Täydet junat & lipputulojen menetys

Liittynyt
14 Heinäkuu 2005
Viestit
5,950
Kuljin eilen Huopalahdesta Espooseen n klo 1700 E-junalla. Juna oli lyhennetty kesäaikataulun voimaantulon vuoksi 1-runkoisesi, vaikka matkustajia olisi ollut kolmen rungon verran. Konduktööri ei päässyt myymään edes lippuja, koska sekä etesiet että käytävät olivat täynnä. Mahtaako kukaan tietää paljonko YTV säästää lyhentämällä ruuhka-ajan junia kesäkuun alun ja juhannuksen välisenä aikana? Riittääkö se kompensoimaan lipputulojen menetystä kun ei kertalippuja pysty edes myymään näissä junissa? Eikö konduktööritkin voitaisi täksi ajaksi pistää kesälomalle?
 
R.Silfverberg sanoi:
Kuljin eilen Huopalahdesta Espooseen n klo 1700 E-junalla. Juna oli lyhennetty kesäaikataulun voimaantulon vuoksi 1-runkoisesi, vaikka matkustajia olisi ollut kolmen rungon verran. Konduktööri ei päässyt myymään edes lippuja, koska sekä etesiet että käytävät olivat täynnä. Mahtaako kukaan tietää paljonko YTV säästää lyhentämällä ruuhka-ajan junia kesäkuun alun ja juhannuksen välisenä aikana? Riittääkö se kompensoimaan lipputulojen menetystä kun ei kertalippuja pysty edes myymään näissä junissa? Eikö konduktööritkin voitaisi täksi ajaksi pistää kesälomalle?

Valitettavasti vuosiloma ei riitä millään kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi, kiitos ehdotuksesta, R.Silfverberg.

Kuluneella viikolla olen tehnyt 3 työvuoroa (keskiviikosta perjantaihin) ajoittuen noin kello 6 ja 19 välille, siis ruuhka-aikoihin. Vuoroväliharvennuksista johtuen junat ovat olleet normaalia täydempiä, mainittakoon erityisesti K ja M-junat. Torstai-aamun K-junassa Keravalta Helsinkiin päin tultaessa lopetin lipunmyynnin Puistolan jälkeen, kun ei päässyt eteen eikä taakse. Eikä asiakaspalveluammatissa voi ruveta rusikoimaan ihmisten kylkiluita. Eräässä M-junassa lopetin myynnin Helsinkiin päin tultaessa Kannelmäen kohdalla, sama tilanne.

Uskokaa tai älkää, kysymys ei ole junahenkilökunnan laiskuudesta vaan YTV:n säästöistä, niitähän siellä Pasilassa himoitaan. Esimerkkinä mainittakoon ruuhka-ajan ympärivuotinen I-junien lyhennys, joka astui voimaan 28.2.2005. Muistattehan? Ja onhan näitä muitakin huononnuksia, kuten esimerkiksi kimppalipun poisto joka aihetti sen, että kun perhe/ryhmä lähtee joukkoliikennematkalle niin kustannukset ovat suuremmat ja kaiken lisäksi rahastaminen kestää kauemmin kun kuljettaja/konduktööri joutuu lyömään usean lipun kun ennen hoitui yhdellä lipulla.

Täydessäkin junassa myynti kyllä onnistuu tiettyyn pisteeseen asti, mutta kun eteisten lisäksi seisojat ovat käytävällä peräkanaa keulasta perään niin ei siinä erkkikään ala päälle käymään. Lisäksi valmis lähtöön-opasteen antaminen kuljettajalle ei onnistu seisovien matkustajien keskeltä. Eli konduktöörin on annettava viimeisetkin sentit lattiapinta-alasta matkustajille ja poistuttava taka-vasemmalle, niin sanotusti. Ja turvallisuushan siinä heikkenee jos matkustajat joutuvat matkustamaan selkä ovea vasten, ainahan on pieni riski, että tekniikka pettää ja luukut aukeavat. Näin ei ole tosin käynyt.

Onneksi valtaosa noiden ruuhka-ajan täysien junien matkustajista käyttää matkakorttia, eli ei tuo lipputulojen menetys nyt niin kovin suuri ole rahallisesti. Matkustusmukavuuskysymyshän tämä enemmänkin on. Ja harva matkustaja on tullut valittamaan, että sai ilmaisen matkan =)

Kaiken lisäksi Junaturvallisuussääntö sälyttää vastuun matkustajien turvallisuudesta suurelta osin konduktöörille. Miten kukaan voi vastata vaunusta, joka on sullottu aivan alimmaista rappua myöten täyteen matkustajia ja mahdollisia matkatavaroita. Tavaraliikenteessä käytetään nimikettä "ylikuorma", ilmeisesti se sopii tähänkin.

Joukkoliikenteen ammattilaisena toivotankin YTV:ltä sentinvenyttäjät tervetulleeksi yhdellä yksiköllä liikennöitävaan aamuruuhkan/iltapäiväruuhkaan lähijunaan ihan koska tahansa.

Konduktööri
 
Paljonko mahtaa syntyä säästöä yksirunkoista junaa käyttämällä? Ymmärtääkseni pisimmässäkin on vain yksi konduktööri, eli palkkakustannuksia ei säästy.
 
heka sanoi:
Paljonko mahtaa syntyä säästöä yksirunkoista junaa käyttämällä? Ymmärtääkseni pisimmässäkin on vain yksi konduktööri, eli palkkakustannuksia ei säästy.

Säästöä ei ainakaan henkilöstökulujen osalta synny. Säästöä henkilöstökuluissa syntyy vasta kun 4 yksikön juna lyhennetään 3 yksikköön.

Eli jos 2 yksikön juna lyhennetään 1 yksikköön ovat henkilöstökustannukset edelleenkin samat. Konduktöörin palkkakaan ei ole riippuvainen Sm-junan pituudesta. Ennen avorahastusta säästöä olisi toki syntynyt kun joka yksikössä myytiin ja tarkastettiin liput, eli oli henkilökuntaa, mutta ei enää kun henkilöstön määrä on supistettu ja lipunmyynti keskitetty sekä lipuntarkastukset pistokoeluontoisia.
 
heka sanoi:
Paljonko mahtaa syntyä säästöä yksirunkoista junaa käyttämällä? Ymmärtääkseni pisimmässäkin on vain yksi konduktööri, eli palkkakustannuksia ei säästy.

Asia on tosiaan vihdoin näin VR:n ja YTV:n uudessa sopimuksessa, mutta YTV:ltä menee varmasti aikaa sopeuttaa suunnittelunsa. Vanhalla VR:n sopimuksella VR laskutti ihan yhtä lailla junan kaikista yksiköistä vaikka henkilökuntaa oli vain osassa. Silloin kannatti ajaa lyhyitä junia tiheään ja tuottaa parempi vuoroväli.

Nyt kannattaa ajaa pidempiä junia ja siitä seuraa varmasti jatkossa ikäviä vuorovälin harvennuksia. Lisäksi vuoroväliä ei voi määräänsä enempää harventaa, joten lyhyitäkin junia varmasti nähdään. Kaikenkaikkiaan on sääli, että YTV joutuu säästämään näin paljon junaliikenteestä. Toisaalta tilanne on ymmärrettävä, kun tuntee VR:n liikennöintikorvausten tason.
 
late- sanoi:
Kaikenkaikkiaan on sääli, että YTV joutuu säästämään näin paljon junaliikenteestä. Toisaalta tilanne on ymmärrettävä, kun tuntee VR:n liikennöintikorvausten tason.

Eivät ne liikennöintikorvaukset mitenkään poikkeavan korkealla tasolla ole, vastaavat melko hyvin todellisia kustannuksia. Luonnollisestikaan juna ei kulje samalla rahasummalla kuin linja-auto tai raitiovaunu. Bussiliikenteessähän matala liikennöintikorvausten taso, joka siis on kilpailutuksella saavutettu, näkyy mm. siinä, että saamme edelleenkin matkustaa ikälopuissa keltaisissa "tanskandogeissa" tietyillä linjoilla.

Eli parasta kyllä pitää ne korvaukset sillä tasolla, että on varaa myös siivota, korjata ja huoltaa sekä hankkia uutta. Nythän esimerkiksi Sm2-junissa on saneerauskierros menossa. Tuollaiseen tason nostoon tuskin olisi linja-autoliikennöitsijöillä varaa nykyisellä hintatasolla. Ainoa mitä olen huomannut linja-autoliikennöitsijöiden korjaavan on se, että alunperinkin halpaan Ikarus- rohjoon vaihdetaan uusi penkin istuinosa kun edelllinen on lähtenyt irti/jonkun matkaan.

MODEDIT/kuukanko: Keskustelua lähijunaliikenteen kustannustasosta voi jatkaa ketjussa http://jlf.fi/f19/141-lahijunaliikenteen-kustannustaso/ , ei sotketa sitä sen enempää tähän ketjuun
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
konnaripoika sanoi:
Bussiliikenteessähän matala liikennöintikorvausten taso, joka siis on kilpailutuksella saavutettu, näkyy mm. siinä, että saamme edelleenkin matkustaa ikälopuissa keltaisissa "tanskandogeissa" tietyillä linjoilla.

Kyllä tanskandogitkin aika mukavia busseja ovat, jos vertaa näihin HKL:n ja STA:n 1990-2000 välillä hankkimiin busseihin. Penkit ovat Helbin vanhuksissa kovat kuin mitkä, sisustus askeettinen, rämisevät ja moottorin meteli on erittäin voimakasta. 1990-luvun alussa ei edes ollut kilpailutusta, miksi hommattiin näin surkeita busseja?

Ihme kyllä, mutta pitää sanoa, että jopa Connexilla on paremmat vanhat bussit. Rämisevät toki nekin, mutta penkit ovat pehmeät, meteli ei ole niin terävää ja sisustus miellyttävämmän tuntuista. Automaattivaihteisto ei nykäise voimakkaasti vaihtaessaan.
 
Viimeksi muokattu:
Busseja ei niinkään saneerata, koska nehän ovat jo siinä iässä, kun saneeraus olisi tarpeen käytännössä ikäloppuja, joten ne pistetään myynti/romujonoon ja hankitaan uutta tilalle.

Se vähä, mitä olen YTV-alueen busseissa matkustanut on ollut enimmäkseen ihan myönteinen kokemus, huolimatta siitä, että kalusto on ollut esim. Connexin vanhaa Vantaan liikenteen aikaista kalustoa, joka on Tampereelle tuotu mätänemään. Myöskin muu kalusto, esimerkiksi Concordian linjan 15A (Elielinaukio-Länsiterminaali) on ollut ihan myönteinen kokemus.

Sähköjunat ovat tietenkin aivan eri asia, koska niissä rakenteet kestävät puoli vuosisataa aktiivista käyttöä kestävänä, silloin tällöin toki sisustus (ja laitteisto) on uusittava. Busseja ja sähköjunia ei siis voi pitää oikein vertailukelpoisina.

Viittauksena vielä tuohon liikennöintikorvauksien tarjoamaan vastineeseen: Sm2-kalustossa on vielä suurimmassa osassa vanhat 70-luvun kernipenkit, jotka eivät kaikesta tunnelmallisuudestaan ja pehmeydestään huolimatta täytä nykyajan vaatimuksia. Sentään niitä saneerataan edelleen, kuten konnaripoika sanoi. Se vain olisi ollut paikallaan jo 10 vuotta sitten, silloin kun Sm1-kalustoa alettiin saneerata. Saneerauksesta vielä sen verran, että huonoin puoli siinä on mielestäni junien ulkovärityksen muuttuminen mielenkiinnottomaksi.

Joka tapauksessa liikennöintikorvauksista huolimatta tulisi tosiaan talviaikatauluja venyttää esim. juhannukseen asti, jonka jälkeen varsinaiset kesäaikataulut tulisivat voimaan. Tai sitten ajetaan ensi kesästä lähtien pitkiä junia.
 
ultrix sanoi:
Sentään niitä saneerataan edelleen, kuten konnaripoika sanoi. Se vain olisi ollut paikallaan jo 10 vuotta sitten, silloin kun Sm1-kalustoa alettiin saneerata.

Totta puhut. VR:llä ennemmin kuin kunnostetaan vanhoja junia, hommataan uusia kalliita Sm4:sia ja laitetaan ne lyhyille reiteille, joissa niiden hienoista ominaisuuksista ei ole hyötyä. Sm4:set olisi jo vuosia sitten voinut laittaa pitkille taajamajunareiteille Tampereelle ja Kouvolaan. HKL:n malliin olisi voitu rakentaa Sm1:n ja Sm2:n matalalattiaiset välipalat, joilla esteettömyysvaatimukset täytetään pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä.

Sm1:t ovat pian kaatopaikkakypsiä, Sm2:lla on vielä jonkin verran taloudellista elinikää jäljellä, mutta ehditäänköhän niitä tätä menoa edes saneerata ennen kuin noutaja tulee?
 
kemkim sanoi:
Sm4:set olisi jo vuosia sitten voinut laittaa pitkille taajamajunareiteille Tampereelle ja Kouvolaan

Sm4 on sinänsä minusta loistava hankinta. Onneksi tässä asiassa VR Oy on tehnyt erittäin fiksun päätöksen käyttää yksinomaan Sm4-kalustoa ja näille suunniteltua aikataulua ainakin kaikissa R- ja Z-junissa, ehkä myös kaikissa H-junissakin. Ennakkoaikatauluista paljastuu, kuinka nyt liki kaksi ja puoli tuntia kestävä R-junan matka Helsingistä Tampereelle lyhenee kahteen tuntiin ja kuuteen minuuttiin. Vain noin 15-20 minuutin ajansäästö, mutta pysähdystiheys huomioonottaen erittäin kilpailukykyinen nopeus.
 
ultrix sanoi:
Sm4 on sinänsä minusta loistava hankinta. Onneksi tässä asiassa VR Oy on tehnyt erittäin fiksun päätöksen käyttää yksinomaan Sm4-kalustoa ja näille suunniteltua aikataulua ainakin kaikissa R- ja Z-junissa, ehkä myös kaikissa H-junissakin.

Olen samaa mieltä siitä, että Sm4:t junina ovat oikein hyviä ja niillä on mukava matkustaa. Tarkoitinkin sitä, että tähän asti niitä on käytetty pääkaupunkiseudulla pelkästään matalalattiaisuuden vuoksi, hyödyntämättä 160 km/h huippunopeutta. Pitkillä reiteillä on taas ajettu vanhemmalla kalustolla. Minusta Sm4 Vantaankosken radalla on kalliin ja suorituskykyisen moottorivaunun haaskausta jos mikä.

Kun nyt R-juna ajaa Riihimäelle 54 minuutissa, tulee uudeksi ajaksi syksyllä 49 minuuttia. Tämä on varmaankin Sm4:n ansiota. H-juna käyttää nyt ja tulevaisuudessa matkaan edelleen 58 minuuttia, joten niissä taidetaan uutta kalustoa nähdä harvemmin.

Riihimäen ja Lahden välillä ensi syksystä lähtien matka-aikaa on saatu nipistettyä 2 minuuttia pysähtyen kaikilla asemilla. Onkohan tämäkin uusien junayksiköiden ansiota, vai sen ansiota, että radalla ei paljoa muuta liikennettä tule olemaan kuin taajamajunia?
 
kemkim sanoi:
Sm1:t ovat pian kaatopaikkakypsiä, Sm2:lla on vielä jonkin verran taloudellista elinikää jäljellä, mutta ehditäänköhän niitä tätä menoa edes saneerata ennen kuin noutaja tulee?
Ennen Sm1-junien tuomitsemista kehoitan tekemään vertailun. Matkustakaa 200-sarjan metrojunilla ja Sm1-junilla. Se, joka kulkeen äänettömämmin ja pehmeämmin mutta silti nopeammin ja jossa on oikeat kangaspintaiset istuimet on rakennettu 30 vuotta aikaisemmin kuin kaikessa kehnompi toinen vertailukohde.

Matkustajan kannalta ei ole epäilystäkään, kumpi joutaisi romukentälle ensin.

Antero
 
Sm1-junia käytettäneen näillä näkymin vielä 2010-luvun alkupuolelle asti, ja Sm2-junia vielä 2020-luvun puoliväliin asti.

Matkustajan kannalta myös Dm7 saisi olla yhä aktiivisessa käytössä koko Suomen paikallisliikenteessä, samoin Dm8 ja Dm9 soveltuvassa liikenteessä (Tku-Uki-paikkuliikenne) :p
 
Antero Alku sanoi:
Ennen Sm1-junien tuomitsemista kehoitan tekemään vertailun. Matkustakaa 200-sarjan metrojunilla ja Sm1-junilla.

Ei minusta Sm1 mitenkään surkea ole, mutta aika on tehnyt tehtävänsä. Telit ovat onnettomat ja meteliä riittää, mutta saneeratut penkit ovat sentään paremmat. Sm2 kulkee tasaisemmin parempien telien ja keveytensä ansiosta, mutta siinäkin kompressori pitää aika kovaa melua ja virroittimen kytkeminen paukkuu. Olen usein matkustanut Helsingistä Lahden suuntaan ja matkustusmukavuus on paras Sm1:ssä, Sm2 on rasittava hiostavien penkkien ja ankean sisustuksen takia, Sm4 mukavin taajiksista. Melkein kuin IC:llä matkustaisi, hiljaista, ilmastoitua ja tasaista kyytiä.

Sm1:n romutuskelpoisuutta ajattelin lähinnä siksi, että ikää on jo kertynyt aika tavalla, ruoste raiskaa koria ja tuskinpa ne tekniset laitteetkaan ovat enää ihan parhaimmassa terässä. Tietysti tekemällä jatkuvia korjauksia voisi laite kestää ikuisesti, mutta miten kauan se on järkevää, on eri asia.

Vanhat metrojunat ovat kyllä aika epämukavia, jos pitää tehdä 20 minuutin matka. En pidä niistä, koska ne tuntuvat jotenkin lelumaisilta lähijuniin verrattuna. Ääni on kuin avaruusaluksesta ja sisustus vaikuttaa halvalta. 200-sarjalaiset ovat paljon mukavempia, mutta edelleen ne penkit, ne penkit. Keskustamatkustamisessa ei ole ongelmaa, mutta ovatko idän ihmiset sen verran huonompiarvoisia, että he saavat ainoina pääkaupunkiseudun asukkaina "nauttia" kovista muovipenkeistä matkallaan kotoa keskustaan?

Lisähuvia tarjoaa se, että pimeässä tunnelissa ruuhkajunassa pitää yrittää vältellä vastapuolella istuvan katsetta mahdollisimman tehokkasti, mutta se on vaikeaa, kun ei edes ulos voi katsoa :)
 
kemkim sanoi:
Keskustamatkustamisessa ei ole ongelmaa, mutta ovatko idän ihmiset sen verran huonompiarvoisia, että he saavat ainoina pääkaupunkiseudun asukkaina "nauttia" kovista muovipenkeistä matkallaan kotoa keskustaan?

Muoviset istuimet ovat matkustajan kannalta mielipidekysymys - omasta mielestäni metron osastot ja penkitkin ovat kaikin puolin mukavampia kuin lähijunien vastaavat. Sama juttu busseissa - paljon parjatut metallikuppi-istuimet sopivat omaan ruumiinrakenteeseeni paremmin kuin mukaylelliset plyysitoppaukset (jotka eivät nekään ole mitenkään mukavia enää viiden vuoden jälkeen). Pehmusteet eivät auta jos Scanian selkänojan putkirakenteet ovat poikki ja penkki notkuu matkustajan painosta (tällaisiakin on jokapäiväisessä liikenteessä ollut usein ainakin keväällä).

Idällä voi olla penkkimateriaalin valintaan vaikutusta sikäli, että osa sikäläisistä jättää istuinpäälliseen jälkiä jotka on helpompi ja halvempi desinfioida kovamuovista kuin tekstiilistä. Ja ylläpitokustannuksistahan on näissäkin asioissa pitkälti kyse. Asemilla käytettäisiin varmaan edelleenkin pelkkiä maalaamattomia raakabetoniseiniä elleivät spraymaalit tarttuisi niihin turhan herkästi.
 
Takaisin
Ylös