MLNRV3-hankinta

*penkit. Vaikka vaunu oli lähes tyhjä, oli korkeilla ja liukkailla penkeillä erittäin vaikea löytää mukavaa matkustusasentoa, joka kiihdytyksessä, jarrutuksessa ja kurvissa tunsi tippuvansa penkiltä (vaikka oman ruhon raajat kyllä ulottuvatkin lattialle asti).

Articissa on ymmärtääkseni useita eri istuinkorkeuksia erilaisille käyttötarkoituksille.

Olisi hienoa lukea tarkemmin missä kohtaa on minkäkin korkeuksisia tuoleja ja minkälaiset "tapaukset" mielessä ne on suunniteltu. Tavanomainen kulkija istuu niistä missä vaan.
 
Ei kiitos enää hehkulamppuja! Jos värisävyä halutaan muuttaa, se onnistuu ledeillä, jopa lähes portaattomasti.
Tämä on pitkälti makuasia jos jokin. :p Vielä on näkemättä luonteva lämmin LED-valaistus. Mulla on pari sellaista suuninlleen koko RGB-avaruuteen kykenevää LED-valaisinta eri valmistajilta, eikä kummankaan "lämpimät" väriasetukset tunnu samalla tavalla lämpimältä kuin nuotion, kynttilän, hehkulampun tai halogeenin valo vaan enemmänkin kelmeältä kuin kuunvalo.

Tällainen raukea, kotiinpaluuseen viittaava hehkulampputunnelma on minun makuuni ja se päällimmäinen asia (keulamuotoilun ohella), mikä minussa sai aikaan Wau-efektin matkustaessani ekoja kertoja Manneilla. Hehkulangallisia päärynälamppuja ei toki enää saa, joten halogeenitekniikka on se, jolla pitäisi mielestäni mennä iltavalaistuksen osalta kunnes on oikeasti miellyttäviä ja lämpimiä LED-valoja.

Aamuisin ja alkuiltaisin (varsinkin marraskuussa ja sydäntalvella) valkoinen valo on kyllä mahtavaa kaamosmasennuksen ehkäisyä.
 
Sinänsä Artic on aiempien ja tämänkin kokemuksen perusteella vaikuttanut laadukkaalta ja tyylikkäältä vaunulta, mutta se ei silti tee Stadin ratikkajärjestelmästä eurooppalaista ratikkajärjestelmää.
Mikään vaunu ei tietenkään voi poistaa radan virheitä, ainoastaan vähentää niiden vaikutusta. Helsingin rataverkossa on myös ominaisuuksia, joita ei voi pitää tyypillisinä eurooppalaisille uusille raitioteille. Ne voivat kylläkin olla aivan tyypillisiä eurooppalaisille raitioteille yleensä. Näitä ominaisuuksia ovat maasto-olosuhteiden vaikutukset, eli mäkisyys ja katuverkon mitoitus.

Articin suunnittelun ja rakenteen tärkein lähtökohta on ollut soveltuvuus vaikeisiin maasto-olosuhteisiin, koska Helsingissä on sellaiset. Variotramin tapainen moninivelvaunu on pituussuunnassa jäykkä, ja soveltuu parhaiten suoralle ja kaarteissa tasomaiselle radalle. Suoran ja kaarteisen radan vaatimukset vaunulle ovat ristiriitaiset, joten jossain määrin joudutaan kopromissiin. Joka tapauksessa, kun vaunu toimii hyvin vaikean ratageometrian kanssa, sen on oltava joustava ja silloin se ei ole jäykkä. Tämä on tavoiteltu ominaisuus, ei vika, ja joustavassa vaunussa matkustuskokemus on erilainen kuin jäykässä vaunussa.

Radan katuverkon mukainen geometria siis ei ole radan virhe, vaan radan ominaisuus. Helsingin rataverkolla on myös muita haasteita. Osin ne ovat yksinkertaisesti raiteessa olevia virheitä, osin tieten tehtyjä valintoja. Jälkimmäisiä ovat matalauraiset vaihteet ja kaarteet, joissa ei ole siirtymäkaaria sekä ylipäätään tapa rakentaa rataa. Vaunun joustavuus ja pehmeä jousitus vähentävät mainittuja raiteen ominaisuuksia, mutta eivät tee vaunun kulusta sellaista kuin nykyaikaisella tavalla tehdyllä radalla olisi. Mutta näiden kahden ensimmäisen vaunun kanssa saadaan kokemusta siitä, miten jousituksen jäykkyys ja vaimennukset sopivat Helsingin rataan. Kokemuksen perusteella jousitusta voidaan säätää.

Euroopan kokemuksesta voi sanoa, että myöskään yhdistelmä hyvä rata ja huono vaunu ei toimi. Olen ajanut moderneilla moninivelvaunuilla jopa aivan suoraa rataa, mutta vaunu hakee eli kiemurtelee pääasiassa sivusuunnassa koko ajan. Kaarteessa efekti voimistuu, ja kiskoja tarkastelemalla näkee, miten vaunu pilaa kiskon kuluttamalla sen sivusuunnassa aaltoilevaksi. Näiden ominaisuuksien välttämiseksi on pyritty soveltamaan samoja teknsisiä ratkaisuja, joihin Artic osaltaan perustuu. Ne ovat auttaneet helpossa katugeometriassa, mutta eivät tee moninivelvaunusta joustavaa.

Valaistuksesta sen verran, että LED-valaistuksen etu on kustannus. Huollon tarve on lähes olematon ja sähkönkulutus liki 90 % vähemmän kuin hehkulampuilla – joita halogeenilamputkin ovat. Valaistuksella tavoiteltava tunnelma on makuasia, mutta myös kysymys turvallisuudesta sekä esteettömyydestä. Hämärä ja kelmeä vaunu on hankala näkövammaisille ja heikkonäköisille. Hehkulampun sävyistä valoa antavia LED-valaisimia on olemassa, meilläkin kotona useita. Mutta kun valaistus on kirkkaampi kuin vanhan Düwagin tunnelmavalaistus, sen kokee erilaisena, vaikka värilämpötila olisikin sama.

Antero
 
Bulevardilla Ekbergin kahvilan kohdalla vaunu pysähtyi sellaiseen kohtaan, että pysäkkikorokkeen päädyssä oleva punakeltainen varoitustolppa osui aivan takaoven oviaukon keskelle. Siinä oli yhdellä poistuvalla matkustajalla kiemurtelemista, kun joutui menemään kylki edellä ja pari kassia kädessä. Eikö pysäkkikorokkeden pituudessa ole varauduttu Articin 27 metriin vai kuljettajastako se oli kiinni?

Bulevardin pysäkit ovat tiukat. Erottajan ja Fredrikinkadun pysäkeillä välipalanivelen keula on ajettava korotuksen ohi ja tähdättävä etuovi pysäkin etummaisimpaan kohtaan, jotta koko vaunu mahtuu pysäkkikorokkeen kohdalle. Läheskään kaikki kuljettajat eivät näin toimi, jolloin takaovi voi pysäytyskohdasta riippuen olla pahimmillaan vielä kadulla ja ihmiset hyppivät pysäköityjen autojen kylkeen. Nuo mainitsemasi punakeltaiset varoitustolpat ovat usein takaoven kohdalla, välillä jopa Variotramin seisoessa pysäkillä. Helsingin rataverkolla on monia muitakin vastaavanlaisia pysäkkejä joissa sama ongelma esiintyy. Sitten on myös sellaisia pysäkkejä, joihin pitkä vaunu ei yksinkertaisesti vain mahdu kokonaan, kuten Iso Roobertinkatu ja Kauppatori.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Nuo mainitsemasi punakeltaiset varoitustolpat ovat usein takaoven kohdalla, välillä jopa Variotramin seisoessa pysäkillä. Helsingin rataverkolla on monia muitakin vastaavanlaisia pysäkkejä joissa sama ongelma esiintyy. Sitten on myös sellaisia pysäkkejä, joihin pitkä vaunu ei yksinkertaisesti vain mahdu kokonaan, kuten Iso Roobertinkatu ja Kauppatori.

Eikö varoitustolppia voi siirtää kauemmaksi vai onko niiden oltava jonkun lakipykälän mukaan juuri siinä, missä ne ovat? Tolppaa siirtämällähän pysäkille saisi enemmän tilaa.

Yhtenä hankalana paikkana tulee vielä mieleen Käpylän silmukka, jossa ratikka on kaarteessa mutta koroke on suora. Etu- ja takaovet ovat vielä sopivalla etäisyydellä, mutta ratikan keskellä on usein astuttava ajoradalle, koska korokkeen reuna ja ratikan kynnys jäävät kauas toisistaan. Näin on käynyt omalle kohdalleni silloin harvoin kun olen siellä liikkunut.
 
kun valaistus on kirkkaampi kuin vanhan Düwagin tunnelmavalaistus, sen kokee erilaisena, vaikka värilämpötila olisikin sama.

Tässä tapauksessa kyse ei kuitenkaan ole siitä, että värilämpötila olisi sama.
Düwag (Manne) 2700 K (hehkulamppu)
Artic (MLNRV3) 6500 K (LED, kylmä valkoinen)

Värilämpötilassa on todella huomattava ero. (Kuten on myös valaistustehossa).
 
Tässä tapauksessa kyse ei kuitenkaan ole siitä, että värilämpötila olisi sama.
Düwag (Manne) 2700 K (hehkulamppu)
Artic (MLNRV3) 6500 K (LED, kylmä valkoinen)
Ei ole sama Düwagissa ja Articissa. Mutta vaikka valotehoa lisättäisiin hehkulampuinkin, ihmisen kokemus valon väristäkin on toinen.

6500 K on muuten suunnilleen päivänvalo keskipäivällä, ei kylmä valkoinen valo. Ihminen mieltää sen ihan mukavaksi valoksi, jossa värit erottuvat hyvin ja näyttävät kauniilta. Mutta luonnonvalokin kellastuu kohti iltaa ja auringonlaskun jälkeen taas heittää ”siniseen hetkeen”. Pimeän ajan keinovalaistus on hyvin keltaista, jolloin sen sekaan tuotu päivanvalo tuntuu siniseltä. Siksi, että ihminen on sopeuttanut näköaistimuksensa vallitsevan valaistuksen keltaisuuteen.

Antero
 
Jos, ja kun ihmisiä kiinnostaa, missä Artic liikkuu milloinkin, niin tein pikaseen tuollaisen epämääräisen sivun, jossa on lokaatiotietojen lisäksi linkki google mapsiin. Esimerkiksi linja 1008 x tarkoittaa, että Artic on linjalla 8.

http://pasi.bl.ee

Jos mun osaaminen riittää, niin aikeissa olisi jossain vaiheessa saada nuo liikkumaan kartalla.
 
Viimeksi muokattu:
Jos, ja kun ihmisiä kiinnostaa, missä Artic liikkuu milloinkin, niin tein pikaseen tuollaisen epämääräisen sivun...
HKL:n vaunut kartalla -palveluun pitäisi olla tulossa Articien tunnistus. Näin olen kuullut pikkulintujen laulavan (ei Twitterissä...)

Antero
 
HKL:n vaunut kartalla -palveluun pitäisi olla tulossa Articien tunnistus. Näin olen kuullut pikkulintujen laulavan (ei Twitterissä...)

Antero

Sitä odotellessa tuo auttaa pahimpaan tiedon nälkään. Tein tuon, koska halusin tutustua webkehitykseen, javascriptiin ja jqueryyn. Siten opin hyvinkin paljon tuota tehdessä, eikä oppimisen ilosta tehty juttu ole ikinä turhaa :).
 
Sitä odotellessa tuo auttaa pahimpaan tiedon nälkään. Tein tuon, koska halusin tutustua webkehitykseen, javascriptiin ja jqueryyn. Siten opin hyvinkin paljon tuota tehdessä, eikä oppimisen ilosta tehty juttu ole ikinä turhaa :).

Ei missään tapauksessa ole turha! Kiitoksia! Kun tämä osaa kertoa linjan, niin osaisiko kertoa myös vuoronumeron? Silloin vaunun liikkeet saisi SRS:n sivuilta löytyvien vuorokohtaisten aikataulujen avulla selville niin, että tietäisi myös vaunun tulevan päiväohjelman.
 
Ei missään tapauksessa ole turha! Kiitoksia! Kun tämä osaa kertoa linjan, niin osaisiko kertoa myös vuoronumeron? Silloin vaunun liikkeet saisi SRS:n sivuilta löytyvien vuorokohtaisten aikataulujen avulla selville niin, että tietäisi myös vaunun tulevan päiväohjelman.

Eipä tuota vuoronumeroa käsittääkseni ole, ellei se ole tuo "1008 4" nelonen tuossa linjanumeron yhteydessä.

Data on saatavilla http://dev.hsl.fi/siriaccess/vm/json?operatorRef=HSL

Ja tuossa alla on kaikki tiedot, mitä yhdestä raitiovaunusta ilmoitetaan. DirectionRef kertoo käsittääkseni kumpaan suuntaa linjaa kuljetaan. DatedVehicleJourneyRef on vissiin lähtöaika päätepysäkiltä. Bearing kulkusuunta asteissa. Kerro vaan, jos joku tiedoista auttaa, niin lisäilen niitä.

{"ValidUntilTime":1395874839981,"RecordedAtTime":1395874809981,"MonitoredVehicleJourney":{"LineRef":{"value":"1008 4"},"DirectionRef":{"value":"1"},"FramedVehicleJourneyRef":{"DataFrameRef":{"value":"2014-03-26"},"DatedVehicleJourneyRef":"2242"},"OperatorRef":{"value":"HSL"},"Monitored":true,"VehicleLocation":{"Longitude":24.970159,"Latitude":60.215035},"Bearing":30,"VehicleRef":{"value":"RHKL00401"}}},
 
Ja tuossa alla on kaikki tiedot, mitä yhdestä raitiovaunusta ilmoitetaan. DirectionRef kertoo käsittääkseni kumpaan suuntaa linjaa kuljetaan. DatedVehicleJourneyRef on vissiin lähtöaika päätepysäkiltä. Bearing kulkusuunta asteissa. Kerro vaan, jos joku tiedoista auttaa, niin lisäilen niitä.

{"ValidUntilTime":1395874839981,"RecordedAtTime":1395874809981,"MonitoredVehicleJourney":{"LineRef":{"value":"1008 4"},"DirectionRef":{"value":"1"},"FramedVehicleJourneyRef":{"DataFrameRef":{"value":"2014-03-26"},"DatedVehicleJourneyRef":"2242"},"OperatorRef":{"value":"HSL"},"Monitored":true,"VehicleLocation":{"Longitude":24.970159,"Latitude":60.215035},"Bearing":30,"VehicleRef":{"value":"RHKL00401"}}},

Kokeilin pari kertaa tuota sovellustasi tänään ja kummallakin kerralla se sanoi, etteivät Articit ole ajossa. No, näköhavainnon sain molemmista päivällä. Toinen oli 6/8:lla ja toinen 2/3:lla. Valitettavasti sijaintini oli sellainen, etten nähnyt linjanroa.
 
Kokeilin pari kertaa tuota sovellustasi tänään ja kummallakin kerralla se sanoi, etteivät Articit ole ajossa. No, näköhavainnon sain molemmista päivällä. Toinen oli 6/8:lla ja toinen 2/3:lla. Valitettavasti sijaintini oli sellainen, etten nähnyt linjanroa.

Tänään 27.3. 401 oli linjalla 6/8 ilmeisesti vuorossa 53 ja 402 linjalla 2/3 (vanha 3T) ilmeisesti vuorossa 31. Vuoronumerot arvauksia aikaisemmilta päiviltä
 
Takaisin
Ylös