Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma

Missä muuten ylipäätään nykyisin tiedotetaan liityntälinjaston suunnitelusta. Se blogi, jonka kautta saattoi antaa palautetta, on ollut täysin kuolleena jo kuukausia. Olisi hyvä tietää, ollaanko palautteisiin reagoimassa ja jos on, niin kuinka. Asiallahan ei sinänsä ole kiire, kun metrokin on ajossa vasta joskus 2017, mutta esim. kämpän ostoa suunnitellessa olisi hyvä tietää tulevasta tilanteesta.
 
Missä muuten ylipäätään nykyisin tiedotetaan liityntälinjaston suunnitelusta. Se blogi, jonka kautta saattoi antaa palautetta, on ollut täysin kuolleena jo kuukausia. Olisi hyvä tietää, ollaanko palautteisiin reagoimassa ja jos on, niin kuinka. Asiallahan ei sinänsä ole kiire, kun metrokin on ajossa vasta joskus 2017, mutta esim. kämpän ostoa suunnitellessa olisi hyvä tietää tulevasta tilanteesta.

HSL:n tiedotteissa lukee suunnitelmia hiotaan parhaillaan ja ne "vahvistetaan" tämän kevään aikana. Siksi vaikuttaa siltä kuin olisi täydellinen uutispimento.

Jos haluat päästä eroon kämpästä joka sijaitsee epäedullisessa paikassa esitettyyn lijnastosuunnitelmaan nähden niin nyt on hyvä aika myydä se, ja olla mainitsematta tulevasta "pommista".

Uusi kannattaa etsiä paikasta josta on kävelymatka metro tai rautatieasemalle, tai sitten paikasta jossa vaihdonkin kanssa päivittäinen työ tai asiointimatka ei kasva sietämättömän hankalaksi. Kaikki muu on epävarmaa.

t. Rainer
 
Tuliko kenellekään yllätyksenä, että Rantaradankin liityntämatkustajia järjestellään Länsimetroon vaikka pakolla? Sehän näkyy hyvältä tulevissa Länsimetron menestysluvuissa - suosio on taattu! Samalla on tietenkin kiire lakkauttamaan Mankin ja Luoman seisakkeita, vaikka itse matkustajat tai asukkaat eivät sellaista ole pyytäneet. Mutta mielelläänhän hekin varmasti ajavat autoillaan Matinkylään päästäkseen maailman parhaan liikennevälineen kyytiin?
 
Tuliko kenellekään yllätyksenä, että Rantaradankin liityntämatkustajia järjestellään Länsimetroon vaikka pakolla? Sehän näkyy hyvältä tulevissa Länsimetron menestysluvuissa - suosio on taattu! Samalla on tietenkin kiire lakkauttamaan Mankin ja Luoman seisakkeita, vaikka itse matkustajat tai asukkaat eivät sellaista ole pyytäneet. Mutta mielelläänhän hekin varmasti ajavat autoillaan Matinkylään päästäkseen maailman parhaan liikennevälineen kyytiin?

Mankin ja Luoman seisakkeiden lakkauttamisen syy on kyllä, ettei niitä käytä paljon kukaan. Kun junat pysähtyvät joka asemalla ylimääräiset seisaukset hidastavat ikävästi junia.

---------- Viestit yhdistetty klo 15:08 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 14:58 ----------

HSL:n tiedotteissa lukee suunnitelmia hiotaan parhaillaan ja ne "vahvistetaan" tämän kevään aikana. Siksi vaikuttaa siltä kuin olisi täydellinen uutispimento.

Mikä uutispimento? Vastahan linjastoluonnos esiteltiin 9.1.2014, pidettiin montaa asukastilaisuutta ja pyydettiin matkustajilta kommentteja 2.2.2014 mennessä. Tuhansien palautteiden käsittelyssä ja linjaston päivityksessä on sen verran työtä, että eihän sitä viikossa tai kahdessa tehdä, kyllä siihen pitää enemmän aikaa varata.
 
Tuliko kenellekään yllätyksenä, että Rantaradankin liityntämatkustajia järjestellään Länsimetroon vaikka pakolla? Sehän näkyy hyvältä tulevissa Länsimetron menestysluvuissa - suosio on taattu! Samalla on tietenkin kiire lakkauttamaan Mankin ja Luoman seisakkeita, vaikka itse matkustajat tai asukkaat eivät sellaista ole pyytäneet. Mutta mielelläänhän hekin varmasti ajavat autoillaan Matinkylään päästäkseen maailman parhaan liikennevälineen kyytiin?

Mä luulen että syynä ei ole pakolla haalia Espoon keskuksen asukkaita länsimetron käyttäjiksi vaan jonkinlainen kömmähdys tai sitten matkustustarpeen väärinarviointi. Onhan se totta että nykyisellä Kamppiin ajavalla bussi nro 156:lla on riittänyt ihan hyvin matkustajia mutta kun korvaava 136 tulevaisuudessa menee vain Matinkylään, tulevat matkustusmäärät vähenemään, ja siksi HSL:llä ajatellaan että lähes rinnan Tapiolaan asti kulkeva 19 voidaan lopettaa, mutta ei tajuttu että ihmiset linjan alkupäässä tulevat olemaan ihmeissään kun ainoa jäljelle jäävä 136 ei palvele kunnolla syöttöliikennettä Espoon asemalle, josta pääsisi junalla pääsisi länsimetroa nopeammin Helsinkiin. Joka tapauksessa on menty suunnitteluohjeen kohdalla aidan yli mistä se on matalin, tai sitten ohjeista pitäisi poistaa maininta että "kolmen tähden" lähiöiden joukkoliikennepalvelutaso mahdollistaisi autottoman elämän".

t. Rainer
 
Joka tapauksessa on menty suunnitteluohjeen kohdalla aidan yli mistä se on matalin, tai sitten ohjeista pitäisi poistaa maininta että "kolmen tähden" lähiöiden joukkoliikennepalvelutaso mahdollistaisi autottoman elämän".

Mutta jos aletaan oikeasti määritellä palvelutasoalueita ja autottoman elämän alue on palvelutasomaksimi, Sunan tai ainakaan sen eteläosan, joka on kaukana asemista, ei minusta pitäisi sinänsä kuulua alueisiin, joissa joukkoliikenne- ja muu palvelurakenne mahdollistaa autottoman elämän. Enemmän kyse on rivarivaltaisesta perhealueesta, jossa on jonkinlaiset julkiset yhteydet ja huonot lähipalvelut ja jonka pääliikenneväline on kuitenkin selvästi henkilöauto. Toki tuosta huolimatta liityntäsuunnitelmassa on kyllä kehitettävää, ei siinä mitään.

Minusta palvelutasoajattelussa olisi syytä selvästi erottaa todelliset autottoman elämän alueet eikä elää vaan haavemaailmassa, jossa kuvitellaan joka alueella olevan tasa-arvoiset autottomat edellytykset. Toki jos autottomuuden kysyntä kasvaa rajat voivat muuttua, mutta suurimmalla osalla ihmisistä autottomuus vaatii enemmän lähipalveluita ja paremmat julkiset yhteydet kuin Sunassa. Käytännössä kyse on aika paljon myös tiheämmästä rakentamisesta, jossa on niin paljon pienasuntoja, että kysyntää lähipalveluille ja joukkoliikenteelle riittää sekä lähiövyöhykkeellä usein asemasta kävelyetäisyydellä, mitä kävelyetäisyys nyt kenellekin tarkoittaa.
 
Viimeksi muokattu:
Onko se ohjeiden mukaan että alueen ainoa bussilinja syöttää kauempana olevalle raideliikenneyhteydelle lähempänä olevan sijaan niin että kaikki matkat Helsinkiin pitenevät huomattavasti nykyisestä?

HSL:n suunnitteluohje löytyy HSL:n nettisivuilta. Sen mukaan yhteydet asuinalueelta omaan keskukseen ovat vaihdottomia. Liityntäliikenteen palvelualueelta yhteydet myös Helsingin keskustaan perustuvat liityntävaihtoon. Ajoaika saa mahdollisine vaihtoineen joukkoliikenteessä ruuhka-aikoina alueiden ja Helsingin keskustan sekä aluekeskusten välisillä yhteyksillä olla korkeintaan 2 kertaa niin pitkä kuin vastaava henkilöautomatka.

Mutta jos aletaan oikeasti määritellä palvelutasoalueita ja autottoman elämän alue on palvelutasomaksimi

Autottoman elämän mahdollisuus ei ole lähelläkään palvelutasomaksimia. Se, että autoton elämä on mahdollista, ei tarkoita, että se olisi miellyttävää. Paremman palvelutason alueita ovat sitten ne, joilla joukkoliikenne palvelee autoilua paremmin tai joilla joukkoliikenne palvelee matkustustarpeita lähes yhtä hyvin kuin henkilöauto.
 
Mutta jos aletaan oikeasti määritellä palvelutasoalueita ja autottoman elämän alue on palvelutasomaksimi, Sunan tai ainakaan sen eteläosan, joka on kaukana asemista, ei minusta pitäisi sinänsä kuulua alueisiin, joissa joukkoliikenne- ja muu palvelurakenne mahdollistaa autottoman elämän. Enemmän kyse on rivarivaltaisesta perhealueesta, jossa on jonkinlaiset julkiset yhteydet ja huonot lähipalvelut ja jonka pääliikenneväline on kuitenkin selvästi henkilöauto. Toki tuosta huolimatta liityntäsuunnitelmassa on kyllä kehitettävää, ei siinä mitään.
Tietysti mä kirjoitan tänne näin koska oma lehmä ojassa, kuten Anterokin on tyytymätön itämetron liityntäliikenteeseen koska Marjaniemestä menee bussi 20 minuutin välein itäkeskukseen. Mä olisin tyytyväinen jos Sunasta menisi niin usein Espoon asemalle sitten kun linjauudistus toteutuu, mutta toistaiseksi luvattu vain 30 minuutin välein, joka on sama palvelutaso kuin Nuuksiossa jossa ihmisillä on ok-talot ja isot pihat jonne mahtuu monta autoa.


HSL:n suunnitteluohje löytyy HSL:n nettisivuilta. Sen mukaan yhteydet asuinalueelta omaan keskukseen ovat vaihdottomia. Liityntäliikenteen palvelualueelta yhteydet myös Helsingin keskustaan perustuvat liityntävaihtoon. Ajoaika saa mahdollisine vaihtoineen joukkoliikenteessä ruuhka-aikoina alueiden ja Helsingin keskustan sekä aluekeskusten välisillä yhteyksillä olla korkeintaan 2 kertaa niin pitkä kuin vastaava henkilöautomatka.
Olen lukenut suunnitteluohjeen ja siksi kysyinkin että miten voi olla mahdollista että yhtydet huononevat noin rajusti.

Jos matka johon sisältyy liityntä Espoon keskuksen eteläpuoleisilta lähiöistä Helsinkiin perustuu pelkästään länsimetron käyttöön , niin silloin matka-aika ylittyy varmasti 2 kertaa mitä henkilöautolla kestää, ja on suunnitteluohjeen vastainen.

Jos perustuu rantaradan käyttöön, jos vaihdot bussista junaan toimivat, niin ei ylity, mutta jos eivät toimi, niin silloin ylittyy, ja on suunnitteluohjeen vastainen.

Sellaisissa tilanteissa pitäisi huomioida esim ruuhka-ajan määritelmässä se, että liityntäbussin ruuhka-ajan vuorotiheys on voimassa myös jos matkustaja lähtee raideliikennevälineellä Helsingistä klo 18:00 ja saapuu perille liityntäasemalle josta vaihtaa bussiin n klo 18:30. Jos viimeinen ruuhka-ajan vuoroväliä noudattava bussi lähtee liityntäasemalta aikaisemmin kuin 18:30, on yhteys käyttökelvoton, koska matkustaja ei ehdi poiketa ostoksille missään ruookakaupassa, joita on käytännössä vain kauppakeskuksissa, jos lähtee töistä klo 17:00 paikkeilla, joka on normaali toimistotyöntekijän kotiinlähtöaika, vaan ainoa liityntäkeino (tai ylipäänsä keino liikkua) pyöräilykauden ulkopuolella on silloin auto.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Suna kyllä mielenkiintoinen esimerkki kaupunkirakenteen ja joukkoliikenteen ongelmista. Kaupunkisuunnittelussa uudet alueet on usein suunniteltu niin, että niiden läpi kulkee vain vähän teitä, jotka soveltuisivat läpiajoon ja autoliikenne ohjataan sitten isoille kaduille tai moottoriväylille.

Sunan kohdalla tuo tarkoittaa, että alue käytännössä joukkoliikennemielessä aikamoinen pussiperä kun sen läpi ei voida helposti johtaa katutasossa linjoja, jotka palvelisivat laajempaa aluetta.
 
Suna kyllä mielenkiintoinen esimerkki kaupunkirakenteen ja joukkoliikenteen ongelmista. Kaupunkisuunnittelussa uudet alueet on usein suunniteltu niin, että niiden läpi kulkee vain vähän teitä, jotka soveltuisivat läpiajoon ja autoliikenne ohjataan sitten isoille kaduille tai moottoriväylille.

Sunan kohdalla tuo tarkoittaa, että alue käytännössä joukkoliikennemielessä aikamoinen pussiperä kun sen läpi ei voida helposti johtaa katutasossa linjoja, jotka palvelisivat laajempaa aluetta.

Oli ennen "bussinberä" , mutta n vuosi sitten valmistui uusi Sunankaari-niminen katu joka yhdistää Sunan ja Tuomarilan eteläkautta. Tietä vastustettiin paljon mutta vastustajien leppyyttämiseksi kaupunki lupasi että sitä pitkin laitetaan bussitkin kulkemaan, nykyisen 156 lisäksi piti sitä tietä alkaa kulkea joku linja, luultavasti 18 Tapiolaan, viimeistään kun länsimetro aloittaa. Mutta se lupaus on unohdettu. Espoon keskuksen ja Tapiolan välillä lakkaavat molemmat bussit 18 ja 19 kulkemasta.

Seuraava ihanuus iskee eteen kun Finnoontie pistetään kulkemaan nykyisen reitin sijaan keskelle metsää niin että kukaan ei pääse Espoon keskuksen eteläpuolisilta asuinaluilta Finnoontien bussienkaan kyytiin.

t. Rainer
 
Oli ennen "bussinberä" , mutta n vuosi sitten valmistui uusi Sunankaari-niminen katu joka yhdistää Sunan ja Tuomarilan eteläkautta. Tietä vastustettiin paljon mutta vastustajien leppyyttämiseksi kaupunki lupasi että sitä pitkin laitetaan bussitkin kulkemaan, nykyisen 156 lisäksi piti sitä tietä alkaa kulkea joku linja, luultavasti 18 Tapiolaan, viimeistään kun länsimetro aloittaa. Mutta se lupaus on unohdettu. Espoon keskuksen ja Tapiolan välillä lakkaavat molemmat bussit 18 ja 19 kulkemasta.

Seuraava ihanuus iskee eteen kun Finnoontie pistetään kulkemaan nykyisen reitin sijaan keskelle metsää niin että kukaan ei pääse Espoon keskuksen eteläpuolisilta asuinaluilta Finnoontien bussienkaan kyytiin.

t. Rainer

Nykyisellään e19 voisi ihan hyvin ajaa Sunankaarta Tapiolaan reittiä Siltakatu-Suvelantie-Sunankaari-Sunanniityntie-Sunantie-nykyinen reitti
Tai ehkä hieman tuunattuna Kylävainiontie-Kirkkojärventie-Suvelantie-Sunankaari-Sunanniityntie-Sunantie-Siltakatu-Finnoontie.. Tällöin linjaa voisi tahdistaa linjan 136/156 kanssa jolloin Sunaankin saataisi säännöllisempi ja tiheämpi vuoroväli. Myös sunankaarelta pääsisi samalta pysäkiltä kahdella bussilla Tapiolaan. Tosin Siltakadulla bussit menisivät eri puolilta, mutta pysäkit ovat onneksi vastakkain. Sunaan päin bussit olisivat samalla pysäkillä.

Minne metsään se Finnoontie siirtyisi? Finnoontien laidat ovat Söderskogin aukealle aika hyvin asutettuja. Ainoa jota voisi joskus kuvitella näkevänsä, olisi tie Riimukalliolta Finnoontielle.
 
tuolta löytyy tielinjaus karttapohjalla http://kartat.espoo.fi/ims

Kiitos tästä. Minä en ainakaan näe tuossa tien siirrossa niinkään haittaa Espoon keskuksen alueen asukkaille, mutta lato-/kantokasken alueiden asukkaat eivät pääse enää niin hyvin hyödyntämään Finnoontien dösiä.
Tosin pahimmassa tapauksessa tuo siirto voi poistaa viimeisenkin yhteyden Sunasta Espoon keskustaan, mikäli Sunasta tehdään suora risteys Finnoontielle ja matkustajat syötetään ennemmin metroon.. Itse en usko siihen, että Sunalaiset tykkäisivät lisääntyvästä läpikulku liikenteestä Finnoontieltä Tuomarilaan ja ties minne.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos tästä. Minä en ainakaan näe tuossa tien siirrossa niinkään haittaa Espoon keskuksen alueen asukkaille, mutta lato-/kantokasken alueiden asukkaat eivät pääse enää niin hyvin hyödyntämään Finnoontien dösiä.

Tuota tietähän on taidettu suunnitella jo vuosia/vuosikymmeniä eli tuskin se lähiaikoina mihinkään etenee.

Bussilinjojen osalta voisi olettaa, että pysyisivät jatkossakin Finnoontiellä ja henkilöautojen läpiajoliikenne pyrittäisiin siirtämään Espoonväylälle.
 
Kiitos tästä. Minä en ainakaan näe tuossa tien siirrossa niinkään haittaa Espoon keskuksen alueen asukkaille, mutta lato-/kantokasken alueiden asukkaat eivät pääse enää niin hyvin hyödyntämään Finnoontien dösiä.
Tosin pahimmassa tapauksessa tuo siirto voi poistaa viimeisenkin yhteyden Sunasta Espoon keskustaan, mikäli matkustajat syötetään ennemmin metroon...

http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kadut_ja_puistot/Katuhankkeet/VanhaEspoo/Espoonvayla:

Espoonväylän osuus Kuitinmäentieltä Hösmärintielle on tällä hetkellä rakentamatta ja yhteys kulkee nykyisin Finnoontietä pitkin ahtaassa katuverkossa asutuksen keskellä. Espoonväylän valmistuttua jää nykyinen Finnoontie paikallista maankäyttöä palvelevaksi kokoojakaduksi.

Varmasti ainakin joku linja jää kulkemaan Finnoontietä, joka siis jää kokoojakaduksi.
 
Takaisin
Ylös