Sivu 2 / 3 EnsimmäinenEnsimmäinen 123 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 16-30/31

Viestiketju: Virheellinen kustannusvertailu

  1. #16

    Liittynyt
    04.07.2007
    Viestejä
    148

    oletus Vs: Virheellinen kustannusvertailu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Asenteiden olisi muututtava, jotta ihmiset olisivat valmiita käyttämään rahaa joukkoliikenteen tarjoamaan mukavuuteen hinnasta riippumatta. Niinhän omakotitaloistakin maksetaan vaikka mitä, koska se on arvostettu ja haluttu tapa asua. Samoin urheiluautoista maksetaan paljon. Ihmisten päähän tulisi saada ajatus, että joukkoliikenne, jossa ei tarvitse itse ajaa ja saa hyvää palvelua, on luksusta, josta voidaan maksaa hyvä hinta. Näinhän autotehtaatkin ovat muuntaneet ihmisten mielikuvia vuosien saatossa suurella rahalla.
    Julkinen liikenne ja yksityisautoilu ovat eri tilanteessa nykyisin. Yksityisautoilun läheskään kaikkia kustannuksia ei nähdä, koska ne ovat useimmiten luonteeltan uponneita kustannuksia. Kun auto on hankittu ja vakuutukset maksettu, ei näitä kustannuksia enää huomioida matkapäätöstä tehtäessä. Julkisia käytettäessä sen sijaan maksetaan aina matkaa tehtäessä kaikki kustannukset (ellei liikennettä subventoida verovaroin).

    Tähän tilanteeseen on olemassa periaatteessa kaksi korjaustapaa:
    1) subventoidaan julkista liikennettä, jolloin voidaan toteuttaa rajakustannushinnoittelu. Tällöin yksittäinen matkustaja maksaa vain lisäkustannukset, joita matka aiheuttaa, muttei esimerkiksi infrasta aiheutuneita kustannuksia tai
    2) muutetaan autoilun kustannusrakennetta siten, että kiinteät kustannukset pienenevät ja haitoista maksetaan muuttuvien kustannusten yhteydessä.

    Koska ensimmäinen vaihtoehto on samalla tulonsiirto liikennettä käyttämättömiltä liikenteen käyttäjille, olisi ehkä järkevämpää muuttaa autoilun kustannusrakennetta. Poistetaan autovero, nostetaan polttoaineveroa, korotetaan pysäköintimaksuja ja otetaan käyttöön esimerkiksi ruuhkamaksut. Ei varmaan olisi mahdotonta muuttaa autovakuutuksiakaan kilometriperusteiseksi (onnettomuudethan kuitenkin korreloinevat enemmän ajetun matkan kuin auton omistamisen kanssa).

    Tämän lisäksi kaupunkien pitäisi siirtyä aidosti joukkoliikennettä tukevaan politiikkaan. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pitäisi parantaa ja alueet pitäisi kaavoittaa siten, että "turha" liikkuminen saataisiin minimoitua.

    Kyllä asenteissakin varmaan olisi korjaamisen varaa, mutta jotenkin olen taipuvainen näkemään, että lompakko on viimekädessä tehokkain asennemuokkaaja.

    Kari

  2. #17

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Virheellinen kustannusvertailu

    Semmoinen huomio, että jos normaalissa henkilöautossa on neljä matkustajaa niin se on jo verrattaen energiatehokas kulkuneuvo, epäilen onko esim. bussin kulutus olennaisesti pienempi.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kari Näytä viesti
    Ei pidä paikkaansa. Autoilijat maksavat huomattavia veroja. Valtio saa pelkästään bensaverona moninkertaisesti sen, mitä teiden raknetamiseen ja ylläpitoon käytettään. Vaikka kaikki autoliikenteen ulkoiset haitat huomioitaisiin, ei autoliikenne jääne nettosaajaksi. Kokonaisuutena autoliikenne, nykyisin veroin, maksaa aiheuttamansa kustannukset, jopa yli.
    No jaa. Eli pakollinen säännöllinen tarkennus tähän:

    Jos, malliin Autoliitto, lasketaan kaikki autoilun verot niin ylläoleva pitänee paikkansa. Siis myös ALV. Mikä kuulostaa ihan järkevältä, ennen kuin rupeaa miettimään että jos autoilusta maksettu ALV pitäisi käyttää autoiluun, niin varmasti DVD-soittimesta maksettu sama 22% tulisi käyttää elokuva-alan tukemiseen, sämpylästä maksettu 22% sämpylän syöjien ja tuottajien yhdistyksen toiveiden mukaisesti, jne.

    ALV on kuitenkin yleisluontoinen kulutusvero joka kohdistuu kaikkeen kulutukseen, ja jos rahoja ei käytettäisi autoiluun ne todennäköisesti kulutettaisiin johonkin muuhun josta maksetaan ALVia. Eli väärin laskettu.

    Todellisia autoiluun kohdistuvia veroja on autovero (n. 1,4 miljardia vuodesa), ajoneuvovero (0,6) ja polttoainevero sikäli kun se ylittää muut vastaavat energiaverot (esim. sähkövero) eli ehkä nettona n. 1,5 - 2 miljardia. Tiestön suorat vuotuiset kustannukset ovat jotain miljardin luokkaa valtiolle, ja päälle sitten kuntien omat tiemäärärahat.

    Eli ei, tuo pelkkä bensavero ole montaa kertaa tien pidon kustannukset. Minusta ylipäänsä vaikuttaa siltä, että vastoin yleistä käsitystä autoile ei ole valtiolle kovin tuottoisaa, jos vähänkään laske epäsuoria kustannuksia vaikkapa onnