Pysäkit ja niiden nimet

Kotkansiiven tapauksessa paikalle tulee myös keskikoroke, eli kyse ei ole varsinaisesta syvennyksestä.

Sujuvuuden kannalta syvennys kuitenkin on tarpeen pääväylillä, ettei bussi- tai muun letkan tarvitse pysähtyä yhden pysäkillä seisovan auton takia. Pääväylillä tarkoitan isoja kokoojakatuja, kuten Hatanpään valtatie.

Pappilan Luhtaankadulla yritettiin liikenteen rauhoittamista sijoittamalla pysäkit ajoradalle samalle kohtaa keskikorokkeen kanssa, vaan kuinkas käytännössä kävikään: bussit ohitetaan kiertämällä koroke räikeästi väärältä puolen.

Kolikolla on aina 2 puolta.
 
Pappilan Luhtaankadulla yritettiin liikenteen rauhoittamista sijoittamalla pysäkit ajoradalle samalle kohtaa keskikorokkeen kanssa, vaan kuinkas käytännössä kävikään: bussit ohitetaan kiertämällä koroke räikeästi väärältä puolen.

Kolikolla on aina 2 puolta.

Tämähän Luhtaankadulla onkin liikenteen sujuvuuden kannalta suunnittelun kukkanen.:icon_frown: Tällä on ilmeisesti tarkoitus näyttää, että kadulla on vilkas liikenne, kun bussi kerää koko kadun mitalta henkilöautot peräänsä pysähtyessään pysäkeillä, niin letka voi olla melkoinen kadun toisessa päässä. Korokkeet ja saarekkeet sinänsä ovat ihan hyväksyttäviä rauhoittajia. Tällaisella suunnittelulla vain lisätään henkilöautoilijoiden negatiivista suhtautumista joukkoliikenteeseen ja kuljettajiin.
 
Tämähän Luhtaankadulla onkin liikenteen sujuvuuden kannalta suunnittelun kukkanen.:icon_frown: Tällä on ilmeisesti tarkoitus näyttää, että kadulla on vilkas liikenne, kun bussi kerää koko kadun mitalta henkilöautot peräänsä pysähtyessään pysäkeillä, niin letka voi olla melkoinen kadun toisessa päässä. Korokkeet ja saarekkeet sinänsä ovat ihan hyväksyttäviä rauhoittajia. Tällaisella suunnittelulla vain lisätään henkilöautoilijoiden negatiivista suhtautumista joukkoliikenteeseen ja kuljettajiin.

No tarkoitushan tällaisella suunnitteluratkaisulla olisi siirtää läpikulkevaa liikennettä muualle ilman että alueella asuvien yhteyksiä heikennettäisiin. Ja tähän pyritään nimen omaan tekemällä läpiajosta epämiellyttävää. Perinteisesti läpiajosta päästään yksinkertaisesti katkaisemalla katu, mutta kuten sanottu, kadun katkaisu voi olla hankalaa paikallisille asukkaille, joille voi tulla aikamoiset kiertomatkat tietyissä tapauksissa.

En ole siellä päin aikoihin pyörinyt, niin en sano mitään ratkaisun toimivuudesta, mutta edellinen ihan vain arvioinnin pohjaksi, eli mitä tuolla on oikeastaan yritetty. Tuolla alueella Kissanmaa - Takahuhti - Pappila yleensä kaupungin liikennesuunnittelu kokee läpiajavan liikenteen ongelmalliseksi varsinkin liikenneturvallisuuden kannalta ja tarkkasilmäinen huomaa alueella huomattavan variaation kaikenlaisia muitakin yrityksiä liikenteen rauhoittamiseksi. Katujen katkaisuun ei ole kuitenkaan toistaiseksi haluttu mennä.
 
Tässä siis kuvia Kotkansiivestä.. (pysäkit 3761 ja 3760). Kuvat saattavat olla hiukan sumeita, koska ne on otettu 5 megapikselin kännykkäkameralla. Toisesta kuvasta sain tosin yllättävän hyvän muokkaamalla.. Bussikin pääsi juuri sopivasti kuvaan. Tälläinen ratkaisu siis.


 
Tämähän Luhtaankadulla onkin liikenteen sujuvuuden kannalta suunnittelun kukkanen.:icon_frown: Tällä on ilmeisesti tarkoitus näyttää, että kadulla on vilkas liikenne, kun bussi kerää koko kadun mitalta henkilöautot peräänsä pysähtyessään pysäkeillä, niin letka voi olla melkoinen kadun toisessa päässä. Korokkeet ja saarekkeet sinänsä ovat ihan hyväksyttäviä rauhoittajia. Tällaisella suunnittelulla vain lisätään henkilöautoilijoiden negatiivista suhtautumista joukkoliikenteeseen ja kuljettajiin.
Ehkä se saa myös jonkun autoilijan miettimään, pitäisikö jättää auto kotiin, kun autolla ei pääse (laillisesti) yhtään nopeampaa kuin bussilla. Nuolialantielle on kuulemma vireillä vastaavantyyppinen ratkaisu, jossa bussin voi ohittaa ainoastaan kiertämällä vastaantulevien kaistan kautta – mikä on käytännössä sama asia kuin automaattinen nokkakolari.
 
Ehkä se saa myös jonkun autoilijan miettimään, pitäisikö jättää auto kotiin, kun autolla ei pääse (laillisesti) yhtään nopeampaa kuin bussilla.

Ehkä joku miettiikin noin, mutta eiköhän se 99,9 % mieleen juolahtavista asioista ole joukkoliikennenegatiivisia. Asiaan liittyen parasta mainospaikkaahan joukkoliikenteelle olisi juuri linja-autojen peräseinät, joita ainakin jossain määrin henkilöautoilijat saavat ja joutuvat katselemaan liikenteessä. Ja sielläkin kannattaisi mainostaa joukkoliikenteen todellisia etuja; halpaa hintaa ja käytön helppouksia verrattuna omaan autoon.
 
Nuolialantielle on kuulemma vireillä vastaavantyyppinen ratkaisu, jossa bussin voi ohittaa ainoastaan kiertämällä vastaantulevien kaistan kautta – mikä on käytännössä sama asia kuin automaattinen nokkakolari.
Toivottavasti suunnitelmat jäävät suunnitelmiksi, eikä niitä toteuteta, sillä tällaisen pääväylän tietoinen pilaaminen onnettomuusherkäksi tieksi joudutaan riittävän monen vahingon jälkeen muuttamaan takaisin ennalleen.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ehkä se saa myös jonkun autoilijan miettimään, pitäisikö jättää auto kotiin, kun autolla ei pääse (laillisesti) yhtään nopeampaa kuin bussilla. Nuolialantielle on kuulemma vireillä vastaavantyyppinen ratkaisu, jossa bussin voi ohittaa ainoastaan kiertämällä vastaantulevien kaistan kautta – mikä on käytännössä sama asia kuin automaattinen nokkakolari.

Helsingin Kampissa Simonkadulla on vastaavanlainen tilanne itään päin menijöiden kaistalla. Toiseen suuntaan autot menevät eri kaistaa kuin bussit ja ratikat. Yhden kerran kun olin tulossa Kamppiin länteen menevällä 65A:lla, vastaantulevien kaistalla joku autoilija ei jaksanut jäädä odottamaan, että itään päin menevä bussi lähtisi pois pysäkiltä, vaan yritti lähteä ohittaa sitä ja koukkasi puolittain vastaantulevalle joukkoliikenteelle tarkoitetulle kaistalle suoraan sitä pitkin tulevan bussin eteen. Bussi, jossa matkustin, joutui tekemään äkkijarrutuksen ja jäämään odottamaan kaistan vapautumista. Sitten kun itäänpäin menevä bussi lähti pysäkiltä, pääsi tuo autoilija omalle kaistalleen ja länteenpäin menevä bussi jatkamaan omalle pysäkilleen. Kyllä varmaan noin pösilöt tapaukset ovat suhteellisen harvassa, mutta kyllä niitäkin aina välillä löytyy.
 
Ehkä se saa myös jonkun autoilijan miettimään, pitäisikö jättää auto kotiin, kun autolla ei pääse (laillisesti) yhtään nopeampaa kuin bussilla. Nuolialantielle on kuulemma vireillä vastaavantyyppinen ratkaisu, jossa bussin voi ohittaa ainoastaan kiertämällä vastaantulevien kaistan kautta – mikä on käytännössä sama asia kuin automaattinen nokkakolari.

Entäs kun monta bussia on jonossa, joista vain ensimmäisellä on tarvetta pysähtyä pysäkeillä ottamaan/jättämään matkustajia? Loput perässä tulevat (ja näitä ruuhka-aikaan on!) sitten odottelevat jokaisen pysäkin kohdalla kiltisti perässä, myöhästyen turhaan jatkuvasti omasta aikataulustaan. Ei, ei tällaista ratkaisua noin vilkkaalle joukkoliikennekadulle. Esim. hidastetyynyt, joista bussit pystyvät ajamaan lähes normaalivauhdilla läpi, olisivat omiaan siirtämään ei-haluttua liikennettä muille väylille. Henkilöautoilijoiden houkuttamiseen muille reiteille löytyy kyllä muitakin vaihtoehtoja. (Hidastetyynyt, "käänteiset" liva-etuudet, jne.)

Nuolialantien läpiajoliikennettä en muutenkaan ole koskaan ymmärtänyt - Sarankulmankatu/Ilmailunkatu kun on messuaikoja lukuunottamatta Nuolialantietä huomattavasti nopeampi reitti Partolan suuntaan - nopeusrajoitus on käytännössä koko matkalla 60 km/h suoralla tiellä siinä missä Nuolialantiellä rajoituksena on 40 km/h ja kadun päässä hitaat Naistenmatkantien risteyksen liikennevalot.

Muutenkin tuollaiset ratkaisut ovat omiaan vähentämään henkilöautoilijoiden kunnoitusta busseja kohtaan (minkä Admiral Observer jo mainitsikin), joka ei tällä hetkelläkään ole muutenkaan turhan korkealla tasolla.

Luhtaankatu oli liikenteellisesti tuollaiseen sopiva kokeilukohde, mutta jonkinlainen ohitusmahdollisuus - vaikka sitten juuri ja juuri henkilöauton levyinen - olisi kuitenkin liikenneturvallisuuden nimissä tuohon jätettävä. Itse alueella lähes päivittäin kulkevana (bussin ratissa sekä jalan) voin todeta, ettei tuo nykyinen ratkaisu ole todellakaan toimiva, se kun koetaan lähinnä kiusanteoksi, ja meininki on sen mukaista.
 
Entäs kun monta bussia on jonossa, joista vain ensimmäisellä on tarvetta pysähtyä pysäkeillä ottamaan/jättämään matkustajia?

Jos matkustajia on vähän, aikataulua on varaa sorvata jotta bussit eivät aja jonossa.

Jos busseilla on niin paljon matkustajia että jonoutumista ei voi estää, bussien kannattaa järjestään pysähtyä kaikilla pysäkeillä. Tämä ehkäisee jonoutumista, kun myöhästyneen bussin takana oleva toinen bussi ei ohita myöhästyneen bussin vastikään tyhjentämiä pysäkeitä.

Jonoutumista ehkäisee myös syvennyksettömän pysäkin tulppaefekti, joka vapauttaa edelläolevan kaistan muusta liikenteestä: pysäkiltä lähtevä bussi saa käyttöönsä väliaikaisen bussikaistan.

Tulppana toimivat pysäkit ovat edullinen ja tehokas menetelmä rauhoittaa nopeuksia ja siten edistää liikenneturvallisuutta sekaliikennekaduilla. Jalankulkijat ja pyöräilijät kiittävät. Joukkoliikenteen edistäminen on oikeastaan sivuvaikutus.

Autoilijalla ei ole mitään etuoikeutta käyttäytyä miten vaarallisesti kuin lystää, eikä liikennesuunnittelun tule perustua autoilijan vapaaseen toimintaan jos liikenteessä on muitakin kuin autoilijoita. Kuulutan kanssa-autoilijoilleni vastuusta tonnin teräskuution käsittelystä.
 
Jos matkustajia on vähän, aikataulua on varaa sorvata jotta bussit eivät aja jonossa.

Jos busseilla on niin paljon matkustajia että jonoutumista ei voi estää, bussien kannattaa järjestään pysähtyä kaikilla pysäkeillä. Tämä ehkäisee jonoutumista, kun myöhästyneen bussin takana oleva toinen bussi ei ohita myöhästyneen bussin vastikään tyhjentämiä pysäkeitä.

Jonoutumista ehkäisee myös syvennyksettömän pysäkin tulppaefekti, joka vapauttaa edelläolevan kaistan muusta liikenteestä: pysäkiltä lähtevä bussi saa käyttöönsä väliaikaisen bussikaistan.

Tulppana toimivat pysäkit ovat edullinen ja tehokas menetelmä rauhoittaa nopeuksia ja siten edistää liikenneturvallisuutta sekaliikennekaduilla. Jalankulkijat ja pyöräilijät kiittävät. Joukkoliikenteen edistäminen on oikeastaan sivuvaikutus.

No jos linjojen 1 ja 18 peräkkäinajoa länteenkään ei saatu pois edes lauantaipäivistä, niin en jaksa uskoa tuonkaan aikataulutuksen porrastamiseen. Ja kyllä, ajavat jopa aikataulunkin mukaan peräkanaa. Hatanpään vt:n suuntaan menevät bussit on taas onnistuttu sumputtamaan 2 bussia vetävälle Keskustori H:n pysäkille niin, ruuhka-aikoina samalle pysäkille saattaa olla pyrkimässä yhteensä 3 tai 4 autoa samaan aikaan, jotkut jopa minuutilleen samalla lähtöajalla.

Kaikki nuo ovat kiistatta positiivisia asioita, mutta kun ne eivät tule käytännön liikenteessä toimimaan. Miten tällaisiin ollaan välittömästi lähdössä, vaikka esim. läpiajon kieltäviä liikennemerkkejäkään ei ole Nuolialantielle saatu aikaiseksi? Eivät nekään yksistään tehoa, mutta se olisi jo jonkinlainen alku, tyynyhidasteita sopivin välimatkoin tuon lisäksi, niin luulisi viestin menevän hiljalleen perille. Tamperelainen autoilija on sen verran jääräpää, ettei tuo tulppaaminen tule vaikuttamaan yhtään mitään. Busseihin nämä eivät myöskään tule vaihtamaan kuin suunnittelijoiden villeimmissä päiväunissa.

Autoilijalla ei ole mitään etuoikeutta käyttäytyä miten vaarallisesti kuin lystää, eikä liikennesuunnittelun tule perustua autoilijan vapaaseen toimintaan jos liikenteessä on muitakin kuin autoilijoita. Kuulutan kanssa-autoilijoilleni vastuusta tonnin teräskuution käsittelystä.

Näinpä. Valitettavasti vain vuosikymmeniä jatkunut henkilöautoliikenteen suosiminen Tampereella on johtanut siihen, että autolijat ovat ottaneet itselleen erivapauksia liikenteessä. Asiaa ei myöskään yhtään auta nämä liikennesuunnittelun kukkaset, joita on mm. Mäentakusenkadulla ja nyt uutena Tesomankadulla, Länsitorin pysäkillä länteen päin; molemmissa tapauksissa bussilla joutuu ylittämään sulkuviivan ja loikkaamaan kahden kaistan yli, jotta matkaa pystyy pysäkiltä lähtiessä jatkaa reitin mukaiseen suuntaan. Mäentakusenkadusta on kyllä annettu palautetta, mutta mitään konkreettista asian korjaamiseksi ei ole tehty kosmettista sulkuviivan lyhennystä lukuunottamatta.
 
Viimeksi muokattu:
Tulppana toimivat pysäkit ovat edullinen ja tehokas menetelmä rauhoittaa nopeuksia ja siten edistää liikenneturvallisuutta sekaliikennekaduilla. Jalankulkijat ja pyöräilijät kiittävät. Joukkoliikenteen edistäminen on oikeastaan sivuvaikutus.

Täydennetään vielä, että autoilijoille tulisi olla tarjolla jokin toinen mielekäs reitti, jolla taas voidaan toteuttaa autoliikennettä sujuvoittavia toimenpiteitä. Näin homma sitten ihan oikeasti toimii ja autoliikenne siirtyy sinne, missä siitä on vähemmän haittaa.

Ohimennen sanoen, on oikein hyvä, että juuri nyt noita tulppapysäkkejä tulee Nuolialantielle, sillä vastaavia on alustavasti suunniteltu raitiotielle Pispalan valtaväylälle ja Insinöörinkadulle. Nyt saadaan juurikin sopivasti kokemusta noiden toimivuudesta ja kokonaisvaikutuksista ja raitiotietä suunniteltaessa sitten tiedetään, kannattaako tätä ajatusta käyttää. Raitiotiesuunnitelmiin tuon ajatuksen on tuonut sveitsiläinen raitioteitä suunnitteleva konsultti, joka oli Rambollin alikonsulttina alustavaa yleissuunnitelmaa tehtäessä. Ilmeisesti Sveitsissä ja ainakin Saksassa tuollaiset tulppapysäkit ovat ihan normiratkaisu.
 
Täydennetään vielä, että autoilijoille tulisi olla tarjolla jokin toinen mielekäs reitti, jolla taas voidaan toteuttaa autoliikennettä sujuvoittavia toimenpiteitä. Näin homma sitten ihan oikeasti toimii ja autoliikenne siirtyy sinne, missä siitä on vähemmän haittaa.

Ohimennen sanoen, on oikein hyvä, että juuri nyt noita tulppapysäkkejä tulee Nuolialantielle, sillä vastaavia on alustavasti suunniteltu raitiotielle Pispalan valtaväylälle ja Insinöörinkadulle.

Tarkoittanet Pispalan valtatietä. ;) Tämä on kyllä kaikkein riskialttein paikka kokeilla tuota, monestakin syystä: se on toinen kahdesta länteen menevästä järkevästä reitistä, lisäksi bussien aikatauluja ei ole suunniteltu siihen, että jokaisella pysäkillä pysähdyttäisiin pidemmäksikin aikaa. Eri asia, jos rantaväylälle saadaan ne joukkoliikennekaistat, jolloin suuri osa linjoista siirrettäisin sinne.

Montako kokeilua noihin tarvitaan toteamaan, että tulppapysäkit eivät yksinkertaisesti toimi? Vastauksista huomaa, että käytännön kokemus joukkoliikennealasta puuttuu lähes täysin; kaikki nuo toimivat kyllä teoriassa hienosti, mutta käytännön toteutus on usein kaikkea muuta. Esimerkkeinä käy kaikki aiemmissa viesteissä esitetyt kohteet; useamman kaistan ylityksiä, keskikorokkeet älyttömissä paikoissa, jne.

En vastusta turvallisuuden lisäämistä ja väylien rauhoittamista, tähänastiset saavutukset eivät vain oikein ole vakuuttaneet toimivuudellaan.
 
Tarkoittanet Pispalan valtatietä. ;) Tämä on kyllä kaikkein riskialttein paikka kokeilla tuota, monestakin syystä: se on toinen kahdesta länteen menevästä järkevästä reitistä, lisäksi bussien aikatauluja ei ole suunniteltu siihen, että jokaisella pysäkillä pysähdyttäisiin pidemmäksikin aikaa. Eri asia, jos rantaväylälle saadaan ne joukkoliikennekaistat, jolloin suuri osa linjoista siirrettäisin sinne.

No tätä vähän meinasinkin: on oikein hyvä, että ensin noita tehdään samantapaiselle katuosuudelle, josta ne ovat kohtalaisen helposti poistettavissa. Raitiotien kanssa ei voi enää kokeilla: radan uudelleenrakentaminen on turhan kallista. Jos Raitiotie vedetään Pispalan valtatietä, niin ei sinne enää busseja jää, vaan kaikki jäljellejäävät bussit menevät sitten Rantaväylää. Pispalan valtatie on suunnittelun kannalta todella vaikea paikka, sillä siellä ei ole tilaa raitiotien omille kaistoille. Siksi siellä on näitäkin ratkaisuja on pohdittu ja siis myös alustavasti ehdotettu, kun oikein muutakaan järkevää ei osata ehdottaa ja raitiovaunujen ei haluta jumittavan autoruuhkaan. Ja onhan sekin aika selvää, että nykyinen todella vilkas liikenne ei kuuluisi keskelle Pispalaa, se pääsee vuotamaan sinne Rantaväylältä, koska Valtatie tarjoaa Rantaväylälle liian hyvän vaihtoehdon.

Montako kokeilua noihin tarvitaan toteamaan, että tulppapysäkit eivät yksinkertaisesti toimi? Vastauksista huomaa, että käytännön kokemus joukkoliikennealasta puuttuu lähes täysin; kaikki nuo toimivat kyllä teoriassa hienosti, mutta käytännön toteutus on usein kaikkea muuta.

Tämä puoli oikeasti hämmentää minua: Saksassa ja muuallakin Keski-Euroopassa näitä tulppapysäkkejä riittää, niitä rakennetaan, joten kaiken järjen ne myös toimivat. Aika luonnollinen jatkoajatus tuosta on, että vika ei voi olla itse ideassa, vaan täällä joko ei osata rakentaa noita oikein taikka vaihtoehtoisesti soveltaa oikein. Ehkäpä noita on käytetty ajonopeuden laskemiseen tavallisten hidasteiden sijaan hiljaisilla kaduilla eikä liikenteen ohjaamiseen vaihtoehtoisille reiteillä, johon ne minun ymmärryksen mukaan soveltuvat. Voisi myös ajatella, että toimiakseen tulppapysäkkien pitää olla tarpeeksi vilkkaalla kadulla, jotta kiusausta ohitteluun vastaantulevien kaistan kautta ei tulisi.

Idea tulppapysäkeistä Pispalan valtatiellä on siis tullut siltä osapuolelta, joka on ollut mukana tasan siksi, että heillä on käytännön kokemusta modernien kaupunkiraitioteiden suunnittelusta. Tuskinpa kenelläkään "teoreetikolla" olisi edes ollut kanttia esittää mitään noin radikaalia.
 
Entäs kun monta bussia on jonossa, joista vain ensimmäisellä on tarvetta pysähtyä pysäkeillä ottamaan/jättämään matkustajia? Loput perässä tulevat (ja näitä ruuhka-aikaan on!) sitten odottelevat jokaisen pysäkin kohdalla kiltisti perässä, myöhästyen turhaan jatkuvasti omasta aikataulustaan. Ei, ei tällaista ratkaisua noin vilkkaalle joukkoliikennekadulle.
Bussiliikennettä nimenomaan ei pidä suunnitella niin, että ne ajavat jonossa. Kun 2014 alkaen myös Pirkkalan linjasto on JOLI:n käsissä, en usko päästettävän sellaista aivopierua käsistä tuotantoon, jossa Nuolialantietä ajaa kaksi bussia perätysten. Vuoroväli on keskimäärin 5 min ruuhka-aikaan, ja jos deviaatio on pari minuuttia suuntaan tai toiseen, peräkkäinajoa ei vielä tapahdu.

Nuolialantien läpiajoliikennettä en muutenkaan ole koskaan ymmärtänyt - Sarankulmankatu/Ilmailunkatu kun on messuaikoja lukuunottamatta Nuolialantietä huomattavasti nopeampi reitti Partolan suuntaan - nopeusrajoitus on käytännössä koko matkalla 60 km/h suoralla tiellä siinä missä Nuolialantiellä rajoituksena on 40 km/h ja kadun päässä hitaat Naistenmatkantien risteyksen liikennevalot.
Kai se on sama ilmiö kuin Pispalan valtatiellä: osa porukasta ajaa vanhaa päätietä esim. sen takia, että historiallinen miljöö viehättää tai saa ajaa hitaammin, tai että se tuntuu suorempana nopeammalta kuin kilometreissä kiertelevä pikatie.

Muutenkin tuollaiset ratkaisut ovat omiaan vähentämään henkilöautoilijoiden kunnoitusta busseja kohtaan (minkä Admiral Observer jo mainitsikin), joka ei tällä hetkelläkään ole muutenkaan turhan korkealla tasolla.
Tuotakin varmaan kuumakallejen osalta esiintyy, mutta aika äkkiä osuu pilkka omaan nilkkaan. Isomman oikeudella kun onneksi mennään, niin oppivat nopeasti tavoille – ja sen liikenteellisen vakuumin eteensä keränneen bussin takana venaileva autoilija pääsee samaan imuun bussin kanssa, mikä ilahduttanee autoilijaa.

Luhtaankatu oli liikenteellisesti tuollaiseen sopiva kokeilukohde, mutta jonkinlainen ohitusmahdollisuus - vaikka sitten juuri ja juuri henkilöauton levyinen - olisi kuitenkin liikenneturvallisuuden nimissä tuohon jätettävä. Itse alueella lähes päivittäin kulkevana (bussin ratissa sekä jalan) voin todeta, ettei tuo nykyinen ratkaisu ole todellakaan toimiva, se kun koetaan lähinnä kiusanteoksi, ja meininki on sen mukaista.
Luhtaankatu saattaa olla jopa liian hiljainen katu tuota varten, koska siellä kynnys lähteä ohittamaan vastaantulevien puolelta on pienempi. Mutta koska kyseessä on 10 min välein kulkevan runkolinjan reitti, se pitää tehdä liikenneympäristönä myös näyttämään runkolinjareitiltä. IMHO.

Kaikki nuo ovat kiistatta positiivisia asioita, mutta kun ne eivät tule käytännön liikenteessä toimimaan. Miten tällaisiin ollaan välittömästi lähdössä, vaikka esim. läpiajon kieltäviä liikennemerkkejäkään ei ole Nuolialantielle saatu aikaiseksi? Eivät nekään yksistään tehoa, mutta se olisi jo jonkinlainen alku, tyynyhidasteita sopivin välimatkoin tuon lisäksi, niin luulisi viestin menevän hiljalleen perille. Tamperelainen autoilija on sen verran jääräpää, ettei tuo tulppaaminen tule vaikuttamaan yhtään mitään. Busseihin nämä eivät myöskään tule vaihtamaan kuin suunnittelijoiden villeimmissä päiväunissa.
Kielto olisi liian radikaali ratkaisu, koska se haittaisi myös paikallisten asukkaiden elämää. Eikä sitä myöskään noudatettaisi. "Kiusanteko" pirkkalaisia jääräpäitä kohtaan on minusta ihan oikein, kun käyttävät vanhasta tottumuksesta härmäläläisten joukkoliikenne- ja tonttikatua läpiajoväylänään vaikka substituuttihyödykkeenä on nopea moottoritie ja vanhan kiitoradan pohjaa kulkeva Ilmailunkatu.

Kyllä autoilijat vaihtavat bussiin, kun bussi on henkilöautoa nopeampi. Siitä on olemassa tieteellistä näyttöä ympäri Eurooppaa, eikä tamperelainen ole mitenkään poikkeuksellinen luonteenpiirteiltään. Vaikka tämä yhdenlainen mattinäsä-kaupunki onkin.


Tarkoittanet Pispalan valtatietä. ;) Tämä on kyllä kaikkein riskialttein paikka kokeilla tuota, monestakin syystä: se on toinen kahdesta länteen menevästä järkevästä reitistä, lisäksi bussien aikatauluja ei ole suunniteltu siihen, että jokaisella pysäkillä pysähdyttäisiin pidemmäksikin aikaa. Eri asia, jos rantaväylälle saadaan ne joukkoliikennekaistat, jolloin suuri osa linjoista siirrettäisin sinne.
Pispalan valtatiellä järjestely toteutetaan raitiotien myötä, ei aikaisemmin. Koska Pispalan valtatielle porrastuksen toteuttaminen bussilinjoilla ei ole käytännössä mahdollista, ei sinne kannata ennen vuorovälien säännöllistämistä toteuttaa tulpparatkaisua. Ratikalla tulppa voisi kyllä toimia, ainakin jos Sepänkadun ja Vaitinaron liittymistä ei päästetä määräänsä enempää ajoneuvoliikennettä läpi Pispalaan.

Montako kokeilua noihin tarvitaan toteamaan, että tulppapysäkit eivät yksinkertaisesti toimi?
Yksi esimerkki Luhtaankadulta ei ole yleistettävissä koko verkolle.
 
Takaisin
Ylös