Sivu 7 / 14 EnsimmäinenEnsimmäinen ... 34567891011 ... ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 91-105/204

Viestiketju: Raitiovideoita

  1. #91
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2117

    oletus Vs: YouTube-raitiovideoita

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen Näytä viesti
    Loistokas dokumentointi jälleen Resiinalta! HM V pysyi mutkassa raiteilla, vaikka hiljaahan siinä mentiin.
    Resiinalle syvät kiitokset täältäkin. Hyvää liikkuvaa dokumenttia historian kirjoihin! Kukaan muuhan ei dokumentoi "filmille" näitä ajeluita kuin sinä. Eikä mene montaa vuotta kun nuokin maisemat ovat ihan jotain muuta kuin olivat nyt.

    Kun siirryttiin vanhalta radalta Länsisatamankadulle ja uusille raiteille, niin tämän filmausvaunun (Valmet-nivel 35) perässä tulleessa Keppi-Kariassahan paukahti ensimmäisessä kaarteessa alkavalle pysäkkialueelle tultaessa hyvin kuuluvasti, ja matkustava yleisö valpastui, että mitäs nyt tapahtui. Heti laituriin tultuamme pysähdyksen aikana todettiin, että mitään ei ulkoisesti näkynyt tahi mihinkään ei oltu osuttu. Kuljettaja tarkasti välittömästi vaunun matkakuntoisuuden tilanteen vaatimalla suurella huolellisuudella, eikä mitään hälyttävää todettu. Kaarteeseen ajettiin varovaisen hiljaisella vauhdilla, sillä tarkoituskin oli pysähtyä sillä pysäkillä kuvauksia varten. Nopeutta oli huomattavasti vähemmän mitä ohjeet käskevät.

    Tulipa tapauksesta myöhemmin "yön yli nukuttuani" mieleen, että vaunu oli varmasti pyrkimässä suistumaan, mutta sitä ei nyt kaksiakselista vaunua (aiempi harjavaunuepisodi) telin lyhyemmän akselivälin takia tapahtunut. Luulen että etutelin jommankumman akselin laipat nousivat jonkin verran urasta ylös, mutta että laipat ohjautuivat takaisin uraan, jolloin tuo paukahdus kuului ja jonkinlainen heilahdus matkustamossa tapahtui.

    Bogievaunujen ja Variotramin akseliväli on kummallakin 1,8 m sekä kaksiakselisen harjavaunun on 2,2 m. Ehkä siinä välissä on se kriittinen raja? Nyt vaan 1.1.2012 alkaen sitten Variotramit täyttä höyryä linjalle 8 sorvaamaan ja höyläämään uuden radan kurvikiskot leveämmälle leveydelle, niin muillekin vaunuille tulee väljemmät ajokelit.

  2. #92
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3536

    oletus Vs: Raitiovideoita

    "Dieselratikka" New Jerseyssä:

    http://www.youtube.com/watch?v=Ql17ojMovhE
    Risto Vormala
    Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja
    HSL-alueella

  3. #93

    Liittynyt
    23.08.2005
    Viestejä
    3332

    oletus Vs: Raitiovideoita

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vristo Näytä viesti
    "Dieselratikka" New Jerseyssä:

    http://www.youtube.com/watch?v=Ql17ojMovhE
    Taitaa enemmän olla kevyt lähijuna, koska liikenteenohjaus on tehty kuin junille, eikä tuo juna ilmeisesti missään vaiheessa voi joutua väistämään muuta liikennettä. Nämä luokittelut ovat toki aina vaikeita kysymyksiä, mutta mielestäni raitiovaunulla ei ole samanlaista taattua etuajo-oikeutta kuin junalla, vaikka se sitten nollaviive-etuuksin ja risteysjärjestelyin käytännössä järjestettäisiinkin. Lisäksi Stadler GTW ei missään nimessä ole ratikka. Ei ainakaan pikaraitiotie, light railkin on eurooppalaisittain liioittelua. Vastaa ennemmin Roslagsbanaa kuin Tvärbanaa.

  4. #94
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    29.06.2005
    Sijainti
    Itä-Helsinki
    Viestejä
    2224

    oletus Vs: Raitiovideoita

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vristo Näytä viesti
    "Dieselratikka" New Jerseyssä:

    http://www.youtube.com/watch?v=Ql17ojMovhE
    River Line Wikipediassa

  5. #95

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2106

    oletus Vs: Raitiovideoita

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Albert Näytä viesti
    River Line Wikipediassa
    Tuo mukaan linjaa ajetaan ruuhkassa 15 min vuorovälillä. Tyhmempi voisi luulla, että se olisi kannattanut sähköistää alkuunsa. Liekö pyritty aloittamaan henkilöliikenne pienemmillä investoinneilla vai liikkuuko tavaraliikenteen kanssa yhteisellä osuudella amerikkalaisten double-decker -konttivaunuja tms.? Toisaalta Wikipedian mukaan päivittäisiä matkustajia on 9000, mikä luemma vastaa linjan kapasiteettia nykyisellään eikä vaikuta järin suurelta määrältä esim. vilkkaimpiin täkäläisiin dieselbussilinjoihin verrattuna.

