Suomen Lähijunat Oy

nugetten · 30 Marraskuu 2023

Makke93 sanoi:
VR saa vihdoin kilpailijan kaupunkien lähiliikenteeseen koko Suomessa: katso täältä, missä uudet junat kulkisivat

Kauppa 11 Sm2-yksiköstä on nyt ilmeisesti mennyt läpi, kun artikkelissa lukee "Juho Hannukainen toteaa, että VR on tyytyväinen kaupan toteutumisesta."

Ymmärsinkö siis oikein, ovat ostaneet 11 junayksikköä modernisoitavaksi, ilman että yhdellekään vuorolle olisi maksajaa tiedossa?
Eli liiketoimintamalli perustuu siihen, että lobbaavat kuntia kilpailuttamaan lähiliikennettä ja uskovat voittavansa kilpailutuksen?

Onko missään ollut puhetta mikä rahoituskuvio tässä on taustalla?

SD202 · 30 Marraskuu 2023

Kävin lukaisemassa tuon Ylen uutisen.
"Suomen Lähijunat Oy listaa säännölliselle lähijunaliikenteelle nämä mahdolliset reitit: ...
8. Keuruu–Jyväskylä–Hankasalmi–Pieksämäki–Savonlinna (hybridikalusto)"
Onko tuo Rantasalmen ja Savonlinnan välinen puuttuva rataosuus siis tarkoitus ottaa jollain aikavälillä uudelleen käyttöön? Hyvä toki, jos näin on.
https://vayla.fi/documents/25230764...e69d8/Rataverkko_01012021.pdf?t=1608032206939

Mutta joo, tuolla myöhemmin onkin mainittuna toisen reitin yhteydessä, että uusi siltakin tarvittaisiin:
"Muita mahdollisia reittejä:

16. Pieksämäki–Savonlinna–Parikkala (biodiesel-, akku- tai hybridikalusto + uusi silta)"

kuukanko · 30 Marraskuu 2023

nugetten sanoi:
Ymmärsinkö siis oikein, ovat ostaneet 11 junayksikköä modernisoitavaksi, ilman että yhdellekään vuorolle olisi maksajaa tiedossa?

Näin voi päätellä tuoreemmasta Ylen uutisesta, jossa yhtiö vielä arvuuttelee, missä liikenne saattaisi alkaa.

Jutussa yhtiön esittelemät tukisummat ovat sen verran pieniä, että niitä voisi maksaa kilpailuttamattakin.

kalle. · 30 Marraskuu 2023

"– Mutta ei ne junat sitten myöskään sen kunnan alueella pysähdy, jos se ei halua maksaa lähiliikenteestä, Alku sanoo."

Varsin outo kommentti ja mieleen tulee että koitetaanko liikennettä saada aikaan oikeasti matkustajia varten vai pelkästään rahan tekemistä varten.

339-DF · 30 Marraskuu 2023

kuukanko sanoi:
Jutussa yhtiön esittelemät tukisummat ovat sen verran pieniä, että niitä voisi maksaa kilpailuttamattakin.

Millaiset rajat tuossa on, ja ovatko kuntakohtaisia? Eli voiko noita laskea yhteen niin, että kukin kunta maksaa kilpailutusrajan alle jäävän tukisumman?

kalle. sanoi:
Varsin outo kommentti ja mieleen tulee että koitetaanko liikennettä saada aikaan oikeasti matkustajia varten vai pelkästään rahan tekemistä varten.

Jonkun se liikenne kuitenkin pitää myös maksaa, ellei ajatuksena ole, että yhtiön osakkeenomistajat silkasta ilosta sitä liikennettä rahoittavat.

nugetten · 30 Marraskuu 2023

339-DF sanoi:
Millaiset rajat tuossa on, ja ovatko kuntakohtaisia? Eli voiko noita laskea yhteen niin, että kukin kunta maksaa kilpailutusrajan alle jäävän tukisumman?

Yleisesti 60 000€. Pilkkominen on erikseen hankintalaissa kielletty. Itse tulkitsisin ihan maallikkona, että jos julkista rahaa tarvittaisiin jutussa mainitun ajan 7-8v, tulisi hankinnan arvo määritellä sen mukaan. Toki muotoilu on sellainen, että siitä voisi tulkita lipputulojen osuuden kasvavan julkista rahaa isommaksi, ei itsekannattavaksi.

Jutussa tosin toivotaan 15 vuoden sitoutumista, jolloin puhutaan jo niin isosta hankinnasta, jonka luulisi kiinnostavan muitakin toimijoita.

339-DF · 30 Marraskuu 2023

nugetten sanoi:
Pilkkominen on erikseen hankintalaissa kielletty. Itse tulkitsisin ihan maallikkona, että jos julkista rahaa tarvittaisiin jutussa mainitun ajan 7-8v, tulisi hankinnan arvo määritellä sen mukaan.

Mä en ymmärrä hankintalaista mitään, mutta tuollainen rajaus tuntuisi oudolta. Loogisempaa olisi vuosikohtainen tukikatto, jonka yli mennessä hankinta on kilpailutettava.

kuukanko · 30 Marraskuu 2023

339-DF sanoi:
Millaiset rajat tuossa on, ja ovatko kuntakohtaisia? Eli voiko noita laskea yhteen niin, että kukin kunta maksaa kilpailutusrajan alle jäävän tukisumman?

Nykyisellä lainsäädännöllä matkustajajunaliikennettä saavat Suomessa tilata vain LVM ja HSL. Jos joukko kuntia haluaa rahoittaa liikennettä, on niiden mentävä valtion pakeille ja kysyttävä, voisiko valtio ystävällisesti tilata liikenteen, jos kunnat maksavat sen.

Junaliikenteen hankinnassa noudatetaan EU:n palvelusopimusasetusta, joka sanoo:
Jos tätä ei ole kielletty kansallisessa lainsäädännössä, toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää tehdä ilman tarjouskilpailua julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia, joiden keskimääräinen ennakoitu vuosittainen arvo on alle 1 000 000 euroa tai jotka koskevat julkisten henkilöliikennepalvelujen tarjoamista määrältään alle 300 000 kilometriä vuodessa.

Jos julkisia palveluhankintoja koskeva sopimus on tehty ilman tarjouskilpailua pienen tai keskisuuren yrityksen kanssa, jolla on käytössään enintään 23 ajoneuvoa, edellä mainittuja enimmäismääriä voidaan korottaa joko alle 2 000 000 euroon keskimääräisen ennakoidun vuosittaisen arvon osalta tai alle 600 000 kilometriin vuodessa julkisten henkilöliikennepalvelujen osalta.

nugetten · 30 Marraskuu 2023

kuukanko sanoi:
Nykyisellä lainsäädännöllä matkustajajunaliikennettä saavat Suomessa tilata vain Traficom ja HSL. Jos joukko kuntia haluaa rahoittaa liikennettä, on niiden mentävä valtion pakeille ja kysyttävä, voisiko valtio ystävällisesti tilata liikenteen, jos kunnat maksavat sen.

Junaliikenteen hankinnassa noudatetaan EU:n palvelusopimusasetusta, joka sanoo:
Jos tätä ei ole kielletty kansallisessa lainsäädännössä, toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää tehdä ilman tarjouskilpailua julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia, joiden keskimääräinen ennakoitu vuosittainen arvo on alle 1 000 000 euroa tai jotka koskevat julkisten henkilöliikennepalvelujen tarjoamista määrältään alle 300 000 kilometriä vuodessa.

Jos julkisia palveluhankintoja koskeva sopimus on tehty ilman tarjouskilpailua pienen tai keskisuuren yrityksen kanssa, jolla on käytössään enintään 23 ajoneuvoa, edellä mainittuja enimmäismääriä voidaan korottaa joko alle 2 000 000 euroon keskimääräisen ennakoidun vuosittaisen arvon osalta tai alle 600 000 kilometriin vuodessa julkisten henkilöliikennepalvelujen osalta.

Ei taida olla käytössä Suomessa, mutta aina voin olla väärässäkin. Täällä ei muistaakseni tuota ole lainsäädännössä mahdollistettu. Tuon allehan jäisi suurin osa joukkoliikenteen hankinnoista, joten luulisi edes jonkun tuota hyödyntävän jos mahdollisuus olisi.

kuukanko · 30 Marraskuu 2023

nugetten sanoi:
Tuon allehan jäisi suurin osa joukkoliikenteen hankinnoista, joten luulisi edes jonkun tuota hyödyntävän jos mahdollisuus olisi.

Hyvinkäällä noin on tehty.

nugetten · 30 Marraskuu 2023

kuukanko sanoi:
Hyvinkäällä noin on tehty.

Niinpä näkyy! Harvinaista, mutta mahdollista. Mielenkiintoinen keissi, Pitääpä sukeltaa tapaukseen tarkemmin!

samulih · 1 Joulukuu 2023

Missä noi sitten asustelee, rakentavatko omat varikot....

Rebiaf · 1 Joulukuu 2023

samulih sanoi:
Missä noi sitten asustelee, rakentavatko omat varikot....

Miten määrität sanan "varikko"? Pelkistetyimmässä muodossaan se on pätkä raidetta, jolla kalustoyksikkö saa hetken huilata. Mahdollisesti myös parkkiruutu tai kaksi sitä käyttämään tulevalle henkilökunnalle. Huollot ja siivoukset voi ostaa mistä tahansa tai vr fleetcarelta.

samulih · 1 Joulukuu 2023

Rebiaf sanoi:
Miten määrität sanan "varikko"? Pelkistetyimmässä muodossaan se on pätkä raidetta, jolla kalustoyksikkö saa hetken huilata. Mahdollisesti myös parkkiruutu tai kaksi sitä käyttämään tulevalle henkilökunnalle. Huollot ja siivoukset voi ostaa mistä tahansa tai vr fleetcarelta.

Luulisin että pitäisi olla omat raiteet, tilat korjauksille/siivoukselli eli halli jne.

ultrix · 11 Joulukuu 2023

kuukanko sanoi:
Nykyisellä lainsäädännöllä matkustajajunaliikennettä saavat Suomessa tilata vain LVM ja HSL. Jos joukko kuntia haluaa rahoittaa liikennettä, on niiden mentävä valtion pakeille ja kysyttävä, voisiko valtio ystävällisesti tilata liikenteen, jos kunnat maksavat sen.

Junaliikenteen hankinnassa noudatetaan EU:n palvelusopimusasetusta, joka sanoo:
Jos tätä ei ole kielletty kansallisessa lainsäädännössä, toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää tehdä ilman tarjouskilpailua julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia, joiden keskimääräinen ennakoitu vuosittainen arvo on alle 1 000 000 euroa tai jotka koskevat julkisten henkilöliikennepalvelujen tarjoamista määrältään alle 300 000 kilometriä vuodessa.

Jos julkisia palveluhankintoja koskeva sopimus on tehty ilman tarjouskilpailua pienen tai keskisuuren yrityksen kanssa, jolla on käytössään enintään 23 ajoneuvoa, edellä mainittuja enimmäismääriä voidaan korottaa joko alle 2 000 000 euroon keskimääräisen ennakoidun vuosittaisen arvon osalta tai alle 600 000 kilometriin vuodessa julkisten henkilöliikennepalvelujen osalta.

Kannattaa huomioida, että nykyisin tuo lainkohta kuuluu seuraavasti:

Palvelusopimusasetuksen konsolidoitu toisinto sanoi:
Jos tätä ei ole kielletty kansallisessa lainsäädännössä, toimivaltainen viranomainen voi päättää tehdä ilman tarjouskilpailua julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia:a) joiden keskimääräinen ennakoitu vuosittainen arvo on alle 1 000 000 euroa tai, kun on kyse sopimuksista, joihin sisältyy rautateiden julkisia henkilöliikennepalveluja, alle 7 500 000 euroa; tai
b) jotka koskevat julkisten henkilöliikennepalvelujen tarjoamista määrältään alle 300 000 kilometriä vuodessa tai, kun on kyse sopimuksista, joihin sisältyy rautateiden julkisten henkilöliikennepalvelujen tarjoamista, alle 500 000 kilometriä vuodessa.
Jos julkisia palveluhankintoja koskeva sopimus on tehty ilman tarjouskilpailua pienen tai keskisuuren yrityksen kanssa, jolla on käytössään enintään 23 maantieajoneuvoa, mainittuja kynnysarvoja voidaan korottaa joko alle 2 000 000 euroon keskimääräisen ennakoidun vuosittaisen arvon osalta tai alle 600 000 kilometriin vuodessa julkisten henkilöliikennepalvelujen osalta.