HSL:n bussiliikenteen kilpailutus 50/2020

Nuo nivelbussit ovat kyllä näppäriä pyöritellä Eiran ja Punavuoren ahtailla kaduilla. Ratikankin kanssa olen hyvin mahtunut kohtaamaan kun kumpikin toimii yhteisymmärryksessä toisensa kanssa. Siitä iso kiitos raitiovaununkuljettajille.

Mulla on vähän sellainen fiilis, että sun ajotaitosi ovat aika monta kertaluokkaa paremmat kuin monella kolleegallasi :)

Mä en tuolla Punavuoressa pyöri, mutta useampi raitiovaununkuljettaja on kertonut aika hurjia tarinoita siitä, miten näppäriä nuo nivelbussit käytännössä ovat. Kohta kai ne on siellä vuoden verran pyörineet, että ehkä keskivertokuskienkin ajotaidot on parantuneet. Toivotaan ainakin.
 
Linjojen luonteissa on tavallaan kaksi ääripäätä, Helsingin niemellä kulkevat hyvin hankalassa liikenneympäristössä kulkevat linjat, ja sitten hyvin harvapysähdyksiset maantielinjat korkeine nopeuksineen. Huomattava osa linjoista asettuu näiden kahden ryhmän väliin niin perinteisellä HSL-alueella kuin sen ulkopuolellakin.

Jep onhan lähes jokainen linja kaukana ääripäistä, mutta pointtini oli enemmänkin juuri se, että kulutus menee suunnilleen noin päin. Eli maantielinjat kuluttavat nopeampien nopeuksiensa takia hieman enemmän kuin kaupunkilinjat (ainakin per tunti ja myös mahdollisesti per 100km vaikka sillä ei olekaan kovin paljon väliä kalustokiertojen osalta).

Missä muuten PL:n sähköbussit ladataan linjalla 787 Helsinki - Porvoo?

Porvooseen menevä linja on 788 (787 menee Pornaisten suuntaan) ja vastaus kysymykseesi 78x linjoilla kulkevien bussien latausta koskien on Laukkosken/Jokimäen varikko Pornaisissa joka sijaitsee noin 10km koilliseen Nikkilästä. Zige osaa varmaan vastata ladataanko myös pientä osaa kyseisen paketin busseista Södiksen pienemmällä varikolla.
 
Viimeksi muokattu:
Porvooseen menevä linja on 788 (787 menee Pornaisten suuntaan) ja vastaus kysymykseesi 78x linjoilla kulkevien bussien latausta koskien on Laukkosken/Jokimäen varikko Pornaisissa joka sijaitsee noin 10km koilliseen Nikkilästä. Zige osaa varmaan vastata ladataanko myös pientä osaa kyseisen paketin busseista Södiksen pienemmällä varikolla.

Södiksestä ajetaan pääasiassa 831, 842-844 linjoja sekä muutama 841 lähtö. Lisäksi 994 & 996 sekä osa 993/995 lähdöistä kuuluu Södiksen erikoisuuksiin. Laukkoskelta ajetaan kaikkia, paitsi 994 & 996. Laukkosken ja Söderkullan autot voivat olla päivällä latauksessa millä tahansa Pohjolan Liikenteen varikolla, mikä nyt ikinä soveltuukaan parhaiten taukojen ja linjojen mukaan.
 
Mä en tuolla Punavuoressa pyöri, mutta useampi raitiovaununkuljettaja on kertonut aika hurjia tarinoita siitä, miten näppäriä nuo nivelbussit käytännössä ovat. Kohta kai ne on siellä vuoden verran pyörineet, että ehkä keskivertokuskienkin ajotaidot on parantuneet. Toivotaan ainakin.
Aika moni kollegoistani on sellaisia, jotka eivät koskaan aiemmin olleet ajaneet nivelbussilla ennen viime syksyä. Nyt kun kaikki pääsevät niitä ajamaan (niitä ajavat kaikki Klovin ja Köysikujan varikoiden kuljettajat), niin kokemusta syntyy väkisinkin.
 
Mä en tuolla Punavuoressa pyöri, mutta useampi raitiovaununkuljettaja on kertonut aika hurjia tarinoita siitä, miten näppäriä nuo nivelbussit käytännössä ovat. Kohta kai ne on siellä vuoden verran pyörineet, että ehkä keskivertokuskienkin ajotaidot on parantuneet. Toivotaan ainakin.
Yhtään provosoimatta ja provosoitumatta: millaisia ongelmia Punavuorenssa on ollut? En nyt tarkoita noita pahoja lumipäiviä, vaan ihan normaaleja liikenneolosuhteita.
 
Yhtään provosoimatta ja provosoitumatta: millaisia ongelmia Punavuorenssa on ollut? En nyt tarkoita noita pahoja lumipäiviä, vaan ihan normaaleja liikenneolosuhteita.

Jotta en mäkään provosoisi tai puhuisi läpiä päähäni, niin mun täytyy virkistää muistiani ja kysellä niiltä kuljettajilta, joiden kanssa tuosta on ollut puhetta.

Mitä nyt suoraan muistan ulkoa varmuudella, niin siellä on mahtumisongelmia eli ratikka ja bussi ei mahdu kohtaamaan, ja kun ratikka ei voi väistää niin bussin pitäisi väistää, eikä siitä tule mitään. Sitten peruutellaan, myös rv+bus+rv-peruutuksia jossa siis useampi raskas kulkuneuvo joutuu jonossa peruuttelemaan.

Sitten on bussit ajelleet pysäkkikorokkeen päältä (tästä mun on pakko kysyä tarkennusta, en ymmärrä miten se käytännössä onnistuu, kun ne korokkeet on niin korkeita, sen bussinhan täytyy hajota kun se rämähtää alas sieltä korokkeelta).

Fredan risteyksesä bussi ajaa liian kauas Bulsalle (pysähtymään valoihin), jolloin Bulsalta Fredalle ajava ratikka ei mahdu kääntymään. Kun Fredalla on pitkä jono, niin ei se bussi peruuttaakaan voi ja siinä on sitten hullunmylly valmis.

Näiden tilanteiden hoitamisessa on myös kommunikaatio-ongelmia, kun kuljettajilla ei ole yhteistä kieltä, joka olisi sellaisella tasolla, että voisi selittää toiselle, että miten tämä nyt hoidetaan sujuvasti että päästään tästä eteenpäin.

Mä kyselen vielä ja palailen tähän.
 
Lähden hieman perkaamaan tätä:
siellä on mahtumisongelmia eli ratikka ja bussi ei mahdu kohtaamaan, ja kun ratikka ei voi väistää niin bussin pitäisi väistää, eikä siitä tule mitään. Sitten peruutellaan, myös rv+bus+rv-peruutuksia jossa siis useampi raskas kulkuneuvo joutuu jonossa peruuttelemaan.
Muuten koko reitillä mahtuvat bussi ja ratikka kohtaamaan, mutta Laivurinkadulla on Jääkärinkadun ja Tark'ampujankadun välissä kohta, jossa bussi ja ratikka eivät mahdu kohtaamaan, jos bussi on menossa Kampin suuntaan ja ratikka tulee vastaan juuri siinä kohdassa. Tässä kohtaa bussinkuljettajan pitäisi vaan malttaa odottaa, jos hän näkee ratikan siinä Viiskulman pysäkillä.
Ja sitenkin siinä Laivurinkadun ja Tehtaankadun risteyksessä tulee ahdasta, mutta mahtuvat kyllä kohtaamaan kun ajaa tarkasti.

Sitten on bussit ajelleet pysäkkikorokkeen päältä (tästä mun on pakko kysyä tarkennusta, en ymmärrä miten se käytännössä onnistuu, kun ne korokkeet on niin korkeita, sen bussinhan täytyy hajota kun se rämähtää alas sieltä korokkeelta).
Tämä kuulostaa kyllä aika karmealta ja bussi ei tosiaankaan selviäisi ilman vaurioita, jos ajetaan korotettujen ratikkapysäkkien päältä.

Fredan risteyksesä bussi ajaa liian kauas Bulsalle (pysähtymään valoihin), jolloin Bulsalta Fredalle ajava ratikka ei mahdu kääntymään. Kun Fredalla on pitkä jono, niin ei se bussi peruuttaakaan voi ja siinä on sitten hullunmylly valmis.
Nykyään liikennesääntöjen mukainen risteysajo on kyllä unohtunut aika monella ja risteykset ajetaan suoraan tukkoon. Itse kun jätän risteyksen vapaaksi, jos edellä on tukko, niin siitä saa jopa vihaisia katseita ja käsimerkkejä. Niistä en tietenkään välitä mitään.

Näiden tilanteiden hoitamisessa on myös kommunikaatio-ongelmia, kun kuljettajilla ei ole yhteistä kieltä, joka olisi sellaisella tasolla, että voisi selittää toiselle, että miten tämä nyt hoidetaan sujuvasti että päästään tästä eteenpäin.
Tällaista tämä maailma nyt tosiaankin on ja sen kanssa täytyy vaan elää.
 
Pitää kysyä, missä päin noita mahtumisongelmia on, mutta luulen, että niissä ei välttämättä ole kyse senteistä vaan taidosta. Aiheeseen liittyen mulla on kodin lähellä tonttikatu, jonka leveyttä en ole mitannut, mutta varmaan se on luokkaa 4,5 m. Siinä mahtuu kaksi henkilöautoa aivan mainiosti kohtaamaan – mutta vain, jos molemmat tuntevat autonsa ja uskaltavat ajaa. Aika usein on niin, ettei mahdukaan, eikä se johdu autojen leveydestä...

Foorumilla on raitiovaununkuljettajia. Mitkä teidän kokemuksenne ovat tuosta Punavuoren osuudesta?
 
Aivan varmasti tosiaankin taidoista, ei epäilystäkään. Nykyään monet vastaantulevat kollegat ajavat suoraan oikeanpuoleiset renkaat jalkakäytävän kautta, jos vähänkään näyttää ahtaalta. Minusta täysin ammattitaidoton tapa ja lisäksi tieliikennelain vastaista ja poliisi kyllä puuttuu siihen jos näkee.
 
Aivan varmasti tosiaankin taidoista, ei epäilystäkään. Nykyään monet vastaantulevat kollegat ajavat suoraan oikeanpuoleiset renkaat jalkakäytävän kautta, jos vähänkään näyttää ahtaalta. Minusta täysin ammattitaidoton tapa ja lisäksi tieliikennelain vastaista ja poliisi kyllä puuttuu siihen jos näkee.

Mä haen tähän vähän analogiaa takseista – ne ovat aina suhtautuneet liikennesääntöihin, sanoisinko, luovasti. Silloin kun taksikuskit vielä oli oikeasti ammattilaisia, niin tuo toimi, koska pelisilmällä saattoi niitä sääntöjä vähän venytellä ilman, että mitään varsinaisia vaaratilanteita sattui. Nyt on kuitenkin toisin, eli liian moni taksikuski ei ole enää ammattilainen ollenkaan, vaan ajaa jo huonommin kuin keskiverto henkilöautoilija. Ja kun nämä sitten rikkovat sääntöjä, niin kolisee pelti. Ajat muuttuvat, ja ammatit ja niiden arvostus myöskin. Ikävä kyllä.

Sanoisin siis tässä kohtaa, että mun mielestä joskus lievästi jalkakäytävän päältä meneminen voi olla ihan paikallaankin, jos kuljettaja osaa arvioida tilanteen oikein ja tehdä tuon ilman, että se aiheuttaa vaaraa. Mutta melkein luulen, että käytännössä tuossa ei tule käymään hyvin, jos tuo touhu jatkuu. Sitä pelisilmää ei (monilla) enää oikein ole.

Mä olen ollut matkalla ja aikaero on vähän vaikeuttanut tätä hommaa, mutta sain nyt muutaman keissin vielä kuitenkin.

Keissi #1: Nivelbussi seisoo Eiran sairaalan pysäkin kohdalla sellaisessa linkussa, ettei siitä mahdu kukaan eikä mikään ohi. Vastasuunnasta tuleva raitiovaunu pysähtyy reippaat 50 metriä ennen pysäkkiä odottamaan, että bussi oikenisi ja ohi pääsisi. Mutta bussi ei lähde vaan viittilöi vain, että tule ohi (vaikka ei mahdu). Minuutit kuluvat, koska bussi itse ei uskalla lähteä liikkeelle. Lopulta bussikuski tulee ulos ja koputtelemaan ratikan ohjaamon ikkunaan ja selittää jotain, jota rvk ei ymmärrä. Rvk yrittää kannustaa bussikuskia ajamaan eteenpäin paikkaan, jossa pysäkkikoroke päättyy ja katu levenee, että olisi tilaa ohitukseen, mutta viesti ei mene perille. Seuraavat 5 min odotellaan ilman että mitään tapahtuu ja sitten paikalle tulee jo seuraava bussi, jonka kuski puhuu samaa kieltä tämän ekan bussikuskin kanssa. Tämä seuraava kuski saa sitten suostuteltua kuski nro ykkösen ajamaan 15 metriä eteenpäin, jolloin bussi suoristui ja ratikka mahtui ajamaan. Koko keissi siis täysin turha ja odottelu johtui vain huonosta ajo- ja kielitaidosta.

Keissi #2: Vähän vastaava tilanne, valokuva pysäkillä seisovasta bussista, ja bussin perä on niin kaukana korokkeesta, että vastaan ei mahdu kukaan. Ja selostus, jonka mukaan tämä johtui siitä, että toisesta suunnasta oli tulossa toinen bussi ja siinä sitten arvottiin, että miten siitä mahtuisi ajamaan. Toinen näistä bussikuskeista katsoi tarpeelliseksi ensin kertoa, että ei osaa peruuttaa bussiaan ja peruutti sitten kuitenkin sillä seurauksella, että osui korokkeeseen ja jäi siihen jotenkin jumiin.

Keissi #3: Valokuva lumipöpperöiseltä Fredalta, bussi on aika lailla V-kirjaimen muotoisessa asennossa pitkin katua. Siitä ei menisi edes pikkauto ohitse. HKL:n raivausauto on auttamassa, vaikkei asia kai sille mitenkään kuuluisi. Tästä mulle tulee mieleen, että on aikamoisen erikoista hankkia Helsingin kelioloihin nivelbussi, jonka viimeinen, nivelen jälkeinen pyöräkerta vetää. Miksi ihmeessä? Eikö ole selvää, että liukas keli ja takavetoinen nivel eivät ole kovin toimiva yhdistelmä, varsinkaan kun siihen yhdistetään konsernin vaatimat ja meidän kelioloihin soveltumattomat renkaat? Kuulemma ensi talveksi on suostuttu parempiin renkaisiin, ja onhan nyt kuljettajillakin kokemusta jo yhdestä talvesta, mutta sitä takavetoisuutta ei mikään muuta.
 
Mä ajoin tuossa viime viikolla näitä linjoja 20 ja 30. Olin menossa Laivurinkatua suuntaan Eira ja näin jo ennen mutkaa, että toinen nivel oli tulossa vastaan. Hän pysähtyi kun olin tulossa kohdalle, eikä uskaltanut liikkua mihinkään. Tottuneesti ajoin sen ohi, ei jäänyt mitenkään paljoa tilaa, mutta riittävästi kuitenkin. Vilkaisin kollegaa tämän toisen bussin ratissa, joka näytti siltä, että olisi halunnut paeta bussillansa sivusuunnassa oikealle. Monet nykykuljettajat eivät tunne työkalunsa ulottuvuuksia riittävästi. Tämän bussin perässä oli jo ratikka, jonka kuljettajan kanssa katseemme kohtasivat. Hymyilimme ja naurahdimme vähän.
 
Viimeksi muokattu:
Keissi #3: Valokuva lumipöpperöiseltä Fredalta, bussi on aika lailla V-kirjaimen muotoisessa asennossa pitkin katua. Siitä ei menisi edes pikkauto ohitse. HKL:n raivausauto on auttamassa, vaikkei asia kai sille mitenkään kuuluisi. Tästä mulle tulee mieleen, että on aikamoisen erikoista hankkia Helsingin kelioloihin nivelbussi, jonka viimeinen, nivelen jälkeinen pyöräkerta vetää. Miksi ihmeessä? Eikö ole selvää, että liukas keli ja takavetoinen nivel eivät ole kovin toimiva yhdistelmä, varsinkaan kun siihen yhdistetään konsernin vaatimat ja meidän kelioloihin soveltumattomat renkaat? Kuulemma ensi talveksi on suostuttu parempiin renkaisiin, ja onhan nyt kuljettajillakin kokemusta jo yhdestä talvesta, mutta sitä takavetoisuutta ei mikään muuta.

Myös syksyn aikana tulevat ”toisenmerkkiset” nivelet taitavat olla kärryvetoisia. Kiva nähdä miten ne kulkevat talvisilla kaduilla.
 
Takaisin
Ylös