisiittisesti sitä, että nykyinen bussiliikenne on (lähes) paras mahdollinen. En ole samaa mieltä: siinä olisi paljonkin parannettavaa, erityisesti linjojen selkeyden osalta. En vaan osaa yhtäkkiä heittää kaikenkattavaa visiota, miten jokaikinen linja pitäisi linjata kartalla.

Minusta ratikan tulo pitäisi nähdä tilaisuutena laittaa koko joukkoliikenne kerralla uuteen uskoon myös niillä alueilla minne ratikka ei ensi vaiheessa ulotu. Jäljelle jääviä bussilinjoja tulisi kehittää selkeytensä, palvelutasonsa, brändäyksensä jne. puolesta virtuaaliratikan tai bus rapid transitin suuntaan, vaikkei samaan vuoroväliin, kapasiteettiin ja mukavuuteen päästäisikään. Samoin mahdolliset tulevat ratikkalinjat kannattaisi (siltä osin kuin hyödyntävät olemassa olevaa katuverkkoa tai muuten kulkevat sitä lähellä) alustavasti jo perustaa bussilinjoina, jotka soveltuvin muutoksin konvertoitaisiin ratikkalinjoiksi.

Ymmärrän kyllä tämän toimintatavan rajoitukset: ei kannata erityisesti rakentaa bussikatuja, jotka myöhemmin muutetaan raitiotieksi, eikä myöskään antaa nykyisten väylien rajoittaa ratikan suunnittelua. Tarkoitan vain että siellä missä mahdollista ja järkevää kannattaisi jo valmiiksi tähdätä siihen, että ratikkaverkoston laajentuessa uudet linjat korvaavat tietyt olemassa olevat bussilinjat.

ultrix sanoi:
Pispalanharjun linja voidaan toki johtaa minun puolestani Mariankadun ja Pirkankadun kautta Hämeenkadulle, mutta huonojalkaisia (ja laiskoja ) varten tarvitaan keskustan eteläosiinkin joukkoliikennettä. Tämä voidaan hoitaa vaikkapa vetämällä jokin Keskustorille päättyvä linja Laukontorin kautta Eteläpuistoon, jossa linjalla 24 oli päätepysäkki vielä vuoteen 2006 asti. Säästöjä tällä ei ainakaan saada, pikemminkin päinvastoin.

En keskittäisi bussiliikennettä sivukaduille. Keskustorin ja Koskipuiston terminaaliefekti kärsii, jos bussit kulkevat jotain Satakunnankatua ja Satamakatua. Joka vappu voi todistaa omakohtaisesti, kuinka hyvin bussiliikenteen keskittäminen ns. "keskustan kehälle" toimii. Bussia pitää odottaa joko linja-autoasemalla, rautatieasemalla, Finskun edessä tai Pyynikintorilla.

Pointtini ei suinkaan ollut ettei Eteläpuistoon ja Kaakinmaan suuntaan sinänsä tarvita joukkoliikennettä, vaikkei kysyntä huimaa lienekään. Kysymys on siitä, että yksittäisten linjojen viuhkamainen haarautuminen sinne sun tänne tekee linjanipuista selvää ja johtaa sykkyrämäisyyteen, kun linjastoa yritetään esittää selkeästi. Jos liikennettä halutaan, niin minusta sitä kannattaisi siirtää sitten mieluummin kunnolla nippu kerrallaan kuin vain yksi linja sinne tänne. Eli joko kunnolla linjoja Satakunnankadun kautta tai sitten ei mitään. Tai vähintäänkin tällaiset kummallisuudet pitää keskittää mahdollisimman harvalle linjalle eikä niin että joka toinen linja kulkee vähän eri reittiä niin että katetaan mahdollisimman monta keskustan katua yhdellä iskulla.

Toki kaikki linjat voidaan keskittää myös Hämeenkadulle, mikä on yksi vaihtoehto, mutta toinen vaihtoehto olisi varata Hämeenkatu raitiovaunulle ja sivukadut busseille, jolloin vaihtopaikkoina voitaisiin yhtä hyvin käyttää Ammattikoulun ja Rautatieaseman pysäkkejä, eikä Keskustorillakaan kävelymatka Torin laidalta toiselle ole niin kovin pitkä. Kysymys on kuinka suuri hyöty syntyy kaikkien vaihtojen keskittämisestä Keskustorille. Itsekin olen pyrkinyt useimmiten vaihtamaan esim. Itsenäisyydenkadulla, Stockmannin edessä, Tuulensuussa tai Metson edessä juuri siksi, ettei tarvitse Keskustorilla arpoa oikeaa pysäkkiä, josta ensimmäinen sopiva vuoro lähtisi, ja kiireessä kävellä pitkiä matkoja pysäkkien välillä.

Hämeenkadun varaaminen raitiotielle mahdollistaisi kadun miljöön radikaalin parantamisen, kun savuttavista ja meluavista busseista sekä yksityisautoista päästäisiin eroon, ja kadusta tehtäisiin yhdistetty kävely-/raitiovaunukatu.

ultrix sanoi:
Jos Pispalanharjulta ei olisi lasku niin jyrkkä Ahjolan eteen, tämä olisi hyvinkin mahdollista tehdä. En tiedä, onko Harjunpäätä ja Mäkikatua mahdollista lasketella saati nousta edes pikkubussilla. Ainakin tavallisilta busseilta se on muistaakseni liikennemerkillä kielletty.

Eiköhän tuo liikennemerkki johdu lähinnä siitä, että halutaan rajoittaa turistibussien liikennöintiä Pispalassa, ei siitä että mäki olisi teknisesti mahdoton busseille (muutenhan kai siinä olisi varoitusmerkki liian jyrkästä kallistuksesta ja kenties lisäkyltti varoituksena busseille? nythän kyseessä on pelkkä kielto). Uskoisin, että vähintäänkin pikkubussilla tuo mäki menee yhtä helposti kuin henkilöautolla, jotka kuitenkin liikennöivät tuosta koko ajan. Toki talviliukkaat kelit ovat aina hieman haasteellisia Pispalassa muutenkin, mutta olosuhteisiin tottuneet kyllä hallitsevat ne kaikissa paitsi ihan pahimmissa keleissä. En ole itse ikinä juuttunut mäkeen Pispalassa ajaessa, ja vain muutaman kerran on sutinut tyhjää niin ettei ole meinannut ylämäkeen päästä ajamaan.

ultrix sanoi:
Kuten todettua, esittämälläni linjastolla sitä ei ole ihan helppo tehdä havainnollistavasti. Ainakaan nipusta ei olisi hyvä linjojen haarautua ja jälleen palata yhteen, kuten muutamassa paikassa tapahtuu (esim. 17 ja 25; 20 ja 30).

Juurikin pointtini. Tämä haarautuminen ja myöhemmin yhteen paluu käytännössä tekevät niputuksen hyvin vaikeaksi ainakaan niin että se selkeyttäisi mitään. Uskoisin kuitenkin, että täysin järkevän linjaston Tampereelle pystyisi laatimaan ilman tällaisia vaikeita kohtia, minkä jälkeen linjat voitaisiin niputtaa konseptuaalisesti ja saada ne selkeyshyödyt mitä näin saavutetaan. Mutta kieltämättä kaikki pitäisi ajatella puhtaalta pöydältä uusiksi eli kyseessä olisi aika iso suunnittelutyö.

Tosin uskoisin että se kannattaisi sillä samalla olisi pakko kerralla käydä läpi kaikki linjastoon vuosikymmenten varrella kertyneet mutkat ja arvioida niiden tarpeellisuus nykymaailman oloissa. Nykylinjastohan pohjautuu perusteiltaan vuosikymmeniä vanhoihin linjoihin, joihin on tehty muutoksia pala kerrallaan. Ikinä ei Tampereella ole tehty mitään niin isoa linjauudistusta, jota voisi markkonoida esim. termillä "Uusi bussiaika".

Lähtökohdan pitäisi siis ilman muuta olla se, mikä olisi parhaiten palveleva, tehokkain ja taloudellisin linjasto jos nyt lähdettäisiin täysin puhtaalta pöydältä ilman mitään historian painolastia: kohdattaisiin asiakkaiden kuljetustarpeet sinänsä eikä vain kysymyksiä miten siirrellään tätä tai tuota olemassa olevaa palikkaa linjastossa. Bussilla tämän voi tehdä, kun kiinteitä rakenteita ei ole juurikaan rajoitteina. (Toki tätä ei saa tehdä joka vuosi uusiksi, mutta jos nyt päivityksen saisi pari kertaa vuosisadassa.)

Myös markkinoinnin kannalta koko konseptin laittaminen kokonaan uusiksi olisi mielenkiintoinen ajatus. Sillä saisi julkisuutta ja uusia kokeilijoita, jotka uteliaina ja ilman vanhoja ennakkoluuloja toivottavasti tulisivat testaamaan josko nyt bussilla pystyisi oikeasti kulkemaan itsekin. Haasteena tietysti olisi nykyisten matkustajien säilyttäminen, mutta en usko että sekään on ongelma jos palvelutasoa järkevästi määritellyin kriteerein oikeasti pyritään pitämään hyvänä tai jopa parantamaan. Sitäpaitsi suuri osa nykyisistä bussin käyttäjistä on pakkokäyttäjiä, jotka tuskin heti vaihtaisivat pois.

Admiral Observer · 7 Lokakuu 2009

Onko tuota Ultrixin karttaa vielä saatavissa? Vai onko hävinnyt Elisan bittiavaruuteen?

ultrix · 7 Lokakuu 2009

Se on nykyään osoitteessa http://www.saunalahti.fi/kestinen/TSL 2020.pdf

Kaikkien muidenkin elisanet-linkkieni pitäisi toimia, jos elisanetin tilalle vaihtaa saunalahden. Nettioperaattorini vaihtui kesällä, joskin Sauniskin kuuluu samaan konserniin.

Eppu · 11 Tammikuu 2020

ultrix sanoi:
Se on nykyään osoitteessa http://www.saunalahti.fi/kestinen/TSL 2020.pdf

Tällainenkin viestiketju löytyi. Aika hauska katsella tuota linkin karttaa. Ei ihan visio toteutunu, vaikka muutamia linjoja tuossa menee osin kuten nykyään, esim. 8 Haukiluomaan ja 29 Kalkkuun.