Sivu 1 / 4 1234 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 1-15/47

Viestiketju: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

  1. #1
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Kun turhat radat laitetaan rullalle ja rahat käytetään tärkeisiin yhteyksiin, saadaan rajallisista ylläpito- ja investointirahoista enemmän irti. Vähäarvoiset radat kannattaa lopettaa, jotta voidaan investoida enemmän. Rautatieliikenteessa tulee keskittyä olennaiseen.
    Hyvä, että jotkut uskaltavat tunnustaa väriä. Eli olet siis sitä mieltä, että pääsääntöisesti vähäliikenteiset radat voidaan lakkauttaa. Ei vain "vähäliikenteiset" vaan myös esimerkiksi Uusikaupunki - Turku, Jyväskylä -Äänekoski, Orivesi - Vilppula - Mänttä jne.

    Olet siis sitä mieltä, että mm. teollisuuden raakapuukuljetukset voidaan siirtää rekkakuljetuksiin, ja useiden kaupunkien raskaan teollisuuden toimintaedellytykset voidaan lakkauttaa. (Mainitsemallasi listalla mm. Uusikaupunki, Heinola, Mänttä, Äänekoski).

    Voin sitten samantien esittää muutaman kysymyksen:

    - Kerroppa, montako miljoonaa euroa tapporahaa aiot ko. radoista saada kilometriltä? Kierrätysmateriaali ko. radoilta ei käy runkoverkon kunnostukseen.
    - Mistä aiot hankkia rahat mainitun teollisuuden tuottamien verotulojen korvaamiseen?
    - Mistä aiot hankkia rahat tieverkon lisääntyviin ylläpitokustannuksiin?
    - Miten korvaat raskaan tieliikenteen lisääntyvistä onnettomuuksista aiheutuvat uudet Konginkankaan tyyppiset suuronnettomuudet?

    On toki hyvä, että Petterin, Murzun ja PNu:n kommenttien taustalla oleva perusasenne tulee hyvin esille. Se voitaneen tiivistää näin:

    "Lukuunottamatta runkoverkon raskainta henkilö- ja tavaraliikennettä, liikenne voidaan Suomessa siirtää yleisesti maanteille. Tästä aiheutuvat lisääntyvät päästöt, energiankulutus, onnettomuudet ja tieverkon ylläpitokustannukset eivät ole ongelma.

    Rataverkon tulee ensisijaisesti palvella Helsingin yhteyksiä ja Venäjän yhdysliikennettä sekä muutamia muita raskaita tavaravirtoja.

    Näillä perusteella pienempien kaupunkien ja taajamien rautatieyhteys voidaan mielivaltaisesti lakkauttaa.

    Uusia henkilö- tai tavaraliikenteen virtoja ei Suomessa voi saada rataverkolle."
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 03.01.2007 kello 17:19. Syy: jaettu omaksi viestiketjukseen

  2. #2

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3666

    oletus Vs: Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Olet siis sitä mieltä, että mm. teollisuuden raakapuukuljetukset voidaan siirtää rekkakuljetuksiin, ja useiden kaupunkien raskaan teollisuuden toimintaedellytykset voidaan lakkauttaa. (Mainitsemallasi listalla mm. Uusikaupunki, Heinola, Uimaharju, Mänttä, Äänekoski).
    Jos teollisuuden tavarakuljetuksille on noihin suuntiin riittävästi kysyntää, rata kannattaa ylläpitää. Jos ei, rata voidaan lopettaa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    "Lukuunottamatta runkoverkon raskainta henkilö- ja tavaraliikennettä, liikenne voidaan Suomessa siirtää yleisesti maanteille. Tästä aiheutuvat lisääntyvät päästöt, energiankulutus, onnettomuudet ja tieverkon ylläpitokustannukset eivät ole ongelma.

    Rataverkon tulee ensisijaisesti palvella Helsingin yhteyksiä ja Venäjän yhdysliikennettä sekä muutamia muita raskaita tavaravirtoja.
    Tuo on vähän kärjistetysti esitetty. Jos korjataan tuo "Helsingin yhteyksiä" käsitteellä "Yli 40000 asukkaan kaupunkiseutujen yhteyksiä" Ja lisätään sivuhuomautus, että liikenne on jo siirtynyt maanteille, ei sitä olla mihinkään siirtämässä, ei tuo ole kaukana totuudesta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Uusia henkilö- tai tavaraliikenteen virtoja ei Suomessa voi saada rataverkolle."
    En ole tuota mieltä. Rakentamallla uusia ratoja ja parantamalla vanhoja henkilöliikenteen virtoja voidaan saada lisää. Se vaatii merkittävästi investointeja.

    Tavaraliikennettä on kyllä vaikea saada merkittävästi siirrettyä radoille. Vaikka suurempien asutuskeskusten välillä voi olla mahdollisuuksiakin.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 03.01.2007 kello 16:49.

  3. #3
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Jos teollisuuden tavarakuljetuksille on noihin suuntiin riittävästi kysyntää, rata kannattaa ylläpitää. Jos ei, rata voidaan lopettaa.
    Toki tietysti riippumatta siitä, että erityisesti Uudenkaupungin ja Äänekosken suuntiin alueet haluavat palauttaa henkilöliikenteen. Ai niin, näissä kunnissahan ei ole 40 000 asukasta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    "Yli 40000 asukkaan kaupunkiseutujen yhteyksiä".
    Tämän voinee täsmentää lisäyksellä "...Helsinkiin" koska ainoa säilytettävä merkittävä poikittaisyhteys on Turku - Tampere - Jyväskylä - Pieksämäki, josta vain Tampere - Jyväskylä - välillä kehitetään henkilöliikenteen edellytyksiä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Rakentamallla uusia ratoja.
    Voinee tarkentaa: Nykyisiä ratoja korvaavia suorempia yhteyksiä Helsinkiin, kuten ELSA.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Tavaraliikennettä on kyllä vaikea saada merkittävästi siirrettyä radoille.
    Eivätköhän merkittävimmät suhteellisen helpostikin rautateille siirrettävät kuljetukset ole:
    - Satamista jatkavan liikenteen siirtäminen rautateille
    - Venäjän transitoliikenteen pakottaminen rautateille (... rekkajonot...)
    - Suurten ja keskisuurten kaupunkien välisen liikenteen siirtäminen rautateille.

    Useimmat näistä edellyttävät ennen kaikkea panostusta suuryksikkökuljetuksiin sekä kunnollisia intermodaaliterminaaleja. Niitä ei kuitenkaan ole kovin monessa paikassa. Lähinnä kai Tampereella, Oulussa; Kouvolassa sekä huhtikuusta alkaen Turussa.

  4. #4

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3666

    oletus Vs: Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Tämän voinee täsmentää lisäyksellä "...Helsinkiin" koska ainoa säilytettävä merkittävä poikittaisyhteys on Turku - Tampere - Jyväskylä - Pieksämäki, josta vain Tampere - Jyväskylä - välillä kehitetään henkilöliikenteen edellytyksiä.
    Ei nyt ihan. Kyllä Suomessa säilyy toimiva kaukoliikenteen verkko suurimpien kaupunkien välillä. Ei suomessa muita henkilöliikenteen poikittaisyhteyksiä välttämättä tarvita kuin Joensuu-Kouvola-Lahti-Riihimäki/Tikkurila, Turku- Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki ja Kontiomäki-Oulu.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Voinee tarkentaa: Nykyisiä ratoja korvaavia suorempia yhteyksiä Helsinkiin, kuten ELSA.
    Kun valtaosa Suomen joukkoliikenteen käytön volyymistä kohdistuu pääkaupunkiseudulle/seudulta on luonnollista, että investointien painopiste kohdistuu sinne. Tampereella tai Turussa voi olla edellytyksiä pikaraitiotie tyyppisille paikallisliikenneratkaisuille.

  5. #5
    PNu
    PNu ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    30.09.2005
    Viestejä
    908

    oletus Vs: Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    PNu:n kommenttien taustalla oleva perusasenne tulee hyvin esille. Se voitaneen tiivistää näin:

    "Lukuunottamatta runkoverkon raskainta henkilö- ja tavaraliikennettä, liikenne voidaan Suomessa siirtää yleisesti maanteille. Tästä aiheutuvat lisääntyvät päästöt, energiankulutus, onnettomuudet ja tieverkon ylläpitokustannukset eivät ole ongelma.
    Mikähän siinä on, että jos katsoo 100 matkustajaa vuorokaudessa palvelevan ratayhteyden olevan kannattamaton niin aina tiettyjen tahojen mielestä on silloin esittänyt puolen rataverkon lakkauttamista? Onko kaikkien pakko olla kritiikittömiä raide- tai autoliikenteen ylistäjiä ja välimaastoon ei saisi sijoittua kukaan?

    Käsittääkseni olen aikaisemmin kehunut kokojunakuljetuksien järkevyyttä ja näitä ajetaan mm. juuri Uuteenkaupunkiin tai Heinolaan, joten en tietenkään kannata tämän kaltaisten ratojen sulkemista. En siis ainakaan niin kauan, kuin ratoja käyttävät tehtaat ovat toiminnassa.

  6. #6
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Ei suomessa muita henkilöliikenteen poikittaisyhteyksiä välttämättä tarvita kuin Joensuu-Kouvola-Lahti-Riihimäki/Tikkurila, Turku- Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki ja Kontiomäki-Oulu.
    Joensuu - Lahti - Tikkurila on Helsinkiin suuntautuva yhteys. Nyt tehty (sinänsä onnistunut) kehittämishanke on samalla heikentänyt poikittaisyhteyksiä Riihimäen kautta. Niitä voitaisiin toki parantaa esim. taajamajunin Tampere - Toijala - Riihimäki - Lahti - Kouvola.

    Kontiomäki - Oulu on lähinnä tavaraliikenteen yhteys, joka alunperin rakennettiin veturikiertojen tehostamiseksi. Nykyinen matkustajamäärä on aika pieni, rautatietilaston 2006 mukaan 130 000 matkustajaa / v.

    Seinäjoki - Jyväskylä ja Pieksämäki - Joensuu ovat tilastojen mukaan lähes yhtä merkittäviä. Matkustajamäärä osuuksittain 100 - 120 000 matkustajaa / v.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Kun valtaosa Suomen joukkoliikenteen käytön volyymistä kohdistuu pääkaupunkiseudulle/seudulta on luonnollista, että investointien painopiste kohdistuu sinne.
    Kannattaa muistaa, että tähän on historialliset syynsä. Kuten foorumilla on aiemminkin keskusteltu, muilta kaupunkiseuduilta lakkautettiin mm. paikallisjunaliikenne 1960-luvulta alkaen ja muutoinkin niiden joukkoliikenteen kehittämistä vaikeutettiin sekä kuntien omin että valtion päätöksin. Tilanne ja myös väestösuhteet olisivat selvästi toiset, jos kehittämispolitiikka olisi ollut erilainen.

    Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella asuu kuitenkin vain noin 25% asukkaista, joten sinne ei liene perusteltua kaataa yli puolta kehittämisrahoista.

    Kaikki paikallisen raideliikenteen kehittämisinvestoinnit 1960-luvun puolivälin jälkeen ovat kohdistuneet lähes yksinomaan pääkaupungin työssäkäyntialueelle. Ainoat investoinnit muualle ovat yksittäisiä pysäkkien kehittämisiä ja Dm12-hankinta. Sm - liikenne Kotka - Kouvola - radalla on sähköistyksen sivutuote.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Tampereella tai Turussa voi olla edellytyksiä pikaraitiotie tyyppisille paikallisliikenneratkaisuille.
    Toki olen samaa mieltä tästä.

    Mutta myös paikallisjunaratkaisuille voi olla edellytyksiä, myös radoilla, jotka eivät kuulu nyt esitettyyn runkoverkkoon. Osa niistä on jopa Turun ja Tampereen vaikutusalueilla (esim. Orivesi - Vilppula - rata sekä Uudenkaupungin ja Naantalin radat)

  7. #7
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

    Edelliseen viestiin vielä lisäys:

    Kaikki merkittävät oikoradat 1960-luvulta alkaen ovat palvelleet Helsinkiin suuntautuvia yhteyksiä:

    - Lielahti - Seinäjoki
    - Jämsänkoski - Jyväskylä
    - Parikkala - Säkäniemi
    - Kerava - Lahti

    Toki niillä on ollut hyötynsä myös maakuntakaupungeille. Silti suuntaus on ollut selvä.

  8. #8

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3666

    oletus Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

    Suurimpien kaupunkien ulkopuolella joukkoliikenteen kysyntä on melkein pelkkiä koululaiskuljetuksia. Kaikilla työssäkäyvillä on autot. Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat niin pienet, etteivät junaliikenteen volyymit riitä kuin keskikokoisista kaupungeista Helsingin suuntaan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella asuu kuitenkin vain noin 25% asukkaista, joten sinne ei liene perusteltua kaataa yli puolta kehittämisrahoista.
    Helsingin seudulta lähtee yli puolet Suomen kaukoliikenteen matkustajista ja lähes koko lähillikenne. Ja jos lasketaan Helsinkiin johtavat tärkeimmät radat (Helsinki- Oulu, Helsinki-Jyväskylä, Helsinki - Imatra/Vainikkala, Helsinki -Turku, Helsinki -Kuopio) saadaan jo reilusti yli 75 % kaukoliikenteen matkustajista.

    Mielestäni vain noilla väleillä, Turku-Tampere välillä sekä HELI-radan linjalla kaukoliikenteellä on merkittäviä kasvuedellytyksiä. Minusta noiden keskeisten ratojen tasonnostot, ELSA-rata, HELI-rata, Lentokenttärata ja Mikkelin rata ovat keinoja, joilla kaukoliikenteen volyymeja voidaan nostaa. Toki noiden keskeisimpien henkilöliikenneratojen ulkopuolella on kohtuullisen merkittäviä henkilöliikennevälejä, jotka kannattaa pitää yllä jos vaan kysyntää riittää.

    Tavaraliikenteen vaatimat ratainvestoinnit ovat huomattavasti kevyemmät kuin henkilöliikenteellä. Tavaraliikenne kulkee vaatimattomammallakin radalla. Jos kysyntää on riittävästi, kannattaa tavaraliikenteen ratoja ylläpitää.

    Rautateiden kehittämisessä ei pidä käyttää rahoja hyvin matalan kysynnän ratojen ylläpitoon, vaan käyttää nuokin rahat parhaiden osien kehittämiseen. Suomen kannattaa ottaa mallia Ranskasta, jossa on rohkeasti investoitu parhaisiin yhteyksiin eikä hajotettu resursseja liikaa.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 03.01.2007 kello 23:36.

  9. #9

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3666

    oletus Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

    Väännetäänpäs vielä rautalangasta.

    Ratahallintokeskus ehdottaa vuosille 2008-2015 28 Me vuodessa ns. vähäliikenteisten ratojen korjauksiin.

    Tuolla 224 Me summalla korjattaisiin ilmeisesti Vuokatti-Lieksa, Joensuu-Ilomantsi, Savonlinna-Huutokoski, Lahti-Heinola, Lahti -Loviisa ja Äänekoski-Haapajärvi. Eikä tuo 224 Me riitä, tuon 560 km:n radan perusylläpito maksaa muutaman miljoonan vuodessa seuraavat 30 vuotta.

    Nykyisessä poliittisessa ilmastossa vaikuttaa vielä mahdolliselta, että lähivuosikymmeninä vartioimattomat tasoylikäytävät pitää poistaa kaikilta radoilta, tuon seurauksena jokainen ratakilometri maksaa entistä enemmän.

    Tuo vähäliikenteisten ratojen investointi on siis nykyarvoltaan ehkä luokkaa 300 Me. Eikö tuota rahaa voisi käyttää hyödyllisemminkin? Vaikka investoida ELSAan tai HELiin tai korjata tärkeämpiä ratoja?

    Muilla rataosilla on ihan samanlaisia tilanteita. Kun vähemmän käytettyjä rataosia ei korjata, voidaan investoida tärkeämpiin ratoihin enemmän. Ei kerran rakennettu rautatie ole mikään itsetarkoitus, kun sille ei enää ole riittävästi käyttöä, se kannattaa purkaa. Maailma on muuttunut eikä Suomessa enää tarvita yhtä paljon ratoja kuin joskus aikaisemmin. Kuorma-autot hoitavat kevyemmät kuljetustarpeet riittävän tehokkaasti.
    Viimeisin muokkaaja petteri; 04.01.2007 kello 01:16.

  10. #10
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

    Mainittu "Ranskan malli" on mielestäni esimerkkinä mitä huonoin, sillä Ranskassa junat kulkevat miten sattuu ja aikataulut on laadittu vailla kunnollisia vaihtoyhteyksiä yms. Sen sijaan Saksan mallin mukainen hyvät yhteydet ja loogiset aikataulut tarjoava malli on mielestäni oiva esimerkki hyvästä toteutuksesta rautatieliikenteessä. Siellä nopeat, tasaisin vuorovälein kulkevat ICE-junat tarjoavat tasokkaat yhteydet suurten keskusten välillä. Regional ja Regional Express-junat tarjoavat myös hyvät yhteydet muualla rataverkossa seka kätevät vaihtoyhteydet muihin juniin. Saksassa on loistava aikataulu-ja yhteyspalvelu ja asemilta saa kaikki tarvittavat tiedot (ja printattuna) suoraan vaikkapa lippuautomaattiipäätteeltä. Junat näyttivät olevan erittäin suosittuja ja mm. ICE-junissa töitään tietokoneillaan tekevät työ- ja liikematkalaiset ovat aivan tavallinen näky. Joillain radoilla noiden R- ja RE-junien kapasiteettitasoa ollaan nostamassa niiden suosion myötä. Kevyet matalalattiamoottorijunat (mm. Regio Shuttle ja Desiro) tarjoavat nopeita henkilöliikenneyhteyksiä monilla alueilla. Ja mm. Schwarzwald-radalle on tulossa uudet BR 146-sarjan sahköveturien vetämät kaksikerrosvaunurungot. Lisäksi joillain osuuksilla ollaan nostamassa RE-junien nopeuksia aina 200 km/h:n saakka, kun aiemmin IC-liikenteessä käytetty BR 101-veturisarja vapautuu siihen. Uusien ICE-runkojen myötä IC-liikenne hoidetaan vain noilla ko. ICE-rungoilla ja muut ovat sitten R- tai RE-junia. Tämä selkeyttää niiden brändiä entisestaan.
    Sveitsi lienee toinen esimerkki hyvästä ja laadukkaasta rautatieliikenteestä.

    Vain tarjoamalla riittävän laadukkaita raideliikenneyhteyksiä saadaan siihen myös matkustajia. Muuten todella tuetaan vain autoistumista, kuten Antero ja Mikkokin totesivat. Ratoja lopettamalla ja rullaamalla se kyllä onnistuu mainiosti. Täytyy olla tarkkana ketä seuraavissa vaaleissa äänestää.
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 04.01.2007 kello 10:56. Syy: lisätty skandit

  11. #11
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

    Jatketaan sitten rautalangan vääntämistä myös.

    Lisätietoja:
    Vähäliikenteisten ratojen selvitys

    Ensinnäkin, vähäliikenteisten ratojen selvitysprosessissa kävi ilmi seuraavat kaksi tosiasiaa:

    - Mm. Heinolassa ja Porissa vähäliikenteisten ratojen varren teollisuuslaitokset lakkautetaan, jos rata poistetaan, koska laitokset tarvitsevat välttämättä rautatiekuljetusmahdollisuutta.
    - Ratojen lakkautus nostaa merkittävästi puun kuljetuskustannuksia ja laskee kantohintaa joka nostaa metsäteollisuuden kustannuksia ja laskee metsänomistajien kantohintoja.

    Vähäliikenteisten ratojen lakkauttamisen seurauksena olisi satojen teollisuustyöpaikkojen menettäminen.

    Niistä saatavat verotulot ovat yksinään todennäköisesti suurempi potti kuin ratojen kunnostaminen + ylläpito.

    En lähtisi ehdoin tahdoin leikkimään teollisuuden toimintaedellytyksillä. Minua eivät naurata teollisuuden työpaikkojen vähentymiset itse, koska tiedän, mitä kärsimyksiä ja taloudellisia menetyksiä siitä aiheutuu. Niitä ei paikata luomalla uusia työpaikkoja Helsingin seudulle.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Tuolla 224 Me summalla korjattaisiin ilmeisesti Vuokatti-Lieksa, Joensuu-Ilomantsi, Savonlinna-Huutokoski, Lahti-Heinola, Lahti -Loviisa ja Äänekoski-Haapajärvi.
    Vähäliikenteisten ratojen hyvin yksityiskohtaisen selvityksen mukaan 170 M€:llä saadaan peruskorjattua 670 km nk. vähäliikenteisistä radoista.

    Lisäät tämän summan ensin 224 M€:n ja sitten 300 M€:n ja vähennät radat 560 km:een, eli nostat korjauskustannuksen 250 000 €:stä 535 000 €:hen / km eli kaksinkertaistat sen.

    Kannattaa lisäksi muistaa, että uusi nopea rata maksaa vähintään noin 5 M€ / km, Helsingin kaupunkiradat merkittävästi enemmän. Jos uutta rataa maksetaan vanhaa lakkauttamalla, yksi uusi kilometri ostetaan 10 - 20 km lakkautuksella. 670 km lakkautuksella saataisiin siis ehkä 33 - 67 km uutta nopeaa rataa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Vaikka investoida ELSAan tai HELiin tai korjata tärkeämpiä ratoja?
    Edellisessä ketjussa asia ei tullut ehkä riittävän selvästi.

    En pidä ELSA: mahdollisena, jollei radanpidon rahoitusta nosteta nykyisestä aivan eri tasolle. ELSA on myös nykyisillä arviointimenetelmillä kannattamaton.

    HELI palvelee Lohjaa, Saloa ja Turkua pienempää asukasmäärää (Porvoo, Loviisa, Kotka ja Hamina) joten se ei voi olla ELSA:a kannattavampi.

    Tärkeät radat on tietysti pakko ylläpitää, ja myös vähäliikenteisten ratojen tulevaisuusselvitys lähti siitä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Maailma on muuttunut eikä Suomessa enää tarvita yhtä paljon ratoja kuin joskus aikaisemmin.
    Korjaan: Suomen kuljetuspolitiikka on 1960-luvulla tarkoituksellisesti muutettu
    henkilöauto- ja kuorma-autoliikennettä suosivaksi.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Kuorma-autot hoitavat kevyemmät kuljetustarpeet riittävän tehokkaasti.
    Kuorma-autoliikenteen lisääntymisestä aiheutuu seuraavat lisäkustannukset:
    - Teiden kuormitus ja siten ylläpitomenot lisääntyvät merkittävästi
    - Osa radoista kulkee suunnilla, joilla tieverkko on kuormittunut. Vähäliikenteisten ratojen sijaan joudutaan investoimaan teihin.
    - Aiheutuu huomattavasti enemmän onnettomuuksia
    - Päästöt lisääntyvät
    - Kuljetuskustannukset lisääntyvät

    Nämä kustannukset ovat myös todennäköisesti erittäin suuret.

    Kannattaa ymmärtää, että myös Tiehallinto on pääosin vähäliikenteisten ratojen kunnostamisen kannalla, koska kustannukset vain siirtyisivät sille.
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 04.01.2007 kello 10:58. Syy: korjattu lainaus

  12. #12

    Liittynyt
    30.11.2005
    Viestejä
    30

    oletus Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

    Kun ajatellaan niin, että kaikki vähäliikenteiset radat kannattaa lopettaa ja keskittyä vain vilkkaiden ratojen kehittämiseen, voidaan sen jälkeen todeta vertauksella: jos puulta katkaistaan oksat, kuihtuu sen runkokin.

    Otetaan esimerkiksi Kontiomäen seudun rataosat. Muutama edellinen keskustelija on todennut, ettei vähäliikenteisiin ratoihin kannata investoida. Oletetaan tilanne jossa kaikki vähäliikenteiset rataosat on lopetettu, esim. Kontiomäki-Ämmänsaari ja Kontiomäki-Nurmes. Silloin vähenee liikenne runkoverkon rataosilta huomattavasti, eli väleiltä Kontiomäki-Oulu ja Kontiomäki-Iisalmi vähenee 2-3 tavarajunaparia vuorokaudessa.
    Tällä periaatteella voidaan lopettaa ennen pitkää myös nämä vilkasliikenteiset radatkin.

    Kuten vähäliikenteisten rataosien tulevaisuusselvityksessä on todettu, kaikkein järkevintä on kunnossapitää ja kehittää ratoja siellä missä niille on kysyntää ja missä teollisuuden kilpailukyky jne. sitä tarvitsee. Pääosin näillä uhanalaisilla rataosilla on käyttöä teollisuudelle sekä muille yrityksille. Näinollen niihin kannattaa investoida ja kehittää niitä, sekä saada myös sitä kautta radoille lisää liikennettä.
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 04.01.2007 kello 11:06. Syy: selkeytetty lausejakoa

  13. #13
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Dr16 Näytä viesti
    Kun ajatellaan niin, että kaikki vähäliikenteiset radat kannattaa lopettaa ja keskittyä vain vilkkaiden ratojen kehittämiseen, voidaan sen jälkeen todeta vertauksella: jos puulta katkaistaan oksat, kuihtuu sen runkokin.
    Juuri näin. Britanniassa toimittiin tällä tavalla puoli vuosisataa sitten ja seuraukset olivat juuri nämä. Sivuratojen hävittäminen hävitti liikenteen pääradoilta. Sama on tilanne Suomessa. Jos rahti pitää kuormata vähäliikenteisen radan junan sijasta kuorma-autoon, se auto ajaa perille saakka, ei puretun radan entiselle haarautumisasemalle.

    Ei kaupungin pääviemärissäkään yksikään kokkare kellu, jos joka kodin pöntöstä ei sinne putkea ole. Eli kaikkein suurin kannattavuus on pönttökohtaisilla viemäriputkilla.

    Antero
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 04.01.2007 kello 11:07. Syy: muokattu lainattua tekstiä

  14. #14
    PNu
    PNu ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    30.09.2005
    Viestejä
    908

    oletus Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    - Mm. Heinolassa ja Porissa vähäliikenteisten ratojen varren teollisuuslaitokset lakkautetaan, jos rata poistetaan, koska laitokset tarvitsevat välttämättä rautatiekuljetusmahdollisuutta.
    - Ratojen lakkautus nostaa merkittävästi puun kuljetuskustannuksia ja laskee kantohintaa joka nostaa metsäteollisuuden kustannuksia ja laskee metsänomistajien kantohintoja.
    Mielestäni tavaraliikenneratojen lakkauttamisessa ei juuri koskaan ole järkeä. Edellyttäen siis, että radalla on oikeastikin liikennettä. Tavarajunalle riittää jo tuollainen 30-50 km/h ajettava raide, joka ei kunnossapidolta paljon vaadi ja mahdollinen päällysrakenteen uusiminen voidaan tehdä pääradoilta poistettavin kierrätysmateriaalein.

    Tämä keskustelu sai kuitenkin alkunsa Kirkkonummi-Salo radan kohtalon pohdinnasta, jos ELSA-rata joskus rakennetaan. On äärimmäisen epätodennäköistä, että tällä välillä tulisi olemaan tavaraliikennettä kun sitä on nytkin niukasti ja sekin vähä siirtyisi uudelle radalle.

  15. #15
    Aleksi.K avatar
    Liittynyt
    27.04.2006
    Sijainti
    Leppävaara
    Viestejä
    2697

    oletus Vs: Runkoverkkoon kuulumattomien ratojen tulevaisuus

    Mielestäni on tärkeää, että myös vähäliikennöityihin ratoihin panostetaan. Ne ovat kuitenkin jo teollisuudelle tärkeä kuljetusreitti, ja sanoisin että isomalla määrällä myös ympäristöyställisempi.

    Esimerkiksi jos viedään suurimäärä puuta. Matkan pituus noin 150 kilometriä rautatietä pitkin ja maantietä noin 180 kilometriä. Ajatellaan että siihen tarvitaan 10 kappaletta perävaunulla varustettuja rekkoja. Nämä kaikki 10 rekallista saadaan mahtumaan yhteen junaan jossa on noin ehkä 8 vaunua+ dv15-mallinen veturi. Tämä on ympäristöystävällisempi ja myöskin matka-aika lyhenee, koska rekat ajavat muun liikenteen joukossa, juna taas omaa raidettansa.

    Joka asiassa myös kuitenki omat rajansa. Mielestäni kannattaa laittaa enemmän rahaa rataan, jota käyttää 15 junaa päivässä, kun rataa jota käyttää 5 junaa päivässä.
    Tyhmä ei se joka myy, vaan se joka ostaa.

Sivu 1 / 4 1234 ViimeisinViimeisin

Vastaavia viestiketjuja

  1. Gråkallbanenin tulevaisuus
    kirjoittanut Rattivaunu foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 26
    Viimeisin viesti: 12.05.2014, 20:20
  2. Rantaradan tulevaisuus
    kirjoittanut Murzu foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 23
    Viimeisin viesti: 30.06.2008, 12:59
  3. Naantaliin vievien ratojen nykytila
    kirjoittanut JSL foorumissa Junat
    Vastauksia: 2
    Viimeisin viesti: 10.12.2007, 01:09
  4. Lahti Eaglen tulevaisuus?
    kirjoittanut TAKAMOOTTORI foorumissa Kauko- ja tilausliikenne
    Vastauksia: 9
    Viimeisin viesti: 09.12.2007, 16:12
  5. Ratojen lakkautusuhka Ruotsissa
    kirjoittanut Mikko Laaksonen foorumissa Junat
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 10.08.2006, 11:31

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •