HSL:n bussiliikenteen kilpailutus 50/2020

Tästä tulikin mieleen, että tehtiinköhän Concordialla/Stagecoachilla/Connexilla/Linjebussilla jotenkin vastaavanlaisesti, kun ne tuli Suomeen?
Tästä aiheesta eli ulkomaisten yhtiöiden tulosta Suomeen on mukava kirjoitus nettisivustolla Bussikaistalla Helsingissä, artikkeli Nobinan tarina. Ulkomaalaisten rantautumisesta kerrotaan alaotsikosta "1994 - 1995 Viimeinen yhteensulautuminen" eteen päin. Vantaan Liikenne Oy:n (aina Transdeviin asti) vaiheista on taas kirjoitus täällä.

Eli ensin eli keväällä 1994 silloinen Ruotsin valtionyhtiö Swebus osti Vanhankylän Linja Oy:n ja Auto-Arvelan, jotka olivat olleet tuohon asti Hannu Tehirannan omistuksessa. Ne toimivat silloin toiminimen TransBus alla. Samana vuonna ruotsalainen AB Linjebuss osti Vantaan kaupungin omistaman Vantaan Liikenne -konsernin. Näin Suomeen muodostui lyhyessä ajassa sekä Oy Swebus Finland Ab ja Oy Linjebuss Finland Ab. Molemmat laajenivat jo pian hankkimalla lisää suomalaisyhtiöitä pääasiassa pk-seudulta, mutta myös Tampereelta ja Etelä-Pohjanmaalta. Ulkomaalaiset eivät siis tulleet kuljettajineen ja kalustoineen Suomeen, vaan hankkivat täkäläisiä olemassa olevia yrityksiä, pääosin myös yrityksen käytössä olleet varikot kuuluivat kauppoihin. Konsernien sisäisien kalustosiirtojen merkeissä Linjebussin ja Swebusin suomalaistytäryhtiöille tuli eräässä vaiheessa kalustoa konsernien muiden maiden yksiköistä, esim. kuuluisat Tanskandoggit. Mutta toiminnan perusta oli vahvasti kaluston ja henkilökunnan osalta täältä hankituissa yhtiöissä. Monien vaiheiden jälkeen näiden ulkomaalaisyritysten nimet ovat nyt Nobina ja Transdev, joista viimeksi mainitun bussiliikenne päättyy vajaan parin viikon kuluttua Suomessa.
 
Tuleeko muuten sinne Ojangon uudelle varikolle samanlaiset sähköbussien latauslaitteet kuin PL:n Pasilan varikolla, jolloin ne sähköbussit voi olla Yutongeja (tai muitakin varikkoladattavia malleja)?
 
Tuleeko muuten sinne Ojangon uudelle varikolle samanlaiset sähköbussien latauslaitteet kuin PL:n Pasilan varikolla, jolloin ne sähköbussit voi olla Yutongeja (tai muitakin varikkoladattavia malleja)?

Sen varmaan kilpailutuksen voittaja päättää minkälaiset systeemit kalustolleen sinne virittää.
 
Tuleeko muuten sinne Ojangon uudelle varikolle samanlaiset sähköbussien latauslaitteet kuin PL:n Pasilan varikolla, jolloin ne sähköbussit voi olla Yutongeja (tai muitakin varikkoladattavia malleja)?

https://www.vantaa.fi/instancedata/...wstructure/132217_920300_liikenneselvitys.pdf

Tuossa on ainakin varaus kahteen sähköpaikkaa.
Itse en pahemmin tiedä, että riittääkö se, kun en ehtinyt itse ajaa sähköbusseilla.
Joku viisaampi voi kertoa, että riittääkö 2-sähköpaikka.

Itse asiasta puupäänä kuvittelisin, että jokaisessa parkkipaikassa olisi hyvä olla sähkölatausmahdollisuus.

Niin kuin joskus oli aikoinaan muistaakseni suunniteltiin jonnekin kaasubusseja,
että muutamilla parkkipaikoilla olisi kaasun latausletkuja jne.
Lähde: Hevosmiesten tietotoimisto, tämä kaasujuttu siis.
 
Viimeksi muokattu:
https://www.vantaa.fi/instancedata/...wstructure/132217_920300_liikenneselvitys.pdf

Tuossa on ainakin varaus kahteen sähköpaikkaa.
Itse en pahemmin tiedä, että riittääkö se, kun en ehtinyt itse ajaa sähköbusseilla.
Joku viisaampi voi kertoa, että riittääkö 2-sähköpaikka.

Itse asiasta puupäänä kuvittelisin, että jokaisessa parkkipaikassa olisi hyvä olla sähkölatausmahdollisuus.

Niin kuin joskus oli aikoinaan muistaakseni suunniteltiin jonnekin kaasubusseja,
että muutamilla parkkipaikoilla olisi kaasun latausletkuja jne.
Lähde: Hevosmiesten tietotoimisto, tämä kaasujuttu siis.

Jos 53 sähköautoa vaaditaan, niin väitän, ettei 2 sähköpaikkaa riitä mihinkään. En toki tiedä millaisia autoja sinne kukakin on ajatellut, onko A1 kalusto päätepysäkillä pikaladattavaa mallia kuten esimerkiksi Tammelundin ja PL:n sähkö VDL:t jotka sitten ladattaisiin varikolta lähdettäessä ja päivän päätteeksi päätepysäkin tolpalla, vai onko sitten koko päivän ajettavaa ja yön yli ladattavaa kuten Yutong. Nivelet olettaisin olevan jälkimmäistä vaihtoehtoa, tai no mistäs sen tietää. Merkkejä ja erilaisia vaihtoehtoja maailmalla riittää.
 
Tässä joitakin poimintoja tarjouspyynnöstä:

Sopimuskausi 8/2021 - 8/2028 + 3 vuoden optio

Vaadittava kalusto: 40 x A1-sähköbussi, 36 x A2, 30 x C (teli) ja 16 x D-sähköbussi (nivel)

Sähköbussien latauspalvelu: Tilaaja kilpailuttaa sähköbussien latauspalvelun. Liikennöitsijän on ilmoitettava tarjouksessaan, mihin tilaajan määrittämiin paikkoihin tarvitaan latauspalvelua. Latauspisteet on mahdollista toteuttaa runkolinjaa 570 varten Lentoasemalle (arvioitu valmistuminen aikaisintaan loppuvuodesta 2021, sitä ennen mahdollisuus väliaikaiseen latauspisteeseen Aviapoliksessa) ja Mellunmäkeen sekä kohteen linjojen lähtölaitureihin Tikkurilan terminaaliin. Liikennöitsijä voi järjestää tarvitsemansa latauspalvelun myös itse. Ojangon varikolla on 74 sähköbussipaikkaa, joista 20 nivelkalustolle.

Kuljettajanvaihdot kohteen linjoilla eivät ole sallittuja kesken linjasivun.

Runkolinjalla 570 otetaan käyttöön aktiivinen liikenteenohjaus, millä pyritään mm. pitämään vuorovälit tasaisina.

Käyttöön otetaan uudistunut kannustejärjestelmä, jossa bonukseen vaikuttavat mm. lähtöketjun ensimmäisten lähtöjen täsmällisyys ja välipisteaikojen noudattaminen.
 
Tässä joitakin poimintoja tarjouspyynnöstä:

Kuljettajanvaihdot kohteen linjoilla eivät ole sallittuja kesken linjasivun.

Mistä tällainen vaatimus mahtaa johtua. Nykyäänhän kuljettajanvaihdot kesken linjasivun ovat todella yleisiä.
 
Mistä tällainen vaatimus mahtaa johtua. Nykyäänhän kuljettajanvaihdot kesken linjasivun ovat todella yleisiä.

Jos HSL ei halua, että vuoro myöhästyy minuuttiakaan tiheän vuorovälin takia. Tosin jännä vaatimus, koska tuo näyttää ainakin vielä koskevan vain runkolinjaa 570.
 
Sähköbussien latauspalvelu: Tilaaja kilpailuttaa sähköbussien latauspalvelun. Liikennöitsijän on ilmoitettava tarjouksessaan, mihin tilaajan määrittämiin paikkoihin tarvitaan latauspalvelua. Latauspisteet on mahdollista toteuttaa runkolinjaa 570 varten Lentoasemalle (arvioitu valmistuminen aikaisintaan loppuvuodesta 2021, sitä ennen mahdollisuus väliaikaiseen latauspisteeseen Aviapoliksessa) ja Mellunmäkeen sekä kohteen linjojen lähtölaitureihin Tikkurilan terminaaliin. Liikennöitsijä voi järjestää tarvitsemansa latauspalvelun myös itse. Ojangon varikolla on 74 sähköbussipaikkaa, joista 20 nivelkalustolle.

Nyt alkaa olla jotain järkeä tässäkin touhussa. Höselissä on ilmeisesti huomattu, ettei niitä kalliita ja rumia härpäkkeitä tarvitsekaan pystytellä ympäri kaupunkia. Kovasti ihmettelen puhetta siitä, että 18 ja 39 sähköllä kulkevina vaatisivat tällaisia – eiköhän varikkoladattavat ole siinä vaiheessa jo niin yleisiä, ettei kukaan edes muista, miten kauan ja kalliilla Rautatientorille aikanaan sitä yhtäkin mastoa pystytettiin.
 
Koska se muuten selviää että onko jokin ulkomaalainen toimija (kuten Arriva tai Keolis) jättänyt kohteeseen tarjouksen?
 
Koska se muuten selviää että onko jokin ulkomaalainen toimija (kuten Arriva tai Keolis) jättänyt kohteeseen tarjouksen?
Viestiketjun ensimmäisessä viestissä lukee, että kilpailutus ratkaistaan huhtikuussa 2020. Eiköhän joskus silloin tule tarkempaa tietoa tarjoajista tms.
 
Tämän kohteen koon toivoisin olevan (harvinaisen) pahaa unta, sillä muilla liikennöitsijöillä kuin Nobinalla en usko olevan intressiä tarjota tähän.

no eiköhän pohjola lähde mukaan ja helb ja ulkomailta saattaa tulla kilpailijoita.itse oletan että nobina ei tuota pakettia voita
 
no eiköhän pohjola lähde mukaan ja helb ja ulkomailta saattaa tulla kilpailijoita.itse oletan että nobina ei tuota pakettia voita

Itsekin oletan että Nobina ei tuota pakettia voita. Se on joko Pohjola tai HelB, tai sitten joku ulkomaalainen firma kuten esim. Keolis tai Arriva. Se jää nähtäväksi.
 
Itsekin oletan että Nobina ei tuota pakettia voita. Se on joko Pohjola tai HelB, tai sitten joku ulkomaalainen firma kuten esim. Keolis tai Arriva. Se jää nähtäväksi.

Miksei Nobinalla olisi voiton mahdollisuutta? Voittivat kuitenkin Turusta ison paketin sähköautoja.
 
Takaisin
Ylös