Mikko Laaksonen

Toisissa ketjuissa on puhuttu yleistasolla itämetron vaikutuksista. Taas Timo Herrasen historiikista "Hevosomnibusseista metroon", s. 318-320:

Tuloksia Kaupunkisuunnitteluviraston, liikennelaitoksen ja metrotoimiston v. 1982 käynnistämästä Metron jälkitutkimusprojektissa:

Tulokset v. 1983:
- Liikennelaskennoissa ei havaittu merkittäviä muutoksia kulkutapajakaumassa
- Kulosaaren sillan ylittävistä henkilömatkoista oli 64-65 prosenttia ennen ja 63 prosenttia v. 1985.
- Henkilöautoliikenne Kulosaaren sillalla kasvoi 16 prosenttia v. 1981-85, 2% vähemmän kuin muilla väylillä. Autojen keskimäärin kuljettama henkilömäärä supistui.
- Matkustaminen Rautatientorille kesti 1983 ruuhka-aikoina lähes yhtä kauan kuin ennen, mutta aikaisempaa kauemmin ruuhka-aikojen ulkopuolella.
- Kokonaismatka-ajan piteneminen koko Itä-Helsingissä oli ruuhka-aikoina 0,4, päivällä 2,1 ja illalla 2,8 minuuttia.
- Kyselytutkimuksessa (TKK) koettu matka-aika muuttui Herttoniemerssä -2 - +5 min ja Roihuvuoressa -2 - +8 min, Vuosaaressa -3 - +9 min, ruuhkan ulkopuolella jopa +16 min. Liikenneyhteydet huonontuneet: Herttoniemi 47%, Roihuvuori 71%, Vuosaari 88%.

Seurauksena: v. 1984 lisättiin palvelutasoa lisäämällä 5 min vuoroväli klo 21 asti, Sörnäisten metroasema, liityntälinjojen bussien lähtö ja tulo pyrittiin ajoittamaan metrojunien aikataulujen mukaan.

V. 1986, edistämistoimenpiteiden jälkeen:
- Kokonaismatkustusaika ennallaan, päivällä matka-aika pidentynyt minuutin ja illalla vajaat kaksi minuuttia, ruuhka-aikoina ei muutosta verrattuna v. 1983.
- Liikenneyhteydet heikentyneet: Herttoniemi 16% ja Vuosaari 57%.

Kokonaisuutena itämetro siis pidensi matka-aikoja. Matkustajien tyytymättömyys kuitenkin väheni ajan kuluessa, kun suorien bussiyhteyksien ominaisuudet unohtuivat.

kuukanko

Tyytymättömyyden vähenemiseen on voinut olla muitakin syitä. Kokonaismatka-ajan pidentyminen oli vuoden 1986 tilanteessa suhteellisen pieni, joten sitä kompensoi tehokkaasti esim. matka-ajan ennustettavuuden parantuminen.

kemkim

Ja ihmisethän ovat usein tyytymättömiä kun joku asia muuttuu, ihan se muutoksen vastustaminen. Vähitellen he tottuvat uuteen asiaan, eivätkä enää haluaisikaan palata vanhaan. Jos taas kyse on todella suuresta heikennyksestä, valitus jatkuu kyllä pitkälle tulevaisuuteen, mutta uusien sukupolvien tullessa mukaan, jotka eivät ole nähneet vaihtoehtoista mallia, ihmiset lopulta tottuvat vaikka mihin.

Yöbussissa on tunnelmaa

Mikko Laaksonen

Tässä tapauksessa kyllä tyytymättömien määrä on erittäin silmiinpistävän suuri kun vertaa "jälkeen" - tutkimuksiin esimerkiksi Tikkurilan, Leppävaaran ja Keravan kaupunkiradoista tai erityisesti Tukholman Tvärbanasta, jota vastustettiin laajasti etukäteen, mutta joka sai heti valmistuttuaan suuren kannatuksen. Luonnollisesti ko. hankkeet eivät ole suoraan verrattavissa Itämetroon.

Moniin onnistuneisiin joukkoliikennehankkeisiin ollaan tyytyväisiä välittömästi kun hanke on valmis ja käytössä, vaikka hanke ennen rakentamista ja rakentamisaikana onkin ollut kiistanalainen.

omp

Entä sitten Vuosaaren haaran avaamisen vaikutukset? Miten Vuosaaren asukkaat kokivat palvelutasonsa kehittyneen (tai heikentyneen) tämän myötä?

"Bara de döda stiger av i Kymlinge"

Mikko Laaksonen

Herrasen kirja on vuodelta 1988, joten se ei käsittele Vuosaaren haaran vaikutusta. En tiedä, tehtiinko Vuosaaren metrohaarasta ennen-jälkeen - tutkimusta.

omp

No, jos jollain asiasta tietoa on, niin tulkoot sen jakamaan. Koska asuinalueenahan Vuosaari pääosin rakentui vasta juuri ennen metron tuloa ja jopa sen jälkeen; kun taas Kontulan (ja myöhemmin Mellunmäen) haaralla suuri osa asuinalueista oli rakennettu jo ja ihmiset tottuneita käyttämään busseja (tai henkilöautoja), mielenkiintoista olisikin nähdä, miten tämä mahdollisesti näkyy tuloksissa.

"Bara de döda stiger av i Kymlinge"

sebastin

Pitävätkö nuo puoliminuuttiset ja pari minuuttiset nykypäivän liityntäliikenteessä paikkansa? Tai vielä jos metron vuoroväli pienenee (automatisointi)?

Joka tapauksessa minuutti-kaksi on vähän. Vielä kun matkustusaikaa voidaan tarkemmin määrittää varmalla ja täsmällisellä metrolla. Uskon metron monessa suhteessa nopeuttavan ihmisten liikkumista. Noitakin Itä-Helsingin vanhoja tietoja verrattaessa nykypäivään tulee tarkastella myös moninkertaistunutta ruuhkaa itäisessä kantakaupungissa vaikuttaen koko keskustan liikenteen sujuvuuteen.

Ihmisten tottumukset ovat tosiaan kummallisia. Monet odottavat mieluummin raitiovaunua jopa yhden-kahden pysäkin väliselle matkalle mieluummin kuin kävelevät, vaikka se olisi nopeampaa. Usein on nopeampaa kävellä 4-5 pysäkinväliä kuin jäädä odottelemaan raitiovaunua.

Itsehän kuljen fillarilla melkein kaikki matkat. Ja sen saa kätevästi metroonkin. Ilman eri maksuja. Koittakaas kuljettaa fillaria tai vähänkin isompaa tavaraa ratikassa. Ei onnistu!

sebastin

Vuosaaren haaran myötä Vanhan Vuosaaren asukkaista usea koki liityntäliikenteen muutoksen Itäkeskuksesta Vuosaareen ikäväksi.

Antero Alku

Kyllä suuri osa Vuosaaresta on rakennettu jo 1960-luvulla. Samaan aikaan Metron kanssa 1990-luvulla rakennettiin vain metroradan varsi, eli Rastila ja Etelä-Vuosaari. Aurinkolahti taas on tehty metron rakentamisen jälkeen.

Antero

omp

Kyllä minun mielestäni voi sanoa Vuosaaren rakentuneen pääosin - etenkin metroon tukeutuvan Vuosaaren - vasta juuri ennen metroa ja jopa sen jälkeen (ts. viimeisen 15-20 vuoden aikana), jos asukasluku on sinä aikana enemmän kuin tuplaantunut.

"Bara de döda stiger av i Kymlinge"