Vihdintien ratikka tulee, ja Vantaa alkaa pikku hiljaa olla jo rakenteilla. Sen jälkeen on sitten vaan epävarmuutta.
Kun asuinrakentaminen ei tahdo elpyä ja rakentamatonta on paremmillakin paikoilla Jätkässä ja Kalasatamassa, niin Malmin lentkentän suomaalle tuskin tulee mitään lähivuosina, ja uusi valtuustohan jo torppasi sen ratikan, jota ei tietenkään tarvita, jos ei tule asukkaitakaan. Se olisi ollut seuraavana vuorossa.
Espoolla on oma ideansa Matinkylä–Suurpelto–Leppävaara -ratikasta, mutta kovin realistinen se ei ole. Tulkitsen sen enemmän sellaiseksi "meilläkin pitää jotain olla kun muillakin on" -ideana, joka on työnnetty papereihin, ettei Espoo unohdu sieltä muiden joukosta.
Niin sanottu nollajokeri eli raitiotie Herttoniemestä Pasilan kautta Munkkivuoreen olisi erittäin tervetullut hanke, mutta sen varrella ei oikein ole kiinteistökehitettävää. Uudet ratikkahankkeethan eivät ole ensisijaisesti liikennehankkeita vaan kiinteistökehityshankkeita. Tehdään rata, jotta tonttien arvo nousee ja ne houkuttelevat enemmän, ja maksatetaan se rata sillä arvonnousulla. Nollajokeri olisi nykyiseen kaupunkirakenteeseen tehtävä, täydentävä ratayhteys, joka lähinnä korvaisi bussiliikennettä. Sellaisena sen toteutumistodennäköisyys ei ole kovin suuri. Sen sijaan miniversio eli kääntöpaikka Munkkivuoreen ja nyt Meilahteen päättyvän linjan ulottaminen sinne on mahdollinen, jopa todennäköinen.
Vielä 20 vuotta sitten en olisi ikipäivänä uskonut, että Helsingin seudulle tehdään 2020-luvulla tällainen määrä uutta raitiotietä. Eikä olisi uskonut kukaan muukaan. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että buumi alkaa olla jo ohi.