Jokerin raideleveys

Hyviä esimerkkejä yhteisen radan käytöstä voisi mainita linjan 10 Haagan läpi joko Huopalahden asemalle tai Pajamäkeen, linjan 6 tai 8 jatkeen Viikinmäen kautta Viikkiin ja Latokartanoon, sekä ykkösen jatkeen Oulunkylään. Kaikissa näissä olisi houkuttelevaa hyödyntää Jokerin rataa lyhyeltä matkalta suoran keskustan suuntaisen palvelun laajentamiseksi.
Minusta itsestäänselvin on itseasiassa Maunula. Mäkelänkadun ja Pohjolankadun risteyksestä on Jokerin kiskoille Maunulussa alle 2km helppoa ja nopeaa motarilin maaväylää, Mäkelänkadulla on vähän muuta ratikkaliikennettä ja sen muuttaminen nopeaksi radaksi olisi helppoa, reittivaihtoehtoja piisaa Pasilaan, Sturenkadun kautta Töölöön, Kurvin kautta Hakaniemeen tai uusien Vallilanlaaksojen kiskojen kautta Kalastamaan, ja matkalla on vielä luontevasti Käpylän asema mistä voi vaihtaa junaan tai junasta.
 
Viimeksi muokattu:
Tähän voisi lyhykäisesti todeta, että 1435-millistä nyt ei ainakaan kannata tehdä. Helsingissä on jo kolme keskenään epäyhteensopivaa raidejärjestelmää, joita kaikkia ollaan paraikaa voimakkaasti laajentamassa. Neljättä ei pidä lisätä hankaloittamaan tilannetta. Jokerin reitillä ehdottomasti kannattaa olla mahdollisuus integraatioon muiden raidejärjestelmien kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa 1000 mm raitioteitä, koska Helsingin leveävaunuiseen ja korkealaituriseen automaattimetroon integroiminen on erittäin vaikeaa, kallista ja luultavasti poliittisesti mahdotonta.

Kannattanee noteerata myös suunnitellut Tampereen nk. "katuratikka" ja Turun pikaraitiotie. Tähän saakka olen pitänyt itsestäänselvyytenä, että molempiin tulee 1524 mm raideleveys, koska se mahdollistaa joskus tulevaisuudessa duo-operoinnin. Turussa duo-mahdollisuus olisi ilmeisesti käsillä jo nykytilanteessa, mutta Tampereella rataverkon kuormittuneisuudesta johtuen kenties vasta kaukana tulevaisuudessa.

Tästä syystä olenkin kuullut huhua, että Tampereella joidenkin ajatuksissa olisi 1435 mm raideleveys, koska sille on kalustoa hyvin tarjolla. 1000 mm ei liene järkevä uusissa hankkeissa Tampereella ja Turussa, koska yhteensopivuus Helsingin raitioteiden kanssa ei ole olennaisen tärkeä aspekti. Nähdäkseni kannattaisi kuitenkin pyrkiä standardoimaan kalustoa vähintään Turun ja Tampereen kesken, ja silloin 1524 mm raideleveys olisi aivan ehdoton lievistä haasteistaankin (kaluston saatavuus) huolimatta. Lisäksi näin säilytettäisiin myös Tampereella tulevaisuuden duo-optio. Jos muuhun kuin 1524 mm raideleveyteen jostain syystä päädytään (mikä olisi minusta katastrofaalisen surkea päätös), niin sitten kai se olisi lähes se ja sama olisiko tuo 1435 mm vai 1000 mm. Kumpikin olisi duo-epäyhteensopiva ja kummallekin on kalustoa hyvin tarjolla.
 
Muistaakseni duoratikoilla pitää olla erityinen pyöräprofiili, jotta niillä voi ajaa sekä rautatievaihteissa että ratikkalinjoilla. En tiedä kuinka paljon VR:n pyöräprofiilit eroavat saksalaisista mutta saattaisi helposti arvata, että eivät ne ihan samanlaisia ole. Tampereella on kuitenkin se etu, että ratikkalinjat tulevat olemaan uusia, joten niiden spekseissä voidaan ottaa huomioon tuo pyörien profiilijuttukin.
 
Muistaakseni duoratikoilla pitää olla erityinen pyöräprofiili, jotta niillä voi ajaa sekä rautatievaihteissa että ratikkalinjoilla. En tiedä kuinka paljon VR:n pyöräprofiilit eroavat saksalaisista mutta saattaisi helposti arvata, että eivät ne ihan samanlaisia ole. Tampereella on kuitenkin se etu, että ratikkalinjat tulevat olemaan uusia, joten niiden spekseissä voidaan ottaa huomioon tuo pyörien profiilijuttukin.

Totta on, että duo-kalusto vaatii oman pyöräprofiilinsa. Täällä on varmaan asiantuntijoita kertomaan tarkemmin, ja asiaa on sivuttukin tässä ketjussa ja muissa. Käsittääkseni duo-kelpoista 1524 mm rataa ei saa upotettua katuun ihan yhtä nätisti kuin esim. Helsingin 1000 mm raiteita, mutta ongelma ei ole sen vakavampi.

Tampereen ja Turun ratikoista olen täysin samaa mieltä, eli ehdottomasti yhteinen 1524 mm tram-train standardi. Turun seudulla on hyödynnettövissä olevia rautateitä (vaatii mahd. kunnostusta), joilla ei ole sen kummempaa ruuhkaa VR:n liikenteestä. Helsingissä vaan yhteensopivuudesta saatava hyöty on paljon suurempi 1000 mm raitioteiden suuntaan kuin metroon tai rautateihin. Jokerin ehkä voisi kuvitella samalle tram-train standardille kuin Tampereen ja Turun, mutta pääkaupunkiseudun kaupunkiradoila on jo nykyiselläänkin pulaa kapasiteetista.

Tietty jos Laajasalo ja Jokeri tehtäisiin 1435-millisenä, niin niiden yhteispituus taitaisi olla jo puolet raitiotieverkosta... sitten tarttis enää uusia se toinen puoli.
 
Muistaakseni duoratikoilla pitää olla erityinen pyöräprofiili, jotta niillä voi ajaa sekä rautatievaihteissa että ratikkalinjoilla.
Kyllä vaan. Duoratikan pyörän sisäpuolella pitää olla kulkukehän yläpuolella levennys, joka kohtaa vaihteessa tukikiskon. Kulkukehän leveyden tulee olla sama kuin rautateillä, eli yleensä leveämpi kuin raitiotiepyörä. Rautatiekalustoon ei tarvitse puuttua, mutta sillä ei olekaan asiaa raitioverkolle. Suomessa rautatiekalusto noudattaa kansainvälisen rautatieliiton UIC:n pyöräprofiilia ja on siten sama kuin muualla Euroopassa, vaikka raideleveys onkin toinen.

Kun Tampereella ryhdyttiin suunnittelemaan duoliikennettä kymmenkunta vuotta sitten, tekniset edellytykset selvitettiin silloisen RHK:n kanssa. Duoliikenteeseen voidaan Suomessa mennä, jos halutaan.

Käsittääkseni duo-kelpoista 1524 mm rataa ei saa upotettua katuun ihan yhtä nätisti kuin esim. Helsingin 1000 mm raiteita, mutta ongelma ei ole sen vakavampi.
Tässä on kyse hieman eri asiasta kuin yllä. Eli ratikka voidaan tehdä myös rautateiden pyöräprofiililla, jolloin ratikan katurata tehdään urakiskolla, jossa on isompi ura kuin tavanomaisella raitiotieurakiskolla. Tämä on huonompi juttu kadussa siksi, että ura on niin suuri, että siitä on todellista riskiä moottoripyörille. Suositus on, ettei tällaista rataa tehtäisi ajettavaksi katuliikenteen kanssa samansuuntaisesti.

Meillä on tällaista urakiskorataa monta kilometriä Viikistä Oulunkylään. Ei ratikoille, vaan metron yhdysraiteena. Turvallisuussyistä Viikissä ura oli alun perin täytetty kumisuikaleella, mutta kumi ei urassa pysynyt. Nyt urat ovat auki tai hiekan täyttämiä. Ranskan Strasbourgissa ratikan rata on tehty näin ja siellä on käytössä UIC-pyöräprofiili. Näin tehtiin juuri siksi, että haluttiin varautua duoliikenteeseen. Raideleveydellä ei tässä asiassa ole merkitystä.

Antero
 
Viimeksi muokattu:
Mikäs mikäs on pyörien kulkukehien välinen leveys on Tallinnan Tatroissa? Ei niin OT-kysymys, jos uskaltaa leikitellä ajatuksella tuplaraiteisesta Talsinkirööristä.
 
Mikäs mikäs on pyörien kulkukehien välinen leveys on Tallinnan Tatroissa? Ei niin OT-kysymys, jos uskaltaa leikitellä ajatuksella tuplaraiteisesta Talsinkirööristä.
Tallinnan tarmmien nimellinen raideleveys on 1067 mm.

Se on niin kiusallisen vähäinen ero, että molemmilla ajettava raide on tehtävä lomittain neljällä kiskolla kuten Tornionjoen silta Haaprannan ja Tornion välillä.

Antero
 
Jos nopeasti vielä sen verran asian vierestä, että kyäisen onko jollakulla tietoa mitä raideleveyttä netissä vihjailtavaan uuteen Lasnamäen lightrail-rataan on tarkoitus käyttää.
 
Jos nopeasti vielä sen verran asian vierestä, että kyäisen onko jollakulla tietoa mitä raideleveyttä netissä vihjailtavaan uuteen Lasnamäen lightrail-rataan on tarkoitus käyttää.

Tallinnassa on sekä 1067 mm:n että 1520 mm:n vaihtoehdot tarkasteltavana. Täältä saa lisätietoa. Uudempaa tietoa en nyt löydä mistään.
 
Tallinnassa on sekä 1067 mm:n että 1520 mm:n vaihtoehdot tarkasteltavana. Täältä saa lisätietoa. Uudempaa tietoa en nyt löydä mistään.
Eli näyttäisi siltä, että Tallinnassa ollaan menossa leveäraiteiseen raitiotiehen. Perusteltua sikäli, että Tallinnan ympäristössä on potentiaalia duoliikenteelle. Hieman yllättävää poliittisesti, koska Eestissä on oltu aika halukkaita omaksumaan Venäjästä poikkeavia asioita. No ehkä sitä olisi se, että kiirutram näyttää syövän läntistä johdinautoliikennettä.

Ja kas, ransakalainen Systrahan se siellä on konsulttina. Sama firma, joka kävi pari kuukautta sitten kertomassa nykyaikaisesta raideliikenteestä myös Helsingissä.

Antero
 
Vartissa on uutinen Viikin vanhan satamaradan/huoltoraiteen purkamisesta. Siinä pisti silmään tällainen:
[Liikenneviraston tekninen johtaja Markku] Nummelin lisää, että radan raideväli on erilainen kuin suunnitelmissa olevalla pikaraitiotiellä, joten sitäkään varten rataa ei ole syytä säästää.
"Raideväli" on varmaankin toimittajan virhe tai haastattelussa ajatuksissaan tokaistua, mutta tarkoittanee nimenomaan raideleveyttä. Eli tämän mukaan Jokerille ei olisi ainakaan 1524 mm tulossa. Toisaalta Liikennevirastolla ei kai ole juuri osaa Jokerin suunnittelussa, eikä tällaista sivuhuomautusta muutenkaan voine pitää kovin varmana tietona. Mutta onko sillä mitään arvoa?
 
Toisaalta onhan se raidevälikin erilainen. Yksiraiteisella radalla ei ole raideväliä, mutta Jokerilla se on jotain kolmen metrin luokkaa. :)
 
Toisaalta Liikennevirastolla ei kai ole juuri osaa Jokerin suunnittelussa, eikä tällaista sivuhuomautusta muutenkaan voine pitää kovin varmana tietona. Mutta onko sillä mitään arvoa?

Voisi kuvitella, että tuo Nummelin on tietoinen HKL:n johtokunnan esittämästä lausunnosta 1000 mm:n puolesta, eli ehkä tässä ei ole mitään uutta.
 
Voisi kuvitella, että tuo Nummelin on tietoinen HKL:n johtokunnan esittämästä lausunnosta 1000 mm:n puolesta, eli ehkä tässä ei ole mitään uutta.
Eiköhän hän ole tosiaan tietonen kyseisestä asiasta. Kyseisen henkilön käsialaa on useat eri kirjat mm Raitiotiet-Tramways, Kapearaiteiset rautatiet-Narrow gauge railways, Juna eurooppalaisessa maisemassa-Trains in European Landscape, Matkalla-joukkoliikenteen arkea 25 vuotta ja tietenkin Jokioisten rautatien ja Museorautatien historiikit ja monta muuta kirjaa http://www.jokioistenmuseorautatie.fi/kauppa.htm , jotenka olen aika varma sittä että hän on tietoinen kysestä asiasta.
 
Takaisin
Ylös