Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma

Itse olen ymmärtänyt, että kun metro tulee, niin tarve kulkea Espoon keskuksesta Matinkylään tulee vähernemään huomattavasti nykyisiin Kamppiin asti meneviin linjoihin 154 ja 156 verrattuna, koska juna tulee olemaan käytännöllisempi tapa kulkea Helsingin keskustaan Espoon keskuksen alueelta kuin mitä bussi + metro Matinkylän kautta olisi.

Siksi olisi tärkeä saada kunnolliset liityntälinjat Espoon keskuksen eri lähiöistä Espoon rautatieasemalle eikä Matinkylään. Siksi risoo että linja 19 joka on ollut vaihtoehtoinen liityntälinja Sunan/Saarniaakson asukkaille Espoon asemalle länsiväylälinja 156:n lisäksi lopetetaan kokonaan. Linjan 136 (joka korvaa 156) vuoroväli on liian harva varsinkin ruuhka-ajan ulkopuolella. Toinen juttu että jomman kumman linjoista 134 ja 136 ei tarvitsisi ajaa Matinkylään asti ollenkaan koska suurin osa Tuomarilan ja Suvelan asukkaista tulee siis kulkemaan junalla Helsingin matkansa eikä Matinkylän kautta ollenkaan. Oma ehdotukseni olisi että 136 kulkisi vain Kuuriniitystä Sunan kautta ja Espoon keskukseen, ja tiheämmin kuin nykyinen 156/ehdotettu 136.

Pyh.

Eteläisessä Espoossa ja Ruoholahden suunnassa on erittäin suuret työpaikka-alueet, joihin kulkemisessa junasta on ihan yhtä paljon iloa kuin Suomenlinnan lautasta.

Sehän tässä HSL:n nörttisakissa on se ongelma, että lafka kuvittelee suunnilleen kaiken työpaikkaliikenteen suuntautuvan Helsingin keskustaan. Kuitenkin työpaikat ovat lähtökohtaisesti jossain muualla kuin Helsingin keskustassa.

Sama HSL:n arroganssi näky kyvyttömyydessä ymmärtää Meilahden suunnan työpaikka-alueen liikennetarpeet.
 
Eteläisessä Espoossa ja Ruoholahden suunnassa on erittäin suuret työpaikka-alueet, joihin kulkemisessa junasta on ihan yhtä paljon iloa kuin Suomenlinnan lautasta.
Kuten on myös Leppävaarassa, Pitäjänmäessä ja Pasilassa.

Minua risoo lähinnä se että linjamuutos, jos se toteutuu, harvenee päivisin ja iltaisin Espoon keskuksen ja sen eri lähiöiden välinen (lukuunottamatta Suvelaa) bussilikenne puolen tunnin välein kulkevaksi ja lopettaa molemmat bussilinjat sieltä Tapiolaan, ja Jorvin sairaalaan pääsisi enää vain kahdesta eri suunnasta! Ja mitä iloa siitä on että tilalle tulee joku 251 joka kulkee yli puolet matkastaan rantaradan vartta, sitä pitkinhän on aina osattu kulkea junalla? Linjastomuutos haittaa koululaisia, eläkeläisiä, kotiäitejä ym paikallisesti liikkuvia lisäten autoilua ja mopoilua tai pakottaa ihmiset jäämään koteihinsa. Periaate "vähemmän linjoja, tiheämmät vuorovälit" ei toteudu ainakaan Espoon keskuksen alueella.

t. Rainer
 
Vaikka linjasto ei ole paras mahdollinen, siitä löytyy silti (tai oikeastaan juuri siksi) turhia rahareikiä. Linjaa 168 voisi lyhentää länsipäästä niin, että joka toinen vuoro ajettaisiin Mikkelänkallion päähän ja joka toinen "Pellon seisakkeelle". Molemmilla haaroilla olisi kätevästi sama suht lyhyt ajoaika ja tarjottaisiin joukkoliikennettä myös työpaikka-alueelle, joka on kuitenkin reilun 2 kilometrin kävelymatkan päässä lähimmältä juna-asemalta. Itäpäässä linjausta voisi siirtää Kauniaisiin siten, että sillä korvattaisiin 251 ja se samalla 168:n itäpää saisi paljon paremmat jatkoyhteydet. Kuurinniittyyn voi venyttää linjaa 136, eihän sivun ajoaika kasvaisi kuin 2.5 min - saataisiinko tämäkin vähennettyä vaikka päätepysäkeiltä? Tai sitten ruuhkavuoroväli 12 min tai vaikka 168:lta säästetty ruuhka-auto siirrettynä tälle linjalle, jolloin loput löysentyneestä kierrosajasta voitaisiin käyttää Kaupunginkallion kautta kulkuun - eli parantamaan palvelua. Joka tapauksessa näin 251 voitaisiin lakkauttaa ja säästää kokonaan - muut autopäivät menisivät joko tasoihin tai parhaimmillaan säästettäisiin vielä yksi ruuhka-auto.
 
Kuten on myös Leppävaarassa, Pitäjänmäessä ja Pasilassa.

Minua risoo lähinnä se että linjamuutos, jos se toteutuu, harvenee päivisin ja iltaisin Espoon keskuksen ja sen eri lähiöiden välinen (lukuunottamatta Suvelaa) bussilikenne puolen tunnin välein kulkevaksi ja lopettaa molemmat bussilinjat sieltä Tapiolaan, ja Jorvin sairaalaan pääsisi enää vain kahdesta eri suunnasta! Ja mitä iloa siitä on että tilalle tulee joku 251 joka kulkee yli puolet matkastaan rantaradan vartta, sitä pitkinhän on aina osattu kulkea junalla? Linjastomuutos haittaa koululaisia, eläkeläisiä, kotiäitejä ym paikallisesti liikkuvia lisäten autoilua ja mopoilua tai pakottaa ihmiset jäämään koteihinsa. Periaate "vähemmän linjoja, tiheämmät vuorovälit" ei toteudu ainakaan Espoon keskuksen alueella.

t. Rainer

Auttaisiko tilannetta, jos 531 kulkisikin seuraavanlaisen kartan https://mapsengine.google.com/map/edit?mid=zEgAkBS9U_V4.kBst8aAAYIEg mukaista reittiä, eli Olarista päin reitti kulkisi -Finnoontie-Hösmarintie-Sunantie-Sunanniityntie-Sunankaari-Suvelantie-Siltakatu-Espoonväylä-Kirkkojärventie-. Sinänsä Kirstinharjua palvelee jo useampi linja, tällä reitillä 531 palvelisi hieman eri osia Espoon keskuksen aluetta tarjoten yhteyden rautatieasemalle, Ikeaan ja Jorviin sekä paikaten linjan 19 lopettamista tarjoten suoran yhteyden Puolarmetsään sekä Olariin Kuunkadun ja Olarinkadun varrelle. Niittykumpuun, Urheilupuistoon ja Tapiolaan matka olisi vaihdollinen. Tuo tietenkin hidastaisi matkaa Olarista Espoon keskukseen ja Jorviin jonkin verran, mutta matka-aika on kyllä varmasti ihan siedettävä tuollakin reitillä.
 
Vaikka linjasto ei ole paras mahdollinen, siitä löytyy silti (tai oikeastaan juuri siksi) turhia rahareikiä. Linjaa 168 voisi lyhentää länsipäästä niin, että joka toinen vuoro ajettaisiin Mikkelänkallion päähän ja joka toinen "Pellon seisakkeelle". Molemmilla haaroilla olisi kätevästi sama suht lyhyt ajoaika ja tarjottaisiin joukkoliikennettä myös työpaikka-alueelle, joka on kuitenkin reilun 2 kilometrin kävelymatkan päässä lähimmältä juna-asemalta. Itäpäässä linjausta voisi siirtää Kauniaisiin siten, että sillä korvattaisiin 251 ja se samalla 168:n itäpää saisi paljon paremmat jatkoyhteydet. Kuurinniittyyn voi venyttää linjaa 136, eihän sivun ajoaika kasvaisi kuin 2.5 min - saataisiinko tämäkin vähennettyä vaikka päätepysäkeiltä? Tai sitten ruuhkavuoroväli 12 min tai vaikka 168:lta säästetty ruuhka-auto siirrettynä tälle linjalle, jolloin loput löysentyneestä kierrosajasta voitaisiin käyttää Kaupunginkallion kautta kulkuun - eli parantamaan palvelua. Joka tapauksessa näin 251 voitaisiin lakkauttaa ja säästää kokonaan - muut autopäivät menisivät joko tasoihin tai parhaimmillaan säästettäisiin vielä yksi ruuhka-auto.

Mun mielestäni 168 ja 251 menevät niin paljon päällekkäin että voitaisiin yhdistää yhdeksi linjaksi joka vastaisi länsipäästään Kauniaisiin asti nykyistä linjaa 18 mutta jatkaisi Turuntietä nykyisen 51:n reittiä. Jos Kauniainen haluaa oman linjan joka kiertäisi 51:n tapaan Kaunialan-Kasavuoren-Bredantien yksisuuntaista lenkkiä niin laittakoot fyffeä pöytään.

19 voitaisiin palauttaa niin että lähtisi Kulomäestä jos on ihan pakko tai mieluiten Espoon keskuksesta, koska ajaa nyt ihan turhaan sick-sackia, ja muuten nykyistä reittiä mutta lyhennettynä niin että pättyisi joko Matinkylän tai Niittykummun metroasemalle.

Ihmettelen kanssa mihin 270, ainoa suora yhteys Turuntien suunnasta Jorviin ja Espoon keskukseen on kadonnut?

---------- Viestit yhdistetty klo 16:16 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:07 ----------

Auttaisiko tilannetta, jos 531 kulkisikin seuraavanlaisen kartan https://mapsengine.google.com/map/edit?mid=zEgAkBS9U_V4.kBst8aAAYIEg mukaista reittiä, eli Olarista päin reitti kulkisi -Finnoontie-Hösmarintie-Sunantie-Sunanniityntie-Sunankaari-Suvelantie-Siltakatu-Espoonväylä-Kirkkojärventie-. Sinänsä Kirstinharjua palvelee jo useampi linja, tällä reitillä 531 palvelisi hieman eri osia Espoon keskuksen aluetta tarjoten yhteyden rautatieasemalle, Ikeaan ja Jorviin sekä paikaten linjan 19 lopettamista tarjoten suoran yhteyden Puolarmetsään sekä Olariin Kuunkadun ja Olarinkadun varrelle. Niittykumpuun, Urheilupuistoon ja Tapiolaan matka olisi vaihdollinen. Tuo tietenkin hidastaisi matkaa Olarista Espoon keskukseen ja Jorviin jonkin verran, mutta matka-aika on kyllä varmasti ihan siedettävä tuollakin reitillä.

Joo, tämä olisi ihan kelvolline ehdotus kanssa, mutta kartasta ei selviä oikein kulkeeko se jonkun metroaseman kautta, se saisi mielellään kulkea.

Sen tiedän että Finnoon liikenneympyrä on ruuhka-aikaan aamulla Helsinkiin päin mennessä täysin tukossa ja liittymät länsiväylälle Matinkylään asti samantien, joten moni tullee kaipaamaan yhteyttä joka kulkisi rauhallisempia Olarin katuja pitkin Matinkylään sitten kun metro aloittaa.

t. Rainer
 
Vaikka linjasto ei ole paras mahdollinen, siitä löytyy silti (tai oikeastaan juuri siksi) turhia rahareikiä. Linjaa 168 voisi lyhentää länsipäästä niin, että joka toinen vuoro ajettaisiin Mikkelänkallion päähän ja joka toinen "Pellon seisakkeelle". Molemmilla haaroilla olisi kätevästi sama suht lyhyt ajoaika ja tarjottaisiin joukkoliikennettä myös työpaikka-alueelle, joka on kuitenkin reilun 2 kilometrin kävelymatkan päässä lähimmältä juna-asemalta.

Jos Mankin seisake lakkautetaan, niin miten Lasilaaksosta päästäisiin minnekään, ellei 168 kulje sinne. 168 tarjoaa Kauklahtelaisille suoran yhteyden vaikka Omniaan, jonne Espoon rautatieasemalta on jo jonkin verran käveltävää. Omnian tienoilla kun jää pois, niin silloin myös esimerkiksi Ikeaan on lyhyt kävelymatka. Kauklahdessa ei kaikki suinkaan asu rautatieaseman vieressä, joten kyllä sielläkin pitää olla myös bussiyhteyksiä eri suuntiin. Sinänsä laajempaa osaa Kauklahtea palvelisi reitti Lasilaakso-Hansatie-Kauklahden puistotie-Klippinkitie-Kauklahdenväylä-Kehä III-Espoonväylä-Muuralantie-, jota olen aiemmin ehdottanut linjalle 213 jossain aikaisemmassa viestissäni. Tuolloin kyllä osasta Mikkelää tulisi ikävän pitkät kävelymatkat, ellei joku vuoro tai jokin muu linja kulje Isoa maantietä pitkin. Joka tapauksessa Näkinkylän pohjoisosista on jo jonkin verran kävelymatkaa Kauklahden asemalle enkä ole oikein ylipäätään vakuuttunut, pystyykö 165/165A ehdotetulla reitillään palvelemaan Kauklahden pohjoisosia tarpeeksi hyvin ilman jonkun muun linjan avustusta. Kyllä tuollakin päin rakennetaan ja myös kaavoitetaan koko ajan lisää rakentamista.

Sinänsä Espoon kaupungin pitäisi saada rakennettua yhteys Kuurinniitystä Suurpeltoon mielellään mahdollisimman pian. Tällöin Espoon keskuksesta saataisiin hyvä yhteys Tapiolan suuntaan ja Kuurinniitty saisi hyvää palvelua. Kasvava Suurpeltokin saisi suoran yhteyden Espoon keskukseen. Lasilaakso-Espoon keskus-Suurpelto-Tapiola todellakin tarjoaisi paljon mielekkäitä yhteyksiä. Toinen väli, mikä pitäisi saada kuntoon on Vantinmäentie, jotta bussi voisi mennä Vanttilan kautta eikä vanttilaisten tarvitsi tarpoa pitkiä matkoja lähimmälle pysäkille, kun bussit kiertäisivät vain Kauklahden teollisuusalueella.

---------- Viestit yhdistetty klo 16:41 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:28 ----------

Ihmettelen kanssa mihin 270, ainoa suora yhteys Turuntien suunnasta Jorviin ja Espoon keskukseen on kadonnut?

---------- Viestit yhdistetty klo 16:16 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:07 ----------

Joo, tämä olisi ihan kelvolline ehdotus kanssa, mutta kartasta ei selviä oikein kulkeeko se jonkun metroaseman kautta, se saisi mielellään kulkea.

Sen tiedän että Finnoon liikenneympyrä on ruuhka-aikaan aamulla Helsinkiin päin mennessä täysin tukossa ja liittymät länsiväylälle Matinkylään asti samantien, joten moni tullee kaipaamaan yhteyttä joka kulkisi rauhallisempia Olarin katuja pitkin Matinkylään sitten kun metro aloittaa.

t. Rainer

Ei kai linjaa 270 aiota lopettaa? Olisikohan vain niin, ettei sitä tässä vain esitetä, kun metron tulo ei vaikuta siihen? http://hsllansimetronliityntalinjasto.blogspot.fi/2013/11/kooste-luonnosten-vaikutuksesta.html: tässä blogipostauksessa on mainittu linjasta 270, että sen päätepysäkille Kuurinniityssä tutkitaan muita vaihtoehtoja. Nyt niitä vaihtoehtoja ei sitten ole esitelty linjastoluonnoksessa, mutta paljon muitakin linjoja on jätetty esityksen ulkopuolelle.

Kyllähän tuossa esittämässäni linja kulkisi nykyisen 31:n tapaan Ison Omenan ja samalla Matinkylän metroaseman vieritse. Ei tuo esittämäni eroa ehdotetusta 531:stä muuten kuin Espoon keskuksen kohdalla.

---------- Viestit yhdistetty klo 17:12 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:28 ----------

Täytyykin vielä lisätä, että tässä on HSL:n ehdotuksen linjalista: https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/linjalista.pdf. Tuohon löytyy linkki ihan Länsimetron liityntälinjaston esittelysivustolta. Sieltä löytyy muunmuassa seuraavaa:
Linjoja 20-29 ei käsitellä tässä suunnitelmassa
Linjoja 206, 212 ei käsitellä tässä suunnitelmassa
Linja 213 ehdotetaan päätettäväksi Espoon keskukseen (Elielinaukio – Espoon keskus)
Linjoja 231, 247, 248 ei käsitellä tässä suunnitelmassa
Linja 270 ehdotetaan päätettäväksi Espoon keskukseen (Elielinaukio – Espoon keskus)
 
Jos Mankin seisake lakkautetaan, niin miten Lasilaaksosta päästäisiin minnekään, ellei 168 kulje sinne.
Paljonko maksaakaan tehdä pysähdys joka tapauksessa ohi kulkevalla sähköjunalla vs. rakentaa pysäkkejä ja ajattaa dieselbusseja radanvartta kilometritolkulla? Tämä asiahan saattaa olla oikeastikin laskettu julkisesti, kiinnostaisi tietää. Mankin asemanseudun tulevaisuudennäkymät sisältävät joka tapauksessa reilusti lisää asukkaita ja Espoo on yleisestikin kasvava kaupunki, joka ei kaipaa raideliikenteen vähennyksiä.
168 tarjoaa Kauklahtelaisille suoran yhteyden vaikka Omniaan, jonne Espoon rautatieasemalta on jo jonkin verran käveltävää.
Ei tämä tarkoita, että tarvittaisiin radanvarsibussilinja, joka pääasiassa kulkisi asemalta toiselle. Tämä yhteys voidaan hoitaa yhdistämällä linjat 165 ja 270. Samalla säilyisi 165:n H:gin keskusta-yhteys ja sillä pääsisi myös Espoon keskukseen ja Leppävaaraan laajalta alueelta.
 
Eikö HSL halunut vaihdottomia yhteyksiä suoraan keskustaan?! Tässä nähdään tämä vaihdoton yhteys!
 
Tuo tynkä-168 pitäisi unohtaa ja jatkaa vain nykyisen e18:n reittiä lasilaaksoon.

Tuo "harvempi linjasto, mutta tiheämpi vuoroväli" on ideana ihan hyvä, mutta mitä tekee linjoilla, jotka palvelee vain osaa asukkaista kohtuullisesti?
 
Kaikkia osia Espoosta ei voi palvella kohtuullisesti joukkoliikenteellä. Jos metron myötä joukkoliikenne tarvitsee enemmän rahaa, paine tinkiä muusta liikenteestä kasvaa. On paras tinkiä sieltä, jossa palvelu on jo valmiiksi huonoa. Huono on edelleen huono vaikka sitä huonontaa, mutta keskinkertainen voi samasta pudota huonojen luokkaan.
 
http://hsllansimetronliityntalinjasto.blogspot.fi/2013/11/luonnoksia-linjoista-tapiolaan-ja.html: HSL:n blogissa oli marraskuun postauksessa selityksenä suoran yhteyden poistumiseen Tapiolan ja Espoon keskuksen väliltä annettu seuraavaa:

Ilman bussien läpiajomahdollisuutta Suurpellosta Kuurinniittyyn bussilinjasta Tapiolan ja Espoon keskuksen välillä ei ole mahdollista saada riittävän suoraa, että se olisi vaihdollista yhteyttä houkuttelevampi.

Kyllähän se linja 18 kiertää jonkin verran Tapiolan ja Espoon keskuksen välillä kulkiessaan varsinkin Kauniaisten ja Kuurinniityn ohi kulkiessaan. Jos 251 Lähtisi Kuurinniitystä ja kulkisi Kuurinniitty-Kauniainen-Karakallio-Leppävaara ja jos linjan 134 reittiä jatkettaisiin Kuurinniittyyn, ei tuohon väliin varmaan muuta liikennettä tarvitsisi. Sinällään 134:n reitin jatkaminen Kuurinniittyyn Tuomarilasta vaatisi vain pienen pätkän lisää, eikä lisäisi erityisen paljon liikennöintikustannuksia. Jos johonkin tällaiseen ratkaisuun päädytään, niin mielestäni 134 on järkevämpi jatkaa Kuurinniittyyn kuin 136, kuten nimimerkki Knightrider aiemmin ehdotti. Kirstintien ympäristössä on sentään jotain palveluita, kun taas Sunassa on lähinnä pientaloja. Tällöin voisi linjan 18 reittiä suoristaa. Sen voisi laittaa kulkemaan Turunväylää Nihtisillan ja Tuomarilan välisen pätkän. Tällöin sen pitäisi jonkin verran nopeutua, ainakin reitti olisi suoraviivaisempi. Kauklahden pohjoisosia linja palvelisi paremmin, jos se menisi sinne Kehä III:sta pitkin. Tässä on piirtämäni versio linjasta, jolle on tässä heitetty numero 547: https://mapsengine.google.com/map/edit?mid=zEgAkBS9U_V4.kQZafva8bv3w. Voisiko tällaista reittiä kulkeva linja houkutella tarpeeksi matkustajia?

Espoo on kyllä ongelmallisen hajanainen. Asuinalueita on siellä sun täällä ripoteltuna. Espoon keskuksen ympäristössä asutus leviää laajalle. Aikaisemmin mietin, mitä etuja olisi nykyisen 31:n, eli HSL:n ehdotuksessa linjan 531 johtamisessa Sunan kautta. Tuollaisten kierrosten ongelma puolestaan on reitin mutkistuminen ja matka-aikojen piteneminen esimerkiksi tässä tapauksessa vaikkapa matkustaessa Olarista Jorviin. Tuossa tapauksessa vaihtoehtona voisi olla linjan 270 jatkaminen Sunaan. Tällöin Sunan yhteydet paranisivat ja 531 säilyisi nopeampana. Kannattaako ylipäätään tuollainen linjojen metro- ja rautatieasemille katkominen? Matinkylän eteläosistakin lähtiessä suurin osa matkoista on muuttumassa vaihdolliseksi, kun HSL:n ehdotuksessa ainoastaan 531/531B kulkee tuon Matinkylän eteläosien lenkin. Matinkylän metroaseman terminaalin yksi ongelma on, ettei siitä ole tulossa läpiajettava. Tällöin heilurilinjoihin ei pääse nousemaan terminaalilta, vaan ne kulkee lähikatuja pitkin, kun asemalta lähtevät linjat lähtevät terminaalilta.
 
Ei kai linjaa 270 aiota lopettaa? Olisikohan vain niin, ettei sitä tässä vain esitetä, kun metron tulo ei vaikuta siihen? http://hsllansimetronliityntalinjasto.blogspot.fi/2013/11/kooste-luonnosten-vaikutuksesta.html: tässä blogipostauksessa on mainittu linjasta 270, että sen päätepysäkille Kuurinniityssä tutkitaan muita vaihtoehtoja. Nyt niitä vaihtoehtoja ei sitten ole esitelty linjastoluonnoksessa, mutta paljon muitakin linjoja on jätetty esityksen ulkopuolelle.

Asia (mitä linjoja muutos ei koske) on aika huonosti esitelty sillä sivulla jossa pyydetään yleisökommentteja. No jos 270 säilyisi ja sen päätepysäkki siirretäisiin Kuuriniityn sijaan Sunaan niin puntit tasaantuisivat. Nythän Kuuriniittyyn menee 3 linjaa (270 , 18 ja 51) ja Sunaan 2 (156 ja 19). Uudistuksen myötä Kuuriniitty saisi linjat 168 ja 251 ja Suna vain 136. Perusteluni miksi Sunan pitäisi saada 270 on se että vaikka molemmat ovat pientaloalueita niin Suna 1970-80 luvun alemman keskiluokan rivarialue joissa perheillä harvemmin on kaksi autoa, kun taas Kuuriniitty on omakotitaloalue, autojen määrästä en osaa sanoa mutta selvästi enemmän "uptownia".

t. Rainer
 
Minä en ymmärrä, että miksi piti tollanen hirvee mylläkkä tehdä noille linjoille. Nyt laitetaan uusiksi koko Espoo sen takia, että metro valmistuu. Suurimmassa osassa yhteydet huononee ja matka-ajat pitenee. Tuo linjan 18 pilkkominen on täysin turhaa, samoin kun linjan 19 lakkautus. Tuon 270 kyllä päättäisin edelleen Kuurinniittyy/Tuomarilaan. Miksi hyvä ja toimiva linja pitää muuttaa? Tuo 270 on iät ja ajat Tuomarilaan kulkenut eikä liity metroon mitenkään..
 
Minä en ymmärrä, että miksi piti tollanen hirvee mylläkkä tehdä noille linjoille. Nyt laitetaan uusiksi koko Espoo sen takia, että metro valmistuu

Ihan samalla tavallahan koko Vantaan linjasto uudistetaan kun kehärata aloittaa. Monilla alueilla linjasto muuttuu merkittävästi vaikkei kehärata alueita edes palvele. Monelle matkustajalle tuloksena on vaihtojen lisääntyminen ja matka-aikojen pidentyminen.
 
Minusta eri liikenneratkaisuja arvotettaessa kannattaa huomioida niiden kaupunkirakenteelliset vaikutukset autottoman elämän edellytyksiin ja joukkoliikenteen käyttöön.

Haluaisinkin tuoda keskusteluun käsitteen "Hyvän autottoman elämän vyöhyke". Mikä se on?

No, yksi autottomien talouksien suosima alue selvästi Helsingin kantakaupunki, mutta sen ulkopuolella?

Erilaisten tilastojen perusteella näyttää, että esikaupungeissa autottomat taloudet tiivistyvät aluekeskuksiin noin 1 km kävelyetäisyydelle (mikä kävelyetäisyys nyt kenellekin on), juna- tai metroasemien viereen.

Se on aika luonnollista, autoton usein arvostaa esimerkiksi seuraavia palveluita.
1) Hyvä yhteys työ- tai opiskelupaikkaan
2) Joukkoliikenteen käyttömahdollisuus monipuolisesti ympäri seutua lähes kellon ympäri.
3) Muutama ruokakauppa lähellä kotia.
4) Muutama ravintola lähellä kotia.
5) Palveluita (esim. kuntosali, liikuntapaikkoja jne.) lähellä kotia.
6) Nopea yhteys keskikaupungille kun kaipaa enemmän virikkeitä tai kotilähiön palvelutarjonta ei riitä.

Jos autottomuutta halutaan edistää, minusta kannattaa miettiä, millaista rakennetta kaupunkialueella lisätään. Kun hyvän autottoman elämän alueita on, autottomat taloudet muuttavat helpommin niihin ja autolliset taas halvempien asuntojen hintojen perässä syrjemmäs.

Kannattaa huomioida, että autottomuuden edellytysten parantaminen luomalla lisää hyvän joukkoliikenne- ja muidenkin palveluiden vyöhykkeitä pidemmällä tähtäimelllä voi huonontaa liikenteen sekakäyttäjien ja niiden nykyistenkin autottomien palveluita, jotka asuvat "väärässä" paikassa.
 
Takaisin
Ylös