Terveisiä Amsterdamista

A

Antero Alku

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
7,552
Tämän kesän ammatillispainotteinen lomamatkani suuntautui Brysseliin ja Amsterdamiin. Amsterdamista tein Kaupunkiliikenne.netiin joukkoliikennettä esittelevän sivun.

Hieman muutakin uutta laitoin, nimittäin lyhyet selostukset Freiburgista ja Portosta.

Jotain uutta on kesän aikana tullut, mm. asiaa merkittävimmistä raitiovaunumalleista. Uusimmat sivut sekä viimeisimmät sivujen päivitykset löytyvät uusien sivujen listalta.

Olen pahoillani siitä, että sivuston kävijälaskuri laukaisee mainoksia. Se on "ilmaisen" laskurin hinta. Mainoksista ei ole suurempaa haitta kuin että niiden avaamat selainikkunat on suljettava.

Antero
 
Vuonna 1965 Amsterdamissa päätettiin rakentaa metro, joka korvaa raitiotiet tarpeettomina. Päätös syntyi virheellisillä kustannuslaskelmilla ja metron rakentaminen loppui ensimmäiseen linjaan, kun valtio lopetti rahoituksen. Metron sijasta rakennettiin 1990-luvulla metron kanssa yhteensopiva pikaraitiotielinja ja kehämäinen kevytmetrolinja. Nyt on rakenteilla 1960-luvulla suunnitellun metrolinjaston viimeinen merkittävä puuttuva osa, mutta kukaan ei edes kuvittele, että metro voisi korvata tiheätä raitiotieverkostoa.
Klikkaa laajentaaksesi...


Amsterdamin metron rakentaminen päätettiin kyllä lopettaa linjoihin 53 ja 54 vuonna 1977. Mutta tuo päätös muutettiin nopeasti.

Vuonna 1990 avattiin Combi-kalustolla liikennöitävä metrolinja 51. Vuonna 1997 avattiin sitten linja 50. Tuo linja on ollut hyvin suosittu ja sen hyvä onnistuminen on lisännyt metron suosiota liikennevälineenä.

Nyt rakenteilla on sitten pääosin maanalainen metrolinja 52 "Noord -Zuid", joka valmistunee vuonna 2012.

Jatkosuunnitelmina on laajentaa metroa väleille Isolatoweg - Centraal Station, joka mahdollistaa rengaslinjan ja mahdollisesti välille Zuid - Schiphol.

Mutta todellakaan kukaan ei kuvittele, että metro voisi korvata raitiotielinjaston, mutta kyllä täydentää sitä.
 
petteri sanoi:
Vuonna 1990 avattiin Combi-kalustolla liikennöitävä metrolinja 51. Vuonna 1997 avattiin sitten linja 50. Tuo linja on ollut hyvin suosittu ja sen hyvä onnistuminen on lisännyt metron suosiota liikennevälineenä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sneltram- eli pikaratiolinjat käsittelin osiossa Raititotiet.

petteri sanoi:
Jatkosuunnitelmina on laajentaa metroa väleille Isolatoweg - Centraal Station, joka mahdollistaa rengaslinjan ja mahdollisesti välille Zuid - Schiphol.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näitä jatkosuunnitelmia on vielä enemmänkin, ihan samalla tavalla kuin Helsingissäkin on kaikenlaisia suunnitelmia, joista ei ole mitään päätöksiä. Esimerkiksi metro lentokentälle. Olen pitänyt periaatteena, että kirjoitan vain toteutumassa olevista laajennuksista, en haaveista.

Käyttämäni aineiston perusteella Isolatorweg–Centraal Station on vielä avoin, vaikka halua sen toteuttamiseen päärautatieaseman matkakeskushankkeen yhteydessä onkin. Sen sijaan lentokentälle pääsee nykyisinkin jo junalla, ja ensin pitäisi saada loppurahoitus tekeillä olevalle Noord-Zuid -linjalle. Tosin molemmat mainitsemasi laajennussuunnitelmat ovat sikäli keveitä, että ne syntyvät kevytmetrona rautatielinjan vierelle nykyisen kevytmetrolinjan jatkeena.

Jos sinulla Petteri on parempaa tietoa, niin korjaan kyllä sivujani.

Antero
 
Tietoa Amsterdamin metron laajennushankkeista löytyy parhaiten sivulta:

http://nl.wikipedia.org/wiki/Amsterdamse_metro

Toki iso osa noista laajennushankkeista on vielä piirrustuspöytäasteella. Mutta vuoteen 2020 mennessä alkanee uusia metron laajennuksia. "Meerjaren Infrastructuur Programma Amsterdam van 2005" joka vastannee suunnilleen pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa sisältää välit Isolatorweg -Centraal station ja Zuid -Schiphol. No rahoitus on aina tiukassa, mutta eiköhän verkkoa kuitenkin laajenneta.

Minusta vaan sivuistasi saattaa asioita tuntematon saada sen käsityksen, että Amsterdamin metron rakentaminen lopetettiin vuonna 1977.

Toki Amsterdamin metrossa on erilaisia osia, mutta niin on esimerkiksi Lontoon metrossakin. Lontoon metrostakin hyvin suuri osa on maan päällä.
 
petteri sanoi:
Minusta vaan sivuistasi saattaa asioita tuntematon saada sen käsityksen, että Amsterdamin metron rakentaminen lopetettiin vuonna 1977.
Klikkaa laajentaaksesi...
No ei pitäisi. Metroa käsittelevällä sivulla on kappale "Uusi metropäätös", joka kertoo Nord-Zuid -hankkeesta, jonka yhteydessä viimeistään on tullut kumotuksi päätös olla rakentamatta nimenomaan metroa.

Paikalliseen suunnittelukäytäntöön ja poliittiseen kulttuuriin en ole tutustunut. Siksi en lähde sitä myöskään selvittämään. Ei tämä sivu olekaan tyhjentävä esitys kaikesta, vaan ensisijaisesti välitän käytännön kokemuksia. Niitä kun ei taas löydykään virallisista papereista.

Antero
 
Amsterdamin ratikoista jäivät mieleen erittäin hyvä saavutettavuus, käytön kätevyys ja negatiivisena puolena rahastussysteemin hankaluudet.

Matalalattioissa rahastaja istuu toiseksi viimeisen oven luona ja se onkin etuoven lisäksi ainoa ovi josta saa astua vaunuun. Kuski hoiti myös rahastushommia, joka ei ollut minusta kovin hyvä ratkaisu kun kerran erillinen rahastajakin oli kyydissä. Käsittääkseni ihan aina rahastajaa ei ole ja silloin toimitaan avoimen rahastusjärjestelmän tapaan, eli kaikista ovista sisään ja lippu pitää leimata itse. En tosin ole tästä ihan varma, koska sellaista vaunua ei sattunut kertaakaan kohdalle viime reissun aikana.

Lippu on näytettävä tai ostettava heti sisään tultuaan. Koska tilaa vaunun sisällä ei ole paljon, ylettyi maksajien jono usein pysäkkilaiturille asti ja hidastutti lähtöä - tai sitten kuski vaan nykäisi ovet kiinni ihmisten edestä ja lähti ajamaan. Sellaista ehdittiin nähdä parikin kertaa muutaman päivän aikana. Onhan se oikein että aikataulun mukaan mennään ja pysäkkiajat pidetään lyhyinä mutta toisaalta on surkeaa että rahastuksen piirteet aiheuttavat tuollaisia ongelmia.
 
Fiss sanoi:
Käsittääkseni ihan aina rahastajaa ei ole ja silloin toimitaan avoimen rahastusjärjestelmän tapaan, eli kaikista ovista sisään ja lippu pitää leimata itse. En tosin ole tästä ihan varma, koska sellaista vaunua ei sattunut kertaakaan kohdalle viime reissun aikana.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näin se menee. Rahastajakopit ovat vain Combinoissa. Muissa on avorahastus ja kuljettaja myy lippuja. Eli sama käytäntön kuin meillä HKL:llä. Ainakin kerran satuin matkustamaan Combinolla, jossa ei ollut rahastajaa. Sisään ei kuitenkaan muista ovista ole lupa tulla, ja muut ovet on varustettu suuntaisporteilla sisääntulon vaikeuttamiseksi.

Tässä kuva Combinon takaoven portista.

Antero
 
Amsterdam on Helsingin kokoinen kaupunki. Siellä on käytössä metro, paikallisjunat ja ratikat. niitä ei olla integroimassa. varmaankin siksi että integroiminen on paitsi kallista myös lähestulkoon mahdotonta, ja ehkä eniten: sille ei varmastikaan ole löytynyt minkäänlaista tarvetta. muutamien joukkoliikennefanien haihattelua lukuunottamatta.
 
sebastin sanoi:
Amsterdam on Helsingin kokoinen kaupunki. Siellä on käytössä metro, paikallisjunat ja ratikat. niitä ei olla integroimassa. varmaankin siksi että integroiminen on paitsi kallista myös lähestulkoon mahdotonta, ja ehkä eniten: sille ei varmastikaan ole löytynyt minkäänlaista tarvetta. muutamien joukkoliikennefanien haihattelua lukuunottamatta.
Klikkaa laajentaaksesi...


Amsterdamissa metroa ja ratikkaa on integroitu. Välillä Centraal Station - Zuid, jolla on metron tärkein väli (Centraal station - Spaklerweg) kulkee sekä metro- että raitiotiekalustoa. No, Hollannissahan tehdään kaikenlaista muutakin mahdotonta, kuten vaikka kuivataan merenlahtia.
 
Viimeksi muokattu:
Joo on totta. En tiedä miten raitiovaunu helsingissä sopisi metrotunneliin jos niissä olisi keskikisko. En kyllä tiedä miksi raitiovaunua edes tulisi viedä metrotunneliin.. Ehkä sitten kun metrotunneleita on enemmän. Metroa ja paikallisjunaa ei kuitenkaan ole damissa integroitu. Eikä oikein missään muuallakaan.
 
Minulla taas on Brysselin Central-asemalta muistikuva integroidusta rataliikenteestä. Että Central olisi ollut maanalainen rautatieasema, jossa ratikat ja junat käyttivät samoja kiskoja ja laitureita.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös