Eri ratikoiden liikennekustannusvertailu

Kun vanhojen saksalaisten vaunujen hankkiminen varavaunuiksi näyttää olevan nykyään yleisempikin trendi (viimeisimpänä Norköping), niin rupesin miettimään, että paljonko noiden käyttö itse asiassa maksaa. Mannejen hankintahintahan on ainakin Helsingissä ollut sen verran edullinen (en muista summia, enkä löytänyt pienellä googlauksella, mutta olikohan luokkaa , että jos käyttökustannukset eivät ole huomattavan suuria, ne lienevät taloudellisesti melko kannattavia.

Mutta siis, varsinaisesti halusin kysyä, onko Helsingissä tehty mitään arvioita siitä, paljon eri ratikoiden (NR:t, Variot, Mannet) käyttökustannukset eroavat toisistaan? Lähinnä tuon eron pitäisi kai näkyä vaunukilometreissä, jos ei huolto- ja korjauskuluja jostain syystä allokoida vaunupäiville. Yksikkökustannusraporteissahan asiaa ei käsitellä tällä tasolla, mutta jos tuosta on jotain laskelmia tai valistuneita arvauksia, niin se olisi kiinnostavaa.

Täydellisessä maailmassahan vanhojen vaunujen käyttökustannukset ovat korkeita, ja uusissa on matalia, mikä tasapainottaa uusien suurempia pääomakustannuksia. Käytännössä sitten ei ole ollenkaan niin selvää, että Varioiden käyttökustannukset ovat alemmat kuin NR:ien. Tosin Varioiden ongelmista ei ole kuullut viime aikoina niin paljon, eli onko 10km/h vaihdenopeus auttanut, vai ovatko ne muuten alkaneet toimia luotettavammin?

Niin, ja ironisena referenssivaihtoehtona tuli mieleen, että olisiko taloudellisesti järkevää hankkia uusiksi ratikoiksi yksinomaan Saksassa käytöstä poistettua kalustoa. Varmasti ei ole, mutta tuon kannattamattomuuden pitäisi näkyä jossain luvuissa.

---------- Viesti lisätty kello 11:06 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 11:05 ----------

Tuli vielä mieleen, että jos tuollaisia vertailuja on jostain kansainvälisesti, niin sekin tietysti olisi mielenkiintoista.

Kyllä eri vaunutyypeille on laskettu HKL:ssä kilometrikustannukset erikseen. Vario on kaikkein kallein.

Vaunupäivän hinnaksi tulee uudelle vaunulle pyöreät 1000 euroa Jokerin arvioon perustuen. Pienempi vaunu lie hiukkasen halvempi, mutta isoa eroa noissa ei ole. Käytetty esim. saksalainen kalusto antaa vaunupäivähinnaksi noin 350 euroa riippuen hiukan vaunun hankintahinnasta.

339-DF sanoi:

Kyllä eri vaunutyypeille on laskettu HKL:ssä kilometrikustannukset erikseen. Vario on kaikkein kallein.

Vaunupäivän hinnaksi tulee uudelle vaunulle pyöreät 1000 euroa Jokerin arvioon perustuen. Pienempi vaunu lie hiukkasen halvempi, mutta isoa eroa noissa ei ole. Käytetty esim. saksalainen kalusto antaa vaunupäivähinnaksi noin 350 euroa riippuen hiukan vaunun hankintahinnasta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Raide-Jokerin vaunupäivän laskentatapa eroaa siitä mitä on käytetty esim. Tramwestin kohdalla. Jokerissa vaunupäivään on mm. laskettu varikon hinta jota ei lienee käytettyjen saksalaisten vaunujen hinnassa ole otettu huomioon. Joten nuo luvut eivät vertailukelpoisia.

Jokerin vaunupäivä koostuu kolmesta elementistä joista ensimmäinen on jäänyt itselle hieman hämäräksi:

Vaunupäivän yksikkökustannus: 151,38 euroa
Vaunujen hankintakustannukset vaunupäivää kohti: 661,72 euroa
Varikko kustannukset vaunupäivää kohti: 191,85 euroa
Yhteensä: 1004,95 euroa

Mistä vaunupäivän yksikkökustannus muodostuu jos kilometrikustannuksissa ovat normaalit energia/huoltokulut ja vaunutunneissa kuljettajakustannus?

SlaverioT sanoi:

Raide-Jokerin vaunupäivän laskentatapa eroaa siitä mitä on käytetty esim. Tramwestin kohdalla. Jokerissa vaunupäivään on mm. laskettu varikon hinta jota ei lienee käytettyjen saksalaisten vaunujen hinnassa ole otettu huomioon. Joten nuo luvut eivät vertailukelpoisia.

Jokerin vaunupäivä koostuu kolmesta elementistä joista ensimmäinen on jäänyt itselle hieman hämäräksi:

Vaunupäivän yksikkökustannus: 151,38 euroa
Vaunujen hankintakustannukset vaunupäivää kohti: 661,72 euroa
Varikko kustannukset vaunupäivää kohti: 191,85 euroa
Yhteensä: 1004,95 euroa

Mistä vaunupäivän yksikkökustannus muodostuu jos kilometrikustannuksissa ovat normaalit energia/huoltokulut ja vaunutunneissa kuljettajakustannus?

Klikkaa laajentaaksesi...

Olisikohan malliin HKL muut kulut, esim. työnjohto tai toimistot, tuolla?

SlaverioT sanoi:

Jokerissa vaunupäivään on mm. laskettu varikon hinta jota ei lienee käytettyjen saksalaisten vaunujen hinnassa ole otettu huomioon. Joten nuo luvut eivät vertailukelpoisia.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mainitsemani luku ei ole suoraan vertailukelpoinen Jokerin luvun kanssa, koska ne on laskettu erilaisia tilanteita varten. Varikko siinä kuitenkin on mukana, mutta vain kevyenä säilytyshallina. Sen osuus on 40,32 e. Jos muutamme sen osuudeksi tuon mainitsemasi 191,85 e, joka on Jokerin täyskokoinen varikko, niin vaunupäivän hinta käytetyllä, peruskorjatulla kalustolla olisi noin 500 euroa.

Tuo sisältää vaunun hankintakuluja 50 000 euroa sekä peruskorjauskuluja 220-300 000 euroa vaunutyypistä riippuen, 5% koron ja 10 v kuoletusajan.

Kustannuslaskennassa on syytä olla tarkkana siitä, mitä kustannuksia mihinkin paikkaan pannaan, ettei tule kahteen kertaan.

Jos varikko lasketaan vaunupäivään, sitä ei sitten pidä laskea huolto- ja korjauskustannuksiin, kuten tehdään bussien huoltokulujen kanssa.

Keskieurooppalainen tapa laskea hankkeen hintaan mukaan vaunujen hankinta tarkoittaa sitten sitä, että operointikustannuksiin ei lasketa vaunujen kuoletusta lainkaan. Meillä on ollut tapana laskea vaunujen hankintahinta käyttökustannuksiin.

Järjestelmän kiinteät kulut kuten hallintohenkilöstö ja toimistotilat voidaan laskea erikseen ja osittaa vaunupäivään eli jakaa vaunujen määrällä. Mutta silloin on huolehdittava siitä, että tehdään selkeä rajaus siitä, mitkä henkilöt lasketaan kuljettaja- ja huoltokustannuksiin. Hallinnon ym. jakaminen vaunukohtaisesti on myös sen puolesta arveluttavaa, että esim. Jokerilla voidaan tarvita lisää vaunuja, mutta ne eivät lisää hallintokuluja.

Ylipäätään pitää olla tarkkana siinä, perustuvatko käytetyt yksikkökustannukset kokemukseen ja tilastoihin eli keskiarvoihin, vai lasketaanko kustannukset lähtemällä todellisten uusien kustannusten arvioinnista. Olen itse sillä kannalla, että jälkimmäinen menetelmä on luotettavampi, koska menneisyyden tilastot eivät ole uudesta kalustosta ja tehokkaasta nykyaikaisesta tai tulevasta liikenteestä.

Antero