  6. #96
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1459

    oletus Vs: Raitiovideoita

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Taitaa enemmän olla kevyt lähijuna, koska liikenteenohjaus on tehty kuin junille, eikä tuo juna ilmeisesti missään vaiheessa voi joutua väistämään muuta liikennettä.
    Yhdysvalloissa kevyt lähijuna kuuluu luokkaan light rail, koska rautatiejunat ovat siellä määritelmällisesti aina raskaita. Rautatieosuuksia käyttäessään kevyillä junilla pitää olla täysin eri liikennöintiajat kuin varsinaisilla junilla. Yhdysvaltalainen light railin määritelmä sitten sotkee meitä Euroopassa, mutta ratikaksi tuota ei tosiaan voine kutsua. Toisaalta Yhdysvalloissa käytetään tasoristeyspuomeja laajasti tai jopa kauttaaltaan myös selvästi raitiotiemäisemmillä light rail -linjoilla, joten yksin niiden perusteella rajaa on vaikeaa vetää.

  7. #97
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus Vs: Raitiovideoita

    Minusta kyse on junasta, vaikka kalusto ei olekaan kotimaansa rautateiden standardien mukaista. Ns. "tavallisesta" rautatiestä poikkeavia ratoja ja kalustoahan on pitkin historiaa ollut käytössä yhdessä jos toisessa maassa, esimerkiksi Saksan laki tunsi aikoinaan käsitteen "Kleinbahn", vapaasti suomennettuna "pikkurata", jollaisiksi oli määritelty päärataverkosta niin suuresti poikkeavat radat, ettei samoja standardeja ja normeja ollut perusteltua käyttää. Tämä ei silti tarkoittanut, että jokainen Kleinbahn olisi sitten ollut raitiotie, olkoonkin että muutamasta Kleinbahnista sellainen ajan mittaan kehittyi. Minusta tässä on kyse pohjimmiltaan samasta ilmiöstä. On johdonmukaista, että termin "light rail" alle amerikanenglannissa lasketaan kaikenlaiset radat jotka eivät ole varsinaisia rautateitä tai täysmetroja. Ihan niin kuin Tukholmassa raitiolinjoja, esim. Nockebyn rataa nimitetään "lokalbanaksi", mutta nimityksellä tunnetaan myös mm. Saltsjöbanan, joka on rautatie mutta valtion rataverkosta erillinen ja poikkeava sellainen.

    Tavallaan kolmijakoa lähijuna - metro - raitiotie, joka sekin toki on monesti hyvin tulkinnanvarainen ja epäselvä, pitäisi täydentää vielä neljännellä ryhmällä, johon kuuluisivat ne rautatiet kalustoineen/liikenteineen, jotka poikkeavat päärataverkosta riittävästi jottei yhteensopivuutta mielekkäästi voida saavuttaa, mutta eivät myöskään täytä täysmetron tai raitiotien määritelmää edes suurin piirtein.
    terveisin
    JE

  8. #98
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7546

    oletus Vs: Raitiovideoita

    Minusta tässä päädytään samaan vanhanaikaisten ja nykytodellisuuteen sopimattomien määrittelyjen ongelmaan, josta lienee kirjoitettu ennenkin (Ainakin Portoa käsitelleessä ketjussa). Ja voipa tätä käydä kertaamassa tältä sivultani, vaikka sivulla pohditaan asiaa vain sen kannalta, mitä tarkoittaa ”metro”.

    Tästä River Linesta sanoisin itse, että siinä on henkilöraideliikennettä sekä raitiotiellä että rautatiellä. Sillä asialla ei ole vaikutusta, onko käyttövoimana sähkö vai diesel. Eihän esimerkiksi Alstomin Regio Citadis lakkaa olemasta raitiovaunu, vaikka se vetää virroittimen alas ja alkaa liikkua dieselin voimalla sähköistämättömällä yleisen rautatieverkon osuudella. Tosin sen täsmennän, että kun sanon tässä olevan liikennettä raitiotiellä, oletan, että käytössä olevan vaunun leveys on 2,65 metriä. Mutta edelleen, jos olen tarkka Saksan lain perusteella, leveämpikin saa raitiovaunu olla, mutta silloin se vaan ei saa liikkua katuympäristössä.

    Eli pitäisi päästä eroon siitä, että on vain olemassa ratikka, metro, juna, S-Bahn tai Light Rail -nimisiä järjestelmiä. On olemassa eri tyyppisiä ratoja, joita voi nimittä raitiotieradaksi, metroradaksi tai rautatieksi. Sitten on olemassa kalustoa, joka voi liikkua joko vain jollain noista mainituista tai useammilla niistä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JE Näytä viesti
    Ns. "tavallisesta" rautatiestä poikkeavia ratoja ja kalustoahan on pitkin historiaa ollut käytössä yhdessä jos toisessa maassa, esimerkiksi Saksan laki tunsi aikoinaan käsitteen "Kleinbahn", vapaasti suomennettuna "pikkurata", jollaisiksi oli määritelty päärataverkosta niin suuresti poikkeavat radat, ettei samoja standardeja ja normeja ollut perusteltua käyttää. Tämä ei silti tarkoittanut, että jokainen Kleinbahn olisi sitten ollut raitiotie, olkoonkin että muutamasta Kleinbahnista sellainen ajan mittaan kehittyi.
    Nykyisen saksalaisen lainsäädännön mukaan on olemassa normaaliraiteisia rautateitä ja kapearaiteisia rautateitä. Molemmat kuuluvat rautatielain piiriin, mutta niiden tekninen lainsäädänötö on erikseen. Normaaliraiteisille on EBO (Eisenbahn-Bau- und Betriebsordnung http://www.gesetze-im-internet.de/eb...215630967.html) ja kapearaiteisille ESBO (Eisenbahn-Bau- und Betriebsordnung für Schmanspurbahnen). Raitiotiet taas kuuluvat henkilöliikennelakiin ja niiden tekninen lainsäädäntö on BOStrab.

    Pieni detalji muuten tuosta Rivel Linen videosta. Ratavarressa näkyi ”puhelintolppia” ja melkein jokaisessa niistä oli aurinkokennosto. Ehkei siellä River Linen tietoliikenne takkua sähkökatkoissa kuten meillä kännykät ja tasoristeysten varoituslaitteet. Tietty meillähän kaikki on kuitenkin paremmin kuin muualla. Ihan niin kuin Pohjois-Koreassakin.

    Antero

  9. #99
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus Vs: Raitiovideoita

    Itse tein oman "luokitteluni" kanssa sen etukäteisoletuksen, joka totta kai voi olla vääräkin, että kulkuneuvoa ei millään muotoa luokitella tieliikenteen ajoneuvoksi. River Line toki kulkee myös katutilassa, mutta oletukseni mukaan täysin etuajo-oikeutettuna ilman, että junan kuljettajan millään tavoin on huomioitava muuta liikennettä. Viittaan tässä "taattuun etuajo-oikeuteen" josta Elmo jo mainitsi. Tällainen rajaus raitiotie-käsitteeseen on minusta perusteltu, koska muutoin esimerkiksi suuri osa Sveitsin rautateistä olisi perustellusti ainakin osaksi raitioteitä. Hyvin raitiotiemäisiä ne toki ovatkin, ja joidenkin mielestä raitiotien määritelmä täyttyy - mielipiteitä lienee melkeinpä yhtä monta kuin aiheeseen perehtyneitä.

    Tietysti jos tämä oletus taatun etuajo-oikeuden täyttymisestä on väärä, ja River Line edes johonkin pisteeseen asti joutuu sopeutumaan tieliikenteeseen, sitten kyse on raitiovaunusta ja radassa ainakin katuosuuksien osalta raitiotiestä (tulkinnanvaraista varmasti tämäkin, mutta näin itse määrittelisin), vaikka kaikki Euroopassa raitiovaunulta edellytetyt ominaisuudet eivät täyttyisikään. Kuten Antero totesi, raitiotie ei välttämättä ole sähköraitiotie, vaikka lähes kaikki raitiotiet sellaisia ovatkin. Brasiliassa ainakin taitaa ajossa olla jokin melko uusi kokonaan sähköistämätön, dieselkalustolla liikennöity raitiotie.

    Ja on myös totta, että "Kleinbahn" ei enää Saksassa kuulu nykylainsäädännön käsitteisiin. Ainoan poikkeuksen muodostaa Berliini: Länsi-Berliini ei puhtaan muodollisesti ollut aikoinaan Saksan liittotasavallan osa, vaikka olikin sitä käytännössä, ja tämä osaltaan edesauttoi sitä, että Preussin Kleinbahn-laki jäi Länsi-Berliinissä voimaan. Voimassa laki on Berliinin alueella nykyisinkin, ja sen piirissä on muutama vähämerkityksinen yksityisrata ja teollisuusraide. EBO:n määräykset käsittääkseni nykyisin ainakin olennaisilta osiltaan koskevat myös näitä ratoja.
    terveisin
    JE

  10. #100
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7546

    oletus Vs: Raitiovideoita

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JE Näytä viesti
    Ja on myös totta, että "Kleinbahn" ei enää Saksassa kuulu nykylainsäädännön käsitteisiin. Ainoan poikkeuksen muodostaa Berliini: Länsi-Berliini ei puhtaan muodollisesti ollut aikoinaan Saksan liittotasavallan osa, vaikka olikin sitä käytännössä, ja tämä osaltaan edesauttoi sitä, että Preussin Kleinbahn-laki jäi Länsi-Berliinissä voimaan. Voimassa laki on Berliinin alueella nykyisinkin, ja sen piirissä on muutama vähämerkityksinen yksityisrata ja teollisuusraide. EBO:n määräykset käsittääkseni nykyisin ainakin olennaisilta osiltaan koskevat myös näitä ratoja.
    Menee tämän aiheen ohi, mutta mikä on Berliinin juridinen tilanne nykyään? Eikö se olekaan osa Saksaa? Eikö yhdistynyt Saksa ole yksi valtio jossa on yksi laki, joskin entisen Itä-Saksana alueella on aluepoliittinen erityisasema.

    Antero

  11. #101
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus Vs: Raitiovideoita

    Berliini on nykyisin samassa asemassa kuin kaikki muutkin Saksan osavaltiot, mutta rautatielainsäädäntö on ainakin osaksi tällaisten valtiolliseen rataverkkoon kuulumattomien ratojen osalta osavaltioille kuuluva asia. Näin voi hyvin olla muissakin Saksan osavaltioissa, mutta siinä missä muualla lainsäädäntöä oli jaon aikaan helppo modernisoida ja yhtenäistää, Berliinissä sitä välteltiin viimeiseen saakka, koska tilannetta hankaloitti DDR:n rautateiden, Deutsche Reichsbahnin, liikennöintimonopoli valtiollisella rataverkolla Länsi-Berliinissä.

    Radoille asetettavat tekniset vaatimukset ovat - näin uskoisin, mutten uskalla sanoa varmaksi - samat kuitenkin koko maassa. Berliinin Kleinbahn-lain uskonkin olevan nykyisin EBO:ta täydentävä ennemmin kuin sitä korvaava dokumentti. Miten ikinä, Kleinbahn-lain soveltamisala on marginaalisen pieni. Neukölln-Mittenwalder Eisenbahn-Gesellschaftin rata entisen Länsi-Berliinin alueella lienee sen piirissä, mutta henkilöliikennettä siellä ei ole lainkaan ja tavaraliikennekin taitaa olla melko vähänlaista nykyisin. Rata on joka tapauksessa normaaliraiteinen, siksi EBO eikä ESBO.

    Nykyinen Berliinissä voimassa oleva versio Preussin "pikkuratalaista":

    http://www.kulturbuch-verlag.de/onli...027/F01325.pdf

    Edit: dokumenttia lukemalla havaitsee, että siitä puuttuvat teknisen puolen määräykset. EBO, ESBO ja BOStrab lienevät Saksan alueella voimassa poikkeuksetta.
    terveisin
    JE

  12. #102

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    426

    oletus Vs: Raitiovideoita

    Vanha Turku -Youtubessa (1:23) on paljon pätkiä Turun raitsikkaliikenteestä v. 1948:

    http://www.youtube.com/watch?v=Ax9d4...eature=related

  13. #103

    Liittynyt
    11.08.2009
    Sijainti
    Hki
    Viestejä
    25

    oletus Vs: Raitiovideoita

    Loskaa pukkaa...

    Joten eikös olisi mukava muistella kesää 2011 Stadin ratikoiden museovaunun merkeissä!

    Museovaunun viimekesäinen lenkki niin vaunusta kuin ulkoa ja välillä ylhäältäkin kuvattuna, tervetuloa mukaan!

    http://www.youtube.com/watch?v=3Sh5UJtyRA8

  14. #104

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2106

    oletus Vs: Raitiovideoita

    Ammattimaisen näköisesti tehty video joulukuussa avatusta Zürich West -linjasta:

    http://www.youtube.com/watch?v=OmjVmTkKyvE

  15. #105
    Joonas Pio avatar
    Liittynyt
    04.10.2009
    Sijainti
    Porvoo
    Viestejä
    2719

    oletus Vs: Raitiovideoita

    Näin prahalaiset raitiovaununkuljettajat antavat palautetta liikennöintiä häiritseville autoilijoille:

    http://www.youtube.com/watch?v=TDqphWNahPc
    http://www.youtube.com/watch?v=ONnKRrD-0sM
    http://www.youtube.com/watch?v=Nno50WGtqwY

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •