Pysäkit ja niiden nimet

Bussiliikennettä nimenomaan ei pidä suunnitella niin, että ne ajavat jonossa. Kun 2014 alkaen myös Pirkkalan linjasto on JOLI:n käsissä, en usko päästettävän sellaista aivopierua käsistä tuotantoon, jossa Nuolialantietä ajaa kaksi bussia perätysten. Vuoroväli on keskimäärin 5 min ruuhka-aikaan, ja jos deviaatio on pari minuuttia suuntaan tai toiseen, peräkkäinajoa ei vielä tapahdu.
JOLI:n on tähänkin asti onnistunut niin hyvin peräkkäinajon poistamisessa, etten oikein jaksa uskoa tuohon visioon. Hienoahan se olisi, jos tarjonta olisi järkevästi tasan jaoteltu, mutta miten se onnistuu varsinkin nyt kun linjojen Tampereen päähän tulee ”häntiä” ja mitenkä vaihdollisuus taataan, varsinkin jos eri linjoja/reittivariaatioita on kovin Pirkkalan päässä?
Kielto olisi liian radikaali ratkaisu, koska se haittaisi myös paikallisten asukkaiden elämää. Eikä sitä myöskään noudatettaisi. "Kiusanteko" pirkkalaisia jääräpäitä kohtaan on minusta ihan oikein, kun käyttävät vanhasta tottumuksesta härmäläläisten joukkoliikenne- ja tonttikatua läpiajoväylänään vaikka substituuttihyödykkeenä on nopea moottoritie ja vanhan kiitoradan pohjaa kulkeva Ilmailunkatu.
Mielestäni Nuolialantiellä voisi kokeilla muutamaankin paikkaan ehdottamaani tapaa estää läpiajo: Naistenmatkantien ja Nuolialantien risteykseen sekä Nuolialantien ja Sarankulmankadun/Hatanpään Valtatien risteyksiin kamerat jotka kuvaavat jokaisen auton rekisterikilvet jotka ajavat Nuolialantielle/Nuolialantieltä. Molempiin päihin läpiajokielto henkilöautoilta. Aina, kun auto näkyy molempien kameroiden kuvissa 10 minuutin sisään, auton haltijalle lähtee 100 € sakko (paitsi jos osoittaa poliisin rikosilmoituksella että auto on ollut kuvaushetkellä varastettu). Näin kadun läpiajo lakkaisi ja se ei haittaisi paikallista asutusta ja rauhoittaisi kadun joukkoliikenteelle. Tietysti molempiin päihin tarvitsisi isot tiedotekyltit ko. asiasta ettei kukaan nyt vahingossa sinne kadulle käänny ja saa ”yllätyksenä” sakkoja. Tarvittava tekniikka on ainakin tullilla käytössä satamissa ja valtakunnanrajoilla. Hinnasta ei ole mitään hajua, mutta jos oletetaan (mielestäni kohtuullisena hintana) 1 miljoonaa euroa, se vaatisi 10 000 sakotettavaa hinnan kattamiseksi. Uskoisin tuon 10 000 kappaleen rajan täyttyvän aika nopeasti hankkeen alkuvaiheessa. Nuoliantien kokemusten perusteella hanke kannattaisi pistää Pispalan valtatielle, jolloin kaikki yksityisliikenne siirtyisi Paasikiventielle ja Pispalan Valtaväylästä voitaisiin tehdä täysipainotteinen joukkoliikennekatu ja Paasikiventien joukkoliikenneväylät unohtaa muutenkin huonoina ideoina. Luonnollisesti 2 kolmesta siellä ajavasta linjasta siirrettäisiin Pispalan valtatielle.

Kyllä autoilijat vaihtavat bussiin, kun bussi on henkilöautoa nopeampi. Siitä on olemassa tieteellistä näyttöä ympäri Eurooppaa, eikä tamperelainen ole mitenkään poikkeuksellinen luonteenpiirteiltään. Vaikka tämä yhdenlainen mattinäsä-kaupunki onkin.
Varmasti tuota liikettä tapahtuu, mutta myös matkustuksen helppous, saatavuus ja hintakin vaikuttavat valintaan jopa yhtä voimakkaasti tai jopa voimakkaammin kuin matkustuksen hinta. Pelkällä nopeuttamisella yleensä ”uhrataan” välillä matkustavia, jotka saattavat joutua vaihtamaan jopa yksityisautoiluun jos heidän joukkoliikenteen käyttömahdollisuutensa estetään tai heikennetään huomattavasti. Eli mahdollinen päätepisteen kasvava matkustajamäärä saattaa olla oikeasti vain lumetta, jos väliltä jää yhtä paljon tai enemmän matkustajia pois käyttäjäkunnasta.
 
Jos Raitiotie vedetään Pispalan valtatietä, niin ei sinne enää busseja jää, vaan kaikki jäljellejäävät bussit menevät sitten Rantaväylää. Pispalan valtatie on suunnittelun kannalta todella vaikea paikka, sillä siellä ei ole tilaa raitiotien omille kaistoille. Siksi siellä on näitäkin ratkaisuja on pohdittu ja siis myös alustavasti ehdotettu, kun oikein muutakaan järkevää ei osata ehdottaa ja raitiovaunujen ei haluta jumittavan autoruuhkaan.

Off-topic sikäli että liittyy raitiotiehen, mutta en malta olla kommentoimatta.

Tulpparatkaisu olisi hyvä Pispalan valtatielle. Tosin tässä yhteydessä on pakko muistuttaa vielä omasta vaihtoehtoisesta ajatuksestani siltä varalta, jos tulppa nähdään liian radikaaliksi ja sen varjolla yritetään siirtää ratikka rantaväylälle, missä se ei tavoita läheskään yhtä paljon matkustajia.

Pispalan valtatielle ei mahdu täysleveää kaksoisraitioväylää koko matkalta autokaistojen lisäksi. Osalle matkasta toki mahtuu. Sen sijaan väittäisin että sinne saadaan koko matkalta survottua yksi kapea raitiokaista kadun keskelle, vaikka parissa paikassa tekeekin tiukkaa ja muutenkin pitää rouhaista vähän leveyttä jalankululta ja pyöräilyltä. Tämä yksi raitiokaista olisi siis dedikoitu väylä. Kun lisäksi tehtäisiin kummankin suunnan sekakaistoille raiteet, olisi mahdollista ajaa ratikalla ruuhkasuuntaan dedikoitua kaistaa pitkin autojonon ohi ja ruuhkasuuntaa vastaan käytännössä lähes tyhjää kaistaa pitkin toiseen suuntaan. Tavallisestihan ruuhka on aamulla keskustaan ja illalla länteen.

Tätä on toisinaan kritisoitu epäluotettavaksi järjestelmäsi, mutta kysyn vaan kuinka epäluotettava se voi olla kun periaatteessa se dedikoitu kaista voi välittää maksimissaan 10 min vuorovälin yksistään, ja kun lisätään raiteet sekakaistoille niin tämähän ei voi kuin parantaa järjestelmän robustisuutta. Teoreettisessa tilanteessa jossa on täysi ruuhka kumpaankin suuntaan tämä järjestely ei auttaisi juuri mitään, mutta käytännössä tuollaista tilannetta ei juuri ikinä synny, kun pendelöintiprofiili ei ole symmetrinen ja tuskin ikinä sellaiseksi muuttuukaan. Pienikin ruuhkan helpottaminen toiseen suuntaan riittää välittämään tiheänkin raitioliikenteen hyvin, ja tämä siis suhteellisen kapealla väylällä, jossa tilaa yhteensä noin kolmelle kaistalle. Mihin neljä kaistaa mahtuu, siellä tulee tietysti tehdä perinteinen kaksoisraide keskelle, se on halvempaakin.

Pysäkit tuossa 3-raidejärjestelyssä tulee tietysti toteuttaa riittävän leveisiin kohtiin 2-raiteisina eli pysäkien ulkopuolinen 3-raiteisuus muuttuisi pysäkkien kohdalla vaihteiden kautta 2-raiteisuudeksi, ja pysäkkilaituri olisi keskellä. Tällöin on helppo järjestää liikennöinti niin että samalta puolelta laituria liikennöidään aina samaan suuntaan, oli liikennöintimoodi kaistojen käytössä hetkellisesti mikä hyvänsä.
 
JOLI:n on tähänkin asti onnistunut niin hyvin peräkkäinajon poistamisessa, etten oikein jaksa uskoa tuohon visioon. Hienoahan se olisi, jos tarjonta olisi järkevästi tasan jaoteltu, mutta miten se onnistuu varsinkin nyt kun linjojen Tampereen päähän tulee ”häntiä” ja mitenkä vaihdollisuus taataan, varsinkin jos eri linjoja/reittivariaatioita on kovin Pirkkalan päässä?
Koska Pirkkalaan tuleva linja suunnitellaan ruonkolinjaksi välillä Suuppa–Vatiala, joka vain haaroitetaan Pirkkalan päässä. Tarvittaessahan Suupantorille voidaan asettaa ehdottomasti noudatettava väliaika. Jos sitä ei ihan täysin sössitä, niin myös 1/11:llä on sama vuoroväli kuin Pirkkalan runkolinjalla jolloin vuorot lomittuvat nätisti Nuolialantiellä ja Hatanpään valtatiellä (johon on muuten suunniteltu bussikaistat koko matkalle).

Mielestäni Nuolialantiellä voisi kokeilla muutamaankin paikkaan ehdottamaani tapaa estää läpiajo: Naistenmatkantien ja Nuolialantien risteykseen sekä Nuolialantien ja Sarankulmankadun/Hatanpään Valtatien risteyksiin kamerat jotka kuvaavat jokaisen auton rekisterikilvet jotka ajavat Nuolialantielle/Nuolialantieltä. Molempiin päihin läpiajokielto henkilöautoilta. Aina, kun auto näkyy molempien kameroiden kuvissa 10 minuutin sisään, auton haltijalle lähtee 100 € sakko (paitsi jos osoittaa poliisin rikosilmoituksella että auto on ollut kuvaushetkellä varastettu). Näin kadun läpiajo lakkaisi ja se ei haittaisi paikallista asutusta ja rauhoittaisi kadun joukkoliikenteelle. Tietysti molempiin päihin tarvitsisi isot tiedotekyltit ko. asiasta ettei kukaan nyt vahingossa sinne kadulle käänny ja saa ”yllätyksenä” sakkoja. Tarvittava tekniikka on ainakin tullilla käytössä satamissa ja valtakunnanrajoilla. Hinnasta ei ole mitään hajua, mutta jos oletetaan (mielestäni kohtuullisena hintana) 1 miljoonaa euroa, se vaatisi 10 000 sakotettavaa hinnan kattamiseksi. Uskoisin tuon 10 000 kappaleen rajan täyttyvän aika nopeasti hankkeen alkuvaiheessa.
Olen samaa mieltä, että sitä voisi kokeilla – mutta siinä vaiheessa, jos pysäkkitaskujen poistaminen ei auta. Miljoona on kuitenkin aika järeä keino ja 10 000 sakon määrääminen tuntuu jotenkin hurjalta lähtökohdalta. Mutta siihen on mentävä, jos muukaan ei auta.

Varmasti tuota liikettä tapahtuu, mutta myös matkustuksen helppous, saatavuus ja hintakin vaikuttavat valintaan jopa yhtä voimakkaasti tai jopa voimakkaammin kuin matkustuksen hinta. Pelkällä nopeuttamisella yleensä ”uhrataan” välillä matkustavia, jotka saattavat joutua vaihtamaan jopa yksityisautoiluun jos heidän joukkoliikenteen käyttömahdollisuutensa estetään tai heikennetään huomattavasti. Eli mahdollinen päätepisteen kasvava matkustajamäärä saattaa olla oikeasti vain lumetta, jos väliltä jää yhtä paljon tai enemmän matkustajia pois käyttäjäkunnasta.
Mun lähtökohtani nopeuttamiselle oli pysäkkien välillä olevien, pohjimmiltaan muusta autoliikenteestä johtuvien esteiden ja hidasteiden poistaminen tavalla tai toisella. Ei pysäkkien poistaminen.
 
Yksi esimerkki Luhtaankadulta ei ole yleistettävissä koko verkolle.

No ei ole, mutta kun tuo ei edes ole ainoa vastaavanlainen tulppapysäkki. Ahlmanintiellä Nekalan koulun kohdalla on vastaavanlainen toteutus 12:lla kaupunkiinpäin ajettaessa, toinen löytyy Epilänkadulta, Mustikkaniemen pysäkiltä nokka kohti kaupunkia. Molemmissa tapauksissa meininki on samanlaista: jos bussi yhtään edes näyttää pysähtyvän pysäkille, mennään jo jakajan väärältä puolen ohi niin että raikaa. Ahlmanintiellä on heikko näkyvyys eteenpäin, Epilänkadulla suoraa tietä. Ahlmanintie on tuolta pätkältään tonttikatu, Epilänkatu läpikulkuväylä. Joko riittää?

Ennenkuin lyödään "liikenteenvalvonta kuuluu poliisille" -kortti pöytään, niin todettakoon, että nykyisillä resursseilla ei millään riitä joka kadunpätkälle omaa partiota, vaan liikenneympäristö on tehtävä sellaiseksi, että sitä jokainen mielellään noudattaa.
 
Autoilija joka on riittävän kärsimätön ajamaan bussin takaa itsemurhakaistalle vaarantaa kyllä liikennettä paljon myötämielisemmässäkin ympäristössä. Ei tuollainen ajattelutapa yksinkertaisesti sovi liikenteeseen. Aina ei vain pääse eteenpäin heti.
 
No ei ole, mutta kun tuo ei edes ole ainoa vastaavanlainen tulppapysäkki. Ahlmanintiellä Nekalan koulun kohdalla on vastaavanlainen toteutus 12:lla kaupunkiinpäin ajettaessa, toinen löytyy Epilänkadulta, Mustikkaniemen pysäkiltä nokka kohti kaupunkia. Molemmissa tapauksissa meininki on samanlaista: jos bussi yhtään edes näyttää pysähtyvän pysäkille, mennään jo jakajan väärältä puolen ohi niin että raikaa. Ahlmanintiellä on heikko näkyvyys eteenpäin, Epilänkadulla suoraa tietä. Ahlmanintie on tuolta pätkältään tonttikatu, Epilänkatu läpikulkuväylä. Joko riittää?

Ennenkuin lyödään "liikenteenvalvonta kuuluu poliisille" -kortti pöytään, niin todettakoon, että nykyisillä resursseilla ei millään riitä joka kadunpätkälle omaa partiota, vaan liikenneympäristö on tehtävä sellaiseksi, että sitä jokainen mielellään noudattaa.
Kaikki nuo ovat suhteellisen hiljaisia katuja, mitä Nuolialantie ei ole. Jokainen tuollainen rike on kyllä harvinaisen törkeä ja ajattelematon, aivan erityisesti Nekalan koulun kohdalla, jossa lapset ylittävät suojatien bussin takaa/edestä.

Mutta ei minusta liikenneympäristöä pidä suunnitella myöskään periaatteella "ei sitä kuitenkaan noudateta". Jos näin toimittaisiin, ei Suomessa olisi yhtäkään liikennevalotonta suojatietä ja nopeusrajoitukset olisivat luokkaa 10-20 km/h nykyistä suurempia…
 
Itsenäisyydenkatu 3:n pysäkki siirtyy joulukuussa nykyiseltä paikaltaan Pinninkadun "risteyksestä" Aaltosenkadun "risteykseen". Ensin kadulta poistetaan Murtokadun risteyksestä suojatie koska autoliikenne, nyt pysäkki siirretään usean linjan kohdalla samaisesta syystä paria korttelia taaemmas, 2:lla poistetaan kokonaan. Henkilöautoilijain Tampere nostaa vielä päätään.

Muutenkin tuo pysäkin rakentaminen uuteen paikkaan on ollut varsin erikoinen operaatio: bussikaistaa kavennettiin tässä kohtaa siirtämällä reunakiviä keskemmälle ajorataa, sitten samaan kohtaan tällätään vielä pysäkki. Loogisesti ajatellen operaatio tehtäsiin toisin päin, mutta ei tällä kertaa. Tilaa ei käytännössä pysäkillä odottamiseenkaan tuossa juuri enempää tullut. Ongelmana tulee ruuhka-aikana olemaan tässä kadun varteen pysäköidyt autot, kun ovia ei pysty avaamaan vasta kuin vasta pysäkkitolpan kohdalla. Lisäksi liikennevaloissa odottava autoliikenne tulee estämään tehokkaasti autoja ohittamasta toisiaan.

Ans kattoo ny, kuinka käytännössä toimii, uskallan epäillä. Toki vanhassa alamäkipysäkissäkin ongelmansa oli, mutta ainakin sijainniltaan se oli nykyistä huomattavasti parempi.

Mitä nimeen tulee; todennäköisesti nimeksi tulee Jolin tasapäistämislogiikalla Itsenäisyydenkatu xx. Samanlaisia tuotoksia kun on ennestään mm. Hervannan valtaväylällä Kauppakeskus Duon kohdalla, kun pysäkin sijaintia oivallisesti kuvaava Poliisikoulu muutettiin Kylmäsuonkatu / Hervannan valtaväylä xx -nimiä kantavaksi pariksi.

Linjojen 90/90X pysäkki Kaitavedentiellä, Jyväskyläntieltä nousevan rampin jälkeen, on saanut nimekseen "VT 9 ramppi".
 
Mitä nimeen tulee; todennäköisesti nimeksi tulee Jolin tasapäistämislogiikalla Itsenäisyydenkatu xx. Samanlaisia tuotoksia kun on ennestään mm. Hervannan valtaväylällä Kauppakeskus Duon kohdalla, kun pysäkin sijaintia oivallisesti kuvaava Poliisikoulu muutettiin Kylmäsuonkatu / Hervannan valtaväylä xx -nimiä kantavaksi pariksi.
Lähetin JOLI:n pysäkkiasioista vastaaville seuraavansisältöisen sähköpostin:
Terve!
Joko pysäkille on keksitty uusi nimi – Itsenäisyydenkatu 3 kun ei enää voi oikein millään olla pysäkin siirron jälkeen nimenä. Samalla myös vastapäisen 0510-pysäkin nimi kannattaa yhtenäistää, kun vastinpari siirtyy sitä vastapäätä.
Ehdottaisin nimeksi joko "Itsenäisyydenkatu" ilman mitään osoitenumeroita tai "Aaltosenkatu" poikkikadun mukaan.
Toissijaisesti kannattaisi mielestäni harkita nimeä "Tammela", koska pysäkki on keskellä Tammelaa ja kaupunginosan vilkkain pysäkki.
Missään nimessä ei pidä antaa mitään "Itsenäisyydenkatu 13"-nimeä, koska niistä pitäisi muutenkin pyrkiä kokonaan eroon ja siirtyä yleiseurooppalaiseen käytäntöön, jossa pysäkin nimi on napakka, mutta silti kuvaava.
 
ultrix sanoi:
Missään nimessä ei pidä antaa mitään "Itsenäisyydenkatu 13"-nimeä, koska niistä pitäisi muutenkin pyrkiä kokonaan eroon ja siirtyä yleiseurooppalaiseen käytäntöön, jossa pysäkin nimi on napakka, mutta silti kuvaava.

Niinhän siinä sitten kävi, että nimeksi tuolle uudelle pysäkille 0511 asetettiin juurikin tuo Itsenäisyydenkatu 13. Koko pysäkkiparin muuttaminen nimelle Aaltosenkatu olisi myös omasta mielestäni ollut parempi vaihtoehto tuolle, kun kerran pysäkki oli pakko siirtää vanhalta paikaltaan tuohon. Olisi kertonut satunnaisellekin kulkijalle huomattavasti enemmän pysäkin sijainnista.
 
Tampereella oli vuosia sitten katu, jonka nimi toisessa päässä oli Enqvistinkatu, toisessa Engvistinkatu. Virhe korjattiin, kun siitä oli tehty juttu Aamulehden Moro-liitteessä. Virkatietä valittamalla sitä tuskin olisi korjattu vieläkään.

Engvistinkatu näyttää palanneen taas elämään heinäkuussa 2013, kun Tampereen turhimmaksi pysäkkikatokseksi ristitty Sellukatu 1068 on purettu paikaltaan (punainen täplä) ja tehty uusi syvennys Sellukadun risteyksen kaakkoispuolelle. Tuota pysäkkisyvennystä käytti ainoastaan linja Y35 ja muutama satunnainen linjan 21 vuoro, jotka epähuomiossa pysähtyivät siihen (pysäkki ei kuitenkaan ollut koskaan virallinen 21:n pysäkki johtuen kahden kaistan yli ryhmittymisestä).

Muutos on toteutettu siten, että uuteen pysäkkisyvennykseen on tuotu jostain pysäkkitolppa, jossa on päreessä ENGVISTINKATU 1070 ja vanha pysäkkimerkki ja päre ovat edelleen puretussa katoksessa kiinni.
Sinänsä toivottu muutos tämä pysäkin siirto, nythän pysäkkiväli on tullut hyvin pitkäksi 21:lla pysäkiltä ENQVISTINKATU 1066 - PRISMA LIELAHTI 1450



sellukatu.jpg
 
On se kumma kun tätä Enqvistiä ei tunneta liikennemerkkitoimistossa kovin hyvin, näemmä.
Kaiken lisäksi ainakin Turvesuonkadun katuopastekyltityksessä käytetty Q-kirjain on pienempi kuin kylttien muut kirjaimet, näyttää hivenen epäammattimaiselta. :)

Pysäkki, joka ennen tunnettiin nimellä Kissanmaan koulu (5006), tottelee nykyisin nimeä TAMK.
Loistavaa!
 
Näköjään Lielahden suunnalta löytyy muutakin häikkää kuin tuo Enqvistinkatu/Engvistinkatu. Eilen matkatessani Prismalta keskustaan linjan 21 kyydissä, huomasin Prisman pysäkkiparin olleen päreytetty väärin päin. Tämäkin selvisi sitä kautta että idän suunnan pysäkillä (1451) oli lännen suunnan (1450) aikataulu. Aikataulujen vaihtajat näemmä laittavat nuo paikoilleen päreen mukaan, ja kun päre on väärä, on aikataulukin!
 
Miksi muuten Hallilantien "keskellä" pysäkkipari on nimeltään Hallilantie (Veisunkadun risteyksessä oleva pysäkkipari)? Jos kadun mukaan pitää nimetä pysäkki, olkoon se kadun ensimmäinen tai viimeinen pysäkki, ei satunnainen pysäkkipari keskellä tietä. Tuskin kovinkaan paljon sekaannusta aiheuttaisi, jos tämä tottelisi nimeä Veisunkatu.

"Ristinarkun koulu" -niminen pysäkkipari on taas paikassa, jota harva koululainen käyttää koulun suunnatessaan, kun kaikinpuolin suorempi reitti koululle on Ristinarkulla sijaitsevilta pysäkeiltä kulkeminen. Voisiko tämän parin nimi olla Jankanpuisto, tai peräti Hanhenmäki?
 
Takaisin
Ylös