Uusi lentokenttä Helsingin seudulle

Mietin tuossa, kun Malmin lentokentän alueen suunnittelu on aloitettu, niin pitäiskö Helsingin lähistölle rakentaa kokonaan uusi kenttä.
Tarvetta varmaan olisi pienlentokoneiden, sekä halpalentoyhtiöiden puolesta, Helsingissä kun ei ole halvempaa kakkoskenttää. Uusia yhtiöitä voisi olla Ryanair ja Easyjet yms. sekä Vantaalta voisi siirtyä mm. Norwegian, Flytap, UIA jne. En nyt tiedä sopiiko tälle foorumille, mutta onhan lentäminenkin joukkoliikennettä (vai)


(Uusi kenttä mallailtu Hyvinkään ja Tuusulan rajalle. Uusi pistoraide pääradalle ja lähijuna lentorataa pitkin Helsinkiin yhdistäen uuden kentän Helsinki-Vantaaseen. Hyvinkää nyt ei paikkana ole pakollinen, mutta ideamaailmaa tässä tavoittelin)

En jaksa uskoa junayhteyteen tuollaiselle pienelle kakkoskentälle. Helsinki - Vantaallekaan ei ole riittävästi matkustajia omaa junalinjaa varten, vaan Kehärata on linjattu niin että matkan varrella on runsaasti muita asemia, joilta junat saavat pääosan matkustajista. Kakkoskentälle päättyvä junalinja söisi myös pääradan kapasiteettia (jota kyllä ollaan lisäämässä, mutta joka olisi paremmassa käytössä Hyvinkäälle ja Riihimäelle menevissä lähijunissa).

Harrasteilmailulle voisi olla ihan perusteltua olla korvaava kenttä Malmin tilalle, mutta olen käsityksessä että maksajia sille ei löydy. Kaupallisen matkustajaliikenteen tarpeita varten voidaan taas laajentaa Helsinki - Vantaatakin. Kehäradan Viinikkalan asemavaraushan on tehty sitä ajatellen, että sen kohdalle voisi myöhemmin rakentaa uuden terminaalin.

Vantaalla on lentokenttä, Helsingissä on satama ja Espoossa kaatopaikka. Homma käy ja kukkuu, eikä muutoksia tarvita.

kuukanko sanoi:

Kaupallisen matkustajaliikenteen tarpeita varten voidaan taas laajentaa Helsinki - Vantaatakin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Helsinki-Vantaa kyllä lähestyy kovaa vauhtia sellaista operaatioiden määrää, että lisäkiitorata tarvittaisiin sujuvampaan liikennöintiin.

Nykypaikalla lentokentän laajennus on kyllä periaatteessa mahdollista aika pienillä purkualueilla, kun kentän luoteispuoli on aika asumatonta ja siellä lähinnä peltoa ja teollisuusaluetta, mutta laajennukselle lienee aika merkittävää poliittista vastustusta.

petteri sanoi:

Helsinki-Vantaa kyllä lähestyy kovaa vauhtia sellaista operaatioiden määrää, että lisäkiitorata tarvittaisiin sujuvampaan liikennöintiin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Vaikea nähdä, mihin lisäkiitorataa tarvitaan, sillä HKI-Vantaa on edelleenkin pieni kenttä verrattuna esim. Heathrowhun, jossa operoidaan (toki aivan äärirajoilla) kahdella kiitoradalla. Näin ollen luulisi kolmen kiitoradan riittävän ihan hyvin vielä aika pitkälle tulevaisuuteen.

Itse asiassa tuo uusi kenttä ei välttämättä toimi ehdotetussa sijoituskohdassaan vaan se saattaisi haitata HKI-Vantaan operointia.

iiko sanoi:

Vaikea nähdä, mihin lisäkiitorataa tarvitaan, sillä HKI-Vantaa on edelleenkin pieni kenttä verrattuna esim. Heathrowhun, jossa operoidaan (toki aivan äärirajoilla) kahdella kiitoradalla. Näin ollen luulisi kolmen kiitoradan riittävän ihan hyvin vielä aika pitkälle tulevaisuuteen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Uuden kiitotien tai lentokentän tarpeessa on kyse enemmän operaatioiden määrästä huipputunteina, silloin kun matkustajat haluavat liikkua ja liikennöinnin sujuvuudesta kuin matkustajamäärästä. Kun Helsinki-Vantaa on vilkas vaihtokenttä liikennöinnin luotettavuus on aivan keskeinen tekijä. Liikennöinnin pitää sujua myös vähän vaikeammissa oloissa esimerkiksi lumisateessa, joka rajoittaa paljon käytettävissä olevaa kapasiteettia.

Tukholmassakin on nyt kolme yhtäaikaa käytettävää kiitorataa (2x Arlanda ja 1x Bromma) ja neljäs yhtä aikaa käytettävä Arlandaan on suunnittelmissa. Helsingissä vain kahta kiitorataa voidaan käyttää yhtä aikaa.

Helsinki-Vantaan orastava kapasiteettiongelma olisi paras ratkoa rakentamalla uusi kiitorata nykyisten luoteispuolelle osin purkamalla teollisuusalueita. Kyse on erittäin tärkeästä strategisen logistiikan hankkeesta, koska Suomi on melkeinpä kuin saari Euroopan laidalla, joka on hyvin riippuvainen toimivista lentoyhteyksistä.

Toki toinen lentoasema, johon siirretään liikennettä on toinen vaihtoehto, mutta sille paikan löytäminen kohtuullisen läheltä näyttää olevan myös vaikeaa.

petteri sanoi:

Uuden kiitotien tai lentokentän tarpeessa on kyse enemmän operaatioiden määrästä huipputunteina, silloin kun matkustajat haluavat liikkua ja liikennöinnin sujuvuudesta kuin matkustajamäärästä. Kun Helsinki-Vantaa on vilkas vaihtokenttä liikennöinnin luotettavuus on aivan keskeinen tekijä. Liikennöinnin pitää sujua myös vähän vaikeammissa oloissa esimerkiksi lumisateessa, joka rajoittaa paljon käytettävissä olevaa kapasiteettia.

Tukholmassakin on nyt kolme yhtäaikaa käytettävää kiitorataa (2x Arlanda ja 1x Bromma) ja neljäs yhtä aikaa käytettävä Arlandaan on suunnittelmissa. Helsingissä vain kahta kiitorataa voidaan käyttää yhtä aikaa.

Helsinki-Vantaan orastava kapasiteettiongelma olisi paras ratkoa rakentamalla uusi kiitorata nykyisten luoteispuolelle osin purkamalla teollisuusalueita. Kyse on erittäin tärkeästä strategisen logistiikan hankkeesta, koska Suomi on melkeinpä kuin saari Euroopan laidalla, joka on hyvin riippuvainen toimivista lentoyhteyksistä.

Toki toinen lentoasema, johon siirretään liikennettä on toinen vaihtoehto, mutta sille paikan löytäminen kohtuullisen läheltä näyttää olevan myös vaikeaa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Hangon kenttä matkustajakonekäyttöön. Toki tie- ja rautatieyhteyksiä Helsingistä sinne olisi syytä vähän parantaa, mutta esim halpalennoille ja Itämeren alueen lähimatkailua palvelevana sijainti olisi ihanteellinen.

t. Rainer

Lähtökohtaisesti typerää veivata Malmi lähiöksi, mutta jos tuota hassuttelua ei enään onnistuta perumaan, niin vaihtoehto tuskin on uusi kenttä, vaan jonkun jo olemassa olevan kehittäminen.

sub sanoi:

Lähtökohtaisesti typerää veivata Malmi lähiöksi, mutta jos tuota hassuttelua ei enään onnistuta perumaan, niin vaihtoehto tuskin on uusi kenttä, vaan jonkun jo olemassa olevan kehittäminen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Jos kyse ei ole Tampere-Pirkkalasta tai Turusta jonkun vanhan lentoaseman kehittäminen tarkoittaa käytännössä kokonaan uuden lentokentän rakentamista samalle paikalle.

Ongelmana vaan on, että järjellisellä etäisyydellä(alle 50-60 km) Helsingistä ei ole sopivaa uudelleen rakennettavaa lentokenttää, joka sopisi laajamittaiseen kaupalliseen toimintaan.

Malmin lopettaminen on kyllä ihan hyvä päätös, kun se ei kaupallisille lennoille sovellu, mutta se ettei Helsinki-Vantaata samalla laajennettu tai uutta kenttää rakennettu on ihan älytöntä.

petteri sanoi:

Malmin lopettaminen on kyllä ihan hyvä päätös, kun se ei kaupallisille lennoille sovellu, mutta se ettei Helsinki-Vantaata samalla laajennettu tai uutta kenttää rakennettu on ihan älytöntä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Et ole muuten vieläkään esittänyt mitään lukuja sille kuinka lopussa Helsinki-Vantaa kiitoratojen kapasiteetti on, väität vain että on tapissa ja tarvitaan uusi kenttä, vaikka Finavia laajentaa juuri terminaalia puoltoistakertaiseksi ilman että näkee tarpeelliseksi tehdä lisäkiitoratoja.

sub sanoi:

Lähtökohtaisesti typerää veivata Malmi lähiöksi

Klikkaa laajentaaksesi...

Mihinkäs muuaalle saat tungettua 12km säteelle keskustasta 25 000 asukkaan uuden alueen, jota ei myöskin olla jo kaavoittamassa?

R.Silfverberg sanoi:

Hangon kenttä matkustajakonekäyttöön. Toki tie- ja rautatieyhteyksiä Helsingistä sinne olisi syytä vähän parantaa, mutta esim halpalennoille ja Itämeren alueen lähimatkailua palvelevana sijainti olisi ihanteellinen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Hangon lentokenttä? Sen sijainti on kyllä ihanteellinen lähinnä rkp-läistä aluepolitiikkaa ajatellen. Niemen kärjessä kaukana kaikesta. Tampere palvelee halpalentokenttänä erinomaisesti, jos lähtökohta on se, että halpalennolle ollaan valmiita tulemaan maitse pidemmänkin matkan päästä. En tosin olisi tästäkään ihan varma, jos vertaa Norwegianin ja Ryanairin reittiverkostoja Helsingistä ja Tampereelta.

Käytännössä Suomen väestö ja liike-elämä pystyy pitämään pystyssä yhtä kansainvälistä lentokenttää. Tilanne ei muutu siitä, että siihen päälle lisätään joukko Aasian vaihtomatkustajia – sitä samaa kenttää joutuvat käyttämään molemmat asiakasryhmät, jotta koneet saadaan täyteen molempiin suuntiin ja liikenne ylipäätään on mahdollista nykyisessä laajuudessa.

Makke93 sanoi:

Et ole muuten vieläkään esittänyt mitään lukuja sille kuinka lopussa Helsinki-Vantaa kiitoratojen kapasiteetti on, väität vain että on tapissa ja tarvitaan uusi kenttä, vaikka Finavia laajentaa juuri terminaalia puoltoistakertaiseksi ilman että näkee tarpeelliseksi tehdä lisäkiitoratoja.

Klikkaa laajentaaksesi...

Uuden kiitoradan tai lentokentän rakentaminen on valituskierteineen 15-25 vuoden projekti.

Kyllä nykyinen kiitotiekapasiteetti riittää vielä tälle laajennukselle, mutta sen jälkeen ei voida enää tarjota lentoyhtiöille lisää yhtä hyviä slotteja eli palvella asiakkaita silloin kun he haluavat matkustaa.

Kun Suomessa on käytännössä vain yksi suurkaupunki ja merkittävä kansainvälinen lentoasema, tämä tarkoittaa lentoliikenteen kasvuedellytysten selvää heikkenemistä jos mitään ei tehdä.

---------- Viestit yhdistetty klo 19:32 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:33 ----------

Jos katsotaan erilaisia vertailukohtia, ehkä paras vertailukohta Helsingille on Oslo-Gardemoen lentokenttä, jolla on tällä hetkellä noin 240000 operaatiota vuodessa. Liikenneprofiili on myös aika samantyyppinen kuin Helsingissä eli huipputuntikysyntää riittää. Gardemoen on tällä hetkellä kahden kiitoradan kenttä eikä Oslossa ole lähietäisyydellä hyvää vaihtoehtoista lentoasemaa(Torp on 110 kilometrin päässä Oslosta).

Norjassa on nyt kolmannen samansuuntaisen kiitotien rakennusprojekti lähdössä liikkeelle: https://blueswandaily.com/a-third-r...ports-continue-to-vie-for-regional-dominance/

Helsinki-Vantaalla tulee tänä vuonna noin 190000 operaatiota eli vähän vähemmän kuin Oslossa, mutta lähiaikoina valmistuvat terminaalilaajennukset lisännevät myös operaatioiden määrää eli lähestytään kovaa vauhtia sujuvan kiitotieliikennöinnin rajoja kahden samansuuntaisen kiitotien kentällä, jossa on luminen talvi.

Helsingin lentokentällä ei ole myöskään käytännössä mitään kunnollista kaupallista vaihtoehtoa. Turun ja Tampereen lentoasemat ovat noin 160 kilometrin päässä ja Tallinnaan on hidas lauttamatka.

Helsinki-Vantaan osalta on vielä huomattava, että kaavavarausta kolmannelle samansuuntaiselle (eli numerojärjestyksessä neljännellle) kiitoradalle ei vielä ole. Toki lähes tyhjää tilaa on, mutta se ei ole sama asia. Muutama teollisuushalli ja jokunen tönö pitäisi toki uuden kiitotien alta lunastaa ja purkaa, mutta valituksiin voidaan varautua.

petteri sanoi:

Helsingin lentokentällä ei ole myöskään käytännössä mitään kunnollista kaupallista vaihtoehtoa. Turun ja Tampereen lentoasemat ovat noin 160 kilometrin päässä ja Tallinnaan on hidas lauttamatka.

Klikkaa laajentaaksesi...

Jos joku päivä Tampereelle pääsee Helsingistä junalla tunnissa, se on erittäin järkevä paikka kapasiteetin lisäämiseksi, tosin saattaisi vaatia sen, että kaukojunalla pääsee myös Helsinki-Vantaalle, ainakin vaihtoja ajatellen.

iiko sanoi:

Jos joku päivä Tampereelle pääsee Helsingistä junalla tunnissa, se on erittäin järkevä paikka kapasiteetin lisäämiseksi, tosin saattaisi vaatia sen, että kaukojunalla pääsee myös Helsinki-Vantaalle, ainakin vaihtoja ajatellen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Nykyinen Tampere-Pirkkalan lentoasema on niin kaukana sekä pääradasta, Helsingin moottoritiestä että Tampereen rautatieasemasta, ettei siinä reilun tunnin juna Tampereen keskustaan paljon auta.

Jos Tampereen lentoasema olisi pääradan varrella tilanne olisi ihan erilainen.

Kun ympäristöpoliittiset sanktiot saadaan (oikeudenmukaisesti) ulotettua myös lentoliikenteeseen, tullee yksittäisten vuorojen määrä vähenemään, vaikka matkustajamäärät eivät hirvittävästi laskisikaan. Tässä mielessä terminaaleja onkin syytä laajentaa, mutta kiitoteitä ei tarvita lisää, kun yksittäisen koneen poka on nykyisiä suurempi.
Kehitys toivottavasti johtaa myös lentoyhtiöiden määrän ratkaisevaan vähenemiseen ja maailmanlaajuisten allianssien tiivistymiseen. Kuinka suuri siinä tilanteessa on Helsinki-Vantaan merkitys kauttakulkupaikkana (voi olla, että isokin)?