Suomen Lähijunat Oy

Vs: Suomen Lähijunat OY

Tampereen, Kymenlaakson, Hämeiden ja Helsingin lähijunajärjestelmät ovat yhdistetty toisiinsa. Turun tulevassa lähijunaliikenteessä lähijunaliikenne ei kytkeydy muihin lähijunajärjestelmiin, ja muutenkin sillä on toinen operaattori. Mielestäni on siis ihan Ok jos käyttävät olemassa olevaa kirjainta.

Vaan mistäpä nyt tiedetään Turun operaattori?

Nimittäin: Jos liikenne ei kannata markkinaehtoisesti ja esim kunnat tilaavat ja maksavat sitä, niin eikö silloin liikenne pidä kilpailuttaa?

Ja onhan nykyisessäkin kirjainjärjestelmässä kaksi toimijaa. 1) HSL, joka kilpailuttaa juniensa henkilökunnan, tällä hetkellä henkilökunnan toimittaa VR ja 2) VR, joka operoi omilla junillaan HSL-alueen ulkopuolelle ulottuvaa tai ulkopuolella tapahtuvaa lähijunaliikennettä.
 
Vs: Suomen Lähijunat OY

Tarkennuksena: HSL kilpailuttaa JKOY:n omistamien junien operoinnin. Se sisältää henkilökunnan lisäksi paljon muutakin.

Mitä muuta? Onko samassa sopimuksessa myös näiden junien huolto?

Ei tietenkään ole mielekästä halkoa hiuksia tässä asiassa, mutta usein julkisuudessa nähty muoto HSL:n junaliikenteen kilpailutuksesta on selkeästi erheellinen.
 
Vs: Suomen Lähijunat OY

Mitä muuta? Onko samassa sopimuksessa myös näiden junien huolto?

Ei tietenkään ole mielekästä halkoa hiuksia tässä asiassa, mutta usein julkisuudessa nähty muoto HSL:n junaliikenteen kilpailutuksesta on selkeästi erheellinen.

HSL:
"Sopimus sisältää junien liikennöinnin lisäksi niiden kunnossapidon."

Liikennöintikin sisältää paljon muuta kuin pelkän henkilöstön, se sisältää koko paletin pyörittämisen. Siis operoinnin. "Junaliikenteen kilpailutus" on ihan korrektinkuuloinen termi.
 
Vs: Suomen Lähijunat OY

HSL:
"Junaliikenteen kilpailutus" on ihan korrektinkuuloinen termi.

Niin, eihän ole termin vika, että HSL väärinkäyttää sitä.

Vertailun vuoksi: HSL kilpailuttaa myös tarvitsemansa bussiliikenteen. Kilpailun voittajan on kuitenkin itse ostettava tai liisattava tarvitsemansa bussit. Joten ero on selkeä.
 
Tampereen, Kymenlaakson, Hämeiden ja Helsingin lähijunajärjestelmät ovat yhdistetty toisiinsa. Turun tulevassa lähijunaliikenteessä lähijunaliikenne ei kytkeydy muihin lähijunajärjestelmiin, ja muutenkin sillä on toinen operaattori. Mielestäni on siis ihan Ok jos käyttävät olemassa olevaa kirjainta.

Ei kai ole selvää, että Turun lähijunat olisivat tulevaisuudessakin erillinen järjestelmä? Esimerkiksi jos "tunnin juna" toteutuu, niin Helsinki-Salo lähiliikenne rantaradalla voisi olla mahdollista ja eikös noissa Turun suunnitelmissakin ole Salo mainittu?
 
VR Group Oyj myy 11 Sm2-junayksikköä Suomen Lähijunat Oy:lle. Sopimus allekirjoitettiin 6.9. Lue lisää täältä. (Linkki johtaa Raidepuolueen uutissivuille)

EDIT: Lisätään VR:n tiedote---- Viestit yhdistetty klo 14:09 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:55 ----------

Lisätään VR:n tiedote.
 
Jään mielenkiinnolla odottamaan, millaisen muutoksen ulkomuoto kokee modernisoinnin yhteydessä. Kovasti toivon, että mahdollisimman pienen. Omaa silmää miellyttää ehyt, tiettyä tyyliä noudattava kokonaisuus. Esimerkkeinä vaikka Valmetin NR-vaunuihin lisätty välipala ja Helsinkiin Mannheimista tuotujen raitiovaunujen kunnostus. Että toivottavasti mm. TS:ssä julkaistu havainnekuva on jonkun satunnaisen taiteilijan näkemys ja jää sellaiseksi. Junayksikkö voi tarjota modernin ja mukavan matkustuskokemuksen olematta tyyliltään mauton sillisalaatti.
 
Suomen Lähijunien kaltaisten yhtiöiden taktiikka on puhua paljon, jotta tulee pöhinää. Ei puheen yksityiskohdilla ole merkitystä, koska ei kukaan enää hetken päästä muista niitä yksityiskohtia. Tarkoitus on, että porukka muistaa firman nimen ja pöhinän sen ympärillä.

Nyt onneksi on jotain konkretiaakin ehkä tapahtumassa, kun kerran ovat ilmesesti ostamassa 11 Sm2-raatoa. Tosin onko osto edes vielä tapahtunut, en tiedä.
 
Tuo pääkirjoitus viittaa artikkeliin edeltävältä päivältä samassa lehdessä otsikolla "Onnibusin perustajan Pekka Mötön uuden junayhtiön kiskobusseja voidaan nähdä Varkaudessa parin vuoden päästä", joka on kuitenkin maksumuurin takana. Dieselkalustolla aikovat siis liikennöidä, jos tosissaan olevat.

VR:n 16 Dm12:sta pois liikenteestä on ollut pitempään kaksi kappaletta, yksiköt 4412 ja 4414, joista ensimmäisestä on kuva Pieksämäen konepajan raiteella kolmen varaosalähteenä olevan Sr1:n vieressä "odottamassa paalausta" ja jälkimmäinen on seissyt vuodenpäivät Pieksämäellä sekin, mutta raiteella, jossa osa kalustosta odottaa romutusta ja osa korjausta. Voisikohan Suomen Lähijunat Oy yrittää noita kahta ostaa itselleen? Ainakin 4412:n vaikuttaa julkisen tiedon perusteella olevan niin huonossa kunnossa, että siitä pitäisi uusia kaikki metallirunkoa lukuun ottamatta, mikä tosin on myös minkä kyseinen yhtiö sanoo aikovansa tehdä ostamilleen Sm2:lle

Pieksämäki-Joensuu näyttäisi kestävän nyt kiskobussilla juuri yli 2h, eli edes neljän tunnin vuoroväliin ei yhdellä yksiköllä pääse. Toisaalta osuudella vaikuttaa joskus olevan aika kovaa kuormaakin: Mikäli tulkitsen oikein juliadatan tietoja, niin perjantaisin on vuoroja jopa kolmella Dm12:sta. Tosin jos yksityisen harjoittama liikenne tulee VR:n vuorojen lisäksi, niin kuorma ei saata olla ihan niin suurta, mutta voihan osakeyhtiö tehdä sen, mitä VR ehdontahtoen ei suostu, eli hankkia lisäksi liitevaunuja kapasiteetiksi, eikä ajaa useammalla moottorivaunulla yhdessä junassa.
 
Eihän Joensuu-Pieksämäki-linjan ajaminen dieseliä tarvitse. Jos on riittävän hyvä akusto, juna pystynee operoimaan niilläkin. Toki jonkinlainen hybridi lienee tarkoituksellisin -ja sellaiseksi voidaan Sm2-kalustostakin joku yksikkö kunnostaa. Jos se osoittautuu hyväksi, voidaan varmaan tehdä lisää, ja ruveta ajamaan myös Joensuu-Nurmes- sekä Joensuu-Kuopio-linjoja, ehkäpä Haapamäen ympäristöä ja kenties Nysse-junaa Tampereelta Mänttäänkin.
Mitä noihin Dm12-kiskobusseihin tulee, niitä ei varmuudella yksikään vähänkään itseään kunnioittava kalustofirma huoli ilmaiseksikaan. Paitsi että ne ovat teknisesti epäluotettavia ja matkustajan kannalta epämukavia, niissä ei toteudu myöskään esteettömyys eikä fillareiden kuljetusmahdollisuuskaan ainakaan siinä määrin kuin olisi tarpeen.
 
Niin-no mitä nyt akkujunien esitteitä netistä löytyy, esimerkiksi Stadler Flirt Akulla pääsee yhdellä latauksella sivusta riippuen joko 150 tai 185km, Joensuu-Pieksämäki on n.180 ja lataus kestää 15min. Nuo on tarkoitettu osittain sähköistetyille radoille eli akkuja ei ole tarkoitus ajaa tyhjäksi ja ladata täyteen useampaan kertaan päivässä, mitä tapahtuisi kun sähköistystä ei ole käytännössä kuin tuon välin pääteasemilla. Vai meinasitko hybridillä Sm2:ien muuntamista diesel-akku hybrideiksi?

Muutenkin SLOY:n toimintamalli perustuu siihen, että hankitaan erittäin pienillä pääomakustannuksilla käytettyä kalustoa ja peruskorjataan ne. Iso kasa akkuja Sm2:lle tai uusi akkujuna on nimenomaan sitä isoa pääomakustannusta. Esteettömyyden kanssa ei luulisi tulevan ongelmaa, kun ovat Sm2:kin jyrsimässä osittain matalaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös