Liikennöintiaikojen muutos?

Yöliikenne on mielenkiintoinen oma maailmansa:

  1. Kysyntä vaihtelee enemmän kuin päiväliikenteellä eli ei ole samanlaista perustaa kuin päiväliikenteellä. Uudenvuodenyönä ja vappuyönä bussiliikenne on ollut perinteisesti kaaottista ja vuorot ovat kulkeneet pitkälti ilman aikataulua. Muuten monet yleisötapahtumat päättyvät silloin kun yöliikenne on käynnissä, tämä aiheuttaa prosentuaalisesti ison kasvun matkustajamäärään ja yöliikenteen olisi hyvä pystyä nielaisemaan yleisötapahtumasta tulijat. Yöliikenteessä on siis hyvä olla paljon ylimääräistä kapasiteettia.
  2. Kysyntä eri alueille on erilaista kuin päiväliikenteessä. Arkiöisin kysynnässä korostuvat matkat huono-osaisille asuinalueille ja jossain määrin alueille, joilla asuu nuoria aikuisia. Viikonloppuöisin kysynnässä korostuvat matkat sekä huono-osaisille alueille että alueille, joissa asuu nuoria aikuisia. Käytännössä viikonloppuöisin kysyntää on usemmille kerrostaloalueille ja omakotialueille kysyntä on pienempää. Kaukana keskustasta sijaitseville kerrostaloalueille kysyntä on pienempää.
  3. Kysyntä on hyvin kantakaupunkipainotteista. Aluekeskukset, joihin matkustetaan paljon päiväsaikaan, ovat melko kuolleita yöllä. Muun muassa erilaiset ravintolat ja kulttuuritapahtumat keskittyvät edelleen kantakaupunkiin, kun taas muun muassa työpaikat ja vähittäiskauppa on nykyään levinnyt tasaisesti Helsingin seudulle. Lentokenttä ja Otaniemi ovat poikkeuksia tähän. Yöliikenteen linjasto on suunniteltu tätä silmällä pitäen. Poikittaislinjoista ajetaan yöllä ajetaan vain muutamaa erityisen kuormittunutta poikittaista linjaa, kuten 15 ja 510, ja lentokentän poikittaislinjoja 562 ja 570. Lentokenttää palvelevilla yölinjoilla 415N ja 431N on säteittäisen funktion lisäksi myös poikittainen funktio.
  4. Kysyntä eri suuntiin on asymmetristä suurimman osan ajasta. Kantakaupunkiin on melko paljon matkustajia viikonloppuisin heti yöliikenteen alettua, mutta muuten melko vähän. Viikonloppuöisin noin kello 2 jälkeen kysyntä on niin vinoutunutta, että keskustasta lähtevissä kulkuneuvoissa on matkustajia 20 tai 30 kertaa enemmän kuin keskustaan saapuvissa kulkuneuvoissa. Asymmetria on siis suurempaa kuin ruuhka-aikaan, vaikka ruuhka-ajan asymmetriaan kiinnitetään enemmän huomiota, koska ruuhka-aika määrittää tarvittavan huippukapasiteetin.
  5. Melkein kaikkialta kulkee suora yhteys keskustaan. Bussit ovat paljon nopeampia kuin ne ovat päiväsaikaan, joten vaihtaminen junaan tai metroon ei nopeuta matkaa, ja matkustajat kokevat vaihdot raskasraideliikenteen asemilla turvattomiksi öisin. Yöliikenteessä ei siis tarvitse melkein koskaan vaihtaa päästäkseen Kamppiin, Elielinaukiolle tai Rautatientorille. Välillä kuitenkin palvelutaso laskee, koska joitain alueita ei palvella yöliikenteellä.

Ehdotus siitä, että yöliikenteen aloittamisaikaa siirrettäisiin eteenpäin, merkitsisi siis keskimäärin palvelutason huonontumista, koska siirryttäisiin nopeista ja suorista yhteyksistä osin vaihdollisiin yhteyksiin, eivätkä vaihdolliset yhteydet kuitenkaan nopeuttaisi matkantekoa verrattuna suoriin yhteyksiin.

Sen sijaan yöliikenne arkiöisin läpi yön olisi minusta hyvä lisä, koska arkiöisin olisi kyllä kysyntää yöliikenteelle sillä perusteella, millainen kuormitus arkiöiden viimeisillä vuoroilla on. Arkiöiden joukkoliikenne pitää vaan kohdistaa oikein, eli arkiöisin olisi kyllä matkustajia keskustasta Jakomäkeen, Kontulaan ja Hakunilaan, mutta ei juurikaan keskustasta Paloheinään, Lauttasaareen tai Westendiin.

Uskoisin myös, että sekä arkipäivisin että viikonloppuisin olisi hyvä ajaa nykyistä enemmän vuoroja varhain aamulla. Sekä arkipäivisin että viikonloppuisin voisi pitää hyvänä tavoitteena sitä, että useimmilta asuinalueilta pääsisi useimpiin työpaikkoihin kello kuudeksi aamulla, mikä ei tällä hetkellä usein ole mahdollista. Tästä on keskusteltu ennenkin JLF:llä ja Tampereella on ollut pitkä historiallinen perinne siitä, että melkein kaikkialta pääsee keskustaan noin kello viideksi aamulla, mikä selittynee historialla teollisuuskaupunkina.

Jos halutaan optimoida liikennettä, lähiöistä keskustaan kannattaa ajaa osa nykyistä isompi osuus vuoroista tyhjinä, koska vuoroille suunnassa keskustaan ei ole kuitenkaan kysyntää.
Runkolinjat voisivat kyllä kulkea arkiöisin läpi yön, esim. 15 tai 20 minuutin välein. Runkolinjat voisivat myös kulkea ruuhka-aikaan 4 minuutin välein. Tavallinen liikenne voisi alkaa kello 5.00. Myös lähijunat voisivat kulkea arkiöisin.

Lisäksi alueille, joille on tavallista bussiliikennettä vain ruuhka-aikaan, voisi muuten päästä kutsupohjaisilla linjoilla. Ne olisivat HSL:n linjoja ja pitäisi tilata itse.
 
Runkolinjat voisivat kyllä kulkea arkiöisin läpi yön, esim. 15 tai 20 minuutin välein. Runkolinjat voisivat myös kulkea ruuhka-aikaan 4 minuutin välein. Tavallinen liikenne voisi alkaa kello 5.00.
Onko oikeasti kysyntää? Linjat 520 ja 530 kulkivat alun perin 20 minuutin välein klo 23-02, mutta tämä muutettiin 30 minuuttiin viime talviaikataululla, koska kysyntää ei ollut. Myös ei ole yhtään runkobussilinja, joka kulkee tiheämmin kuin 10 minuutin välein. Siksi en usko, että runkobussilinjojen 4 minuutin välein ajamiselle on kysyntää. (Lisäksi 4 minuutin vuoroväli ei sovi hyvin yhteen HSL:n normaalin 10/15/30/60 -minuutin vuorovallin kanssa — siksi esim. metro ajaa vasta 3,75 minuutin välein, eli 16 kertaa tunnissa.)
 
Runkolinjat voisivat kyllä kulkea arkiöisin läpi yön, esim. 15 tai 20 minuutin välein. Runkolinjat voisivat myös kulkea ruuhka-aikaan 4 minuutin välein. Tavallinen liikenne voisi alkaa kello 5.00. Myös lähijunat voisivat kulkea arkiöisin.

Lisäksi alueille, joille on tavallista bussiliikennettä vain ruuhka-aikaan, voisi muuten päästä kutsupohjaisilla linjoilla. Ne olisivat HSL:n linjoja ja pitäisi tilata itse.
Lentokenttäjunat ja L-junat voisi kulkea koko yön, samoin jotkut Itä-Helsingin yölinjat
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Onko oikeasti kysyntää? Linjat 520 ja 530 kulkivat alun perin 20 minuutin välein klo 23-02, mutta tämä muutettiin 30 minuuttiin viime talviaikataululla, koska kysyntää ei ollut. Myös ei ole yhtään runkobussilinja, joka kulkee tiheämmin kuin 10 minuutin välein. Siksi en usko, että runkobussilinjojen 4 minuutin välein ajamiselle on kysyntää. (Lisäksi 4 minuutin vuoroväli ei sovi hyvin yhteen HSL:n normaalin 10/15/30/60 -minuutin vuorovallin kanssa — siksi esim. metro ajaa vasta 3,75 minuutin välein, eli 16 kertaa tunnissa.)
Silti 71:n vuoroväli on ruuhka-aikana välillä jopa 6 min
 
Viimeksi muokattu:
Oma käsitykseni asiasta:

Yölinjojen tulisi kulkea vähintään kerran tunnissa koko yön.
Lentokenttäjunat ja L-juna voisivat kulkea koko yön ainakin kerran tunnissa.
Runkolinjat (tai niiden yöversiot, esim. 500N ja 530N) voisivat kulkea läpi yön, nekin ainakin kerran tunnissa.

Eli mielestäni kerran tunnissa vuoroväli olisi hyvä käytännössä kaikelle yöliikenteelle.
 
Viimeksi muokattu:
Silti 71:n vuoroväli on ruuhka-aikana välillä jopa 6 min
Ja siksi Malmin raitiotie aiotaan rakentaa. Jos kysyntää on niin, että telibussilinja tarvitaan ajaa 6 minuutin välein, (pika)raitiotien pitää korvaa sitä.
Oma käsitykseni asiasta:

Yölinjojen tulisi kulkea vähintään kerran tunnissa koko yön.
Lentokenttäjunat ja L-juna voisivat kulkea koko yön ainakin kerran tunnissa.
Runkolinjat (tai niiden yöversiot, esim. 500N ja 530N) voisivat kulkea läpi yön, nekin ainakin kerran tunnissa.

Eli mielestäni kerran tunnissa vuoroväli olisi hyvä käytännössä kaikelle yöliikenteelle.
L-juna ajaa jo viikonloppuöinä 2 kertaa tunnissa Helsingistä ja 1 kertaa tunnissa Helsinkiin (toinen vuoro siirtyy tyhjänä Helsinkiin).
 
Ja siksi Malmin raitiotie aiotaan rakentaa. Jos kysyntää on niin, että telibussilinja tarvitaan ajaa 6 minuutin välein, (pika)raitiotien pitää korvaa sitä.
Viikin-Malmin ratikka ei juurikaan korvaa 71:tä, koska suurin osa matkustajista kulkee välillä Rautatieasema-Pihlajisto. Ratikka korvaa linjaa käytännössä ainoastaan Viikinmäen kohdalla Lahdenväylän reunalla sekä Kumpulan kampukselta keskustaan, mistä puolestaan menee nytkin muitakin busseja.

Myös ei ole yhtään runkobussilinja, joka kulkee tiheämmin kuin 10 minuutin välein. [- -] (Lisäksi 4 minuutin vuoroväli ei sovi hyvin yhteen HSL:n normaalin 10/15/30/60 -minuutin vuorovallin kanssa — siksi esim. metro ajaa vasta 3,75 minuutin välein, eli 16 kertaa tunnissa.)
Yksittäisiä linjoja ei ole, mutta 20 ja 30 sekä 500 ja 510 yhteisillä osuuksilla on alle 10 min vuorovälit, ja kummassakaan ei olisi haittaa tiheämmästä vuorovälistä. Siinä vaiheessa, kun vuoroväli on alle 5 min, ei juurikaan ole enää väliä, meneekö bussit 5 vai 4 minuutin välein, koska aikataulujen tuijottamisesta tulee täysin turhaa. Ja toki kun busseille infra on mitä on, vuorovälit ei kovin tasaisina edes pysy.
 
Takaisin
Ylös