Bussien ja pysäkkien ulkoasu eri maissa

P

Poiponen13

Liittynyt
17 Helmikuu 2024
Viestit
224
Miten muiden maiden bussien ja pysäkkien ulkoasu eroaa Suomesta, jos olet käynyt joissain toisissa maissa? Onko joissain maissa erilaiset linjakilvet yleensä busseissa, tai erilaiset pysäkkikilvet? Miten esim. Ruotsissa? Sekä onko joissain maissa sellaisia bussityyppejä ja -luokkia, joita ei ole Suomessa? Eikö joissain suurissa kaupungeissa ole yhteistariffia? Onko jossakin vielä pahviliput? Entä mitä muuta?
 
Onhan niitä vaikka minkälaisia eroja ihan ympäri Eurooppaakin. Pieniä leimattavia pahvilippuja löytyy ainakin Pariisista. Erilaisista linjakilvistä tulee ensimmäisenä mieleen Lontoon käytäntö, eli kaikki linjanumerot ja kaikki mahdolliset kohteet ovat fyysisillä rullilla, jotka kelaavat sähköisesti kuljettajapäätteen pyytämään kohtaan. Viimeisimmässä isossa sarjassa (NBFL/New Routemaster) tämä on edelleen käytäntönä kaikissa ulkolinjakilvissä.

Joillain seuduilla nivelbusseja käytetään myös edelleen seutuliikenteessä. Ainakin Saksassa on käytössä jopa korkealattiaisia nivelbusseja, jotka muistuttavat tilaratkaisuiltaan ja penkkien mukavuudeltaan Porvoon Liikentellä käytössä olevia seutubusseja. SL:llä on toki hieman samantapaisia busseja, mutta hieman enemmän kaupunkikäyttöön optimoituina.

Näin laajasta aiheesta tuskin kannattaa koota tietoa yhteen ketjuun, kun vaihtelua on vain niin paljon.
 
Suomessa lähes kaikissa uusissa busseissa on valkoiset linjakilvet, mutta yleisesti Euroopassa niiden osuus on selvästi pienempi ja mm. Tanskassa ja Norjassa lähes kaikissa uusissa busseissa on oranssit linjakilvet, Ruotsissakin selvässä enemmistössä. Vaikka viimeisen vuoden aikana Tukholman Nobinalle tulleet sadat valkokilpiset bussit voivat kiinnittää monen suomalaisen harrastajan huomion, tälläkin ajanjaksolla Ruotsiin on tullut enemmän oranssikilpisiä busseja.
 
Lontoon busseissa on pitkään (onko vieläkin?) ollut nauhalinjakilvet, ja tyylikkäästi Johnston-fontilla. Sellaisiahan Suomeen ei ole hankittu sitten vuosituhannen vaihteen.
 
Tavallinen amerikkalainen linjakilpi, pysäkkimerkki ja sikäläistä tuotantoa oleva Proterra-sähköbussi.
 

Liitetiedostot

  • proterra.jpg
    proterra.jpg
    131 KB · Lukukerrat: 70
Miten muut Euroopan kaupungit eroavat Helsingistä siinä suhteessa, kulkevatko lähiöiden bussit keskustaan asti? Eikö joissain kaupungeissa kulje niitä keskustaan ollenkaan? Entä kulkevatko joissain isoissa kaupungeissa kaikki lähiöbussit keskustaan?
 
Poiponen13 sanoi:
Miten muut Euroopan kaupungit eroavat Helsingistä siinä suhteessa, kulkevatko lähiöiden bussit keskustaan asti? Eikö joissain kaupungeissa kulje niitä keskustaan ollenkaan? Entä kulkevatko joissain isoissa kaupungeissa kaikki lähiöbussit keskustaan?
Klikkaa laajentaaksesi...


Helsingin kokoisissa tai sitä isommissa kaupungeissa on yleensä vaikuttanut menevän paljon vähemmän busseja keskustaan. En ole törmännyt yhdessäkään muussa samankokoisessa tai suuremmassa kaupungissa siihen, että rautatieaseman vieressä on niin isot terminaalit kuin Elielinaukio ja Rautatientori.

Esimerkiksi Kööpenhaminan rautatieasemalta lähtee kahdeksan bussilinjaa melko vaatimattoman kokoisesta terminaalista edellisiin verrattuna. Linjat palvelevat isoimpia kohteita, jotka eivät ole raideliikenteen varrella.

Tukholmassa lähtee katuverkosta kuusi kantakaupungin sisäistä bussilinjaa ja neljä seuturuuhkalinjaa ja kaukoliikenteen terminaalista neljä seuturuuhkalinjaa.

Suomessa vaikuttaa muutenkin minusta olevan kaiken kaikkiaan enemmän busseja kuin useimmissa verrokkimaissa – niin paikallisliikenteessä eri kokoisissa kaupungeissa kuin kaukoliikenteesssäkin.
 
Viimeksi muokattu:
Minä vain sanoi:
Helsingin kokoisissa tai sitä isommissa kaupungeissa on yleensä vaikuttanut menevän paljon vähemmän busseja keskustaan. En ole törmännyt yhdessäkään muussa samankokoisessa tai suuremmassa kaupungissa siihen, että rautatieaseman vieressä on niin isot terminaalit kuin Elielinaukio ja Rautatientori.

Esimerkiksi Kööpenhaminan rautatieasemalta lähtee kahdeksan bussilinjaa melko vaatimattoman kokoisesta terminaalista edellisiin verrattuna. Linjat palvelevat isoimpia kohteita, jotka eivät ole raideliikenteen varrella.

Tukholmassa lähtee katuverkosta kuusi kantakaupungin sisäistä bussilinjaa ja neljä seuturuuhkalinjaa ja kaukoliikenteen terminaalista neljä seuturuuhkalinjaa.

Suomessa vaikuttaa muutenkin minusta olevan kaiken kaikkiaan enemmän busseja kuin useimmissa verrokkimaissa – niin paikallisliikenteessä eri kokoisissa kaupungeissa kuin kaukoliikenteesssäkin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tukholmassa on hieman kauempana useita terminaaleja, jonne seutulinjat päättyvät: Ropsten, Brommaplan, Gullmarsplan, Slussen, Liljeholmen ja T-Centralen. Miten Tukholman joukkoliikenne muuten eroaa Helsingin joukkoliikenteestä? Tukholmassahan on 100 aseman metroverkosto sekä paikallisjunan rinnalla kaksi kapearaiteista rautatietä: Saltsjöbanan ja Roslagsbanan.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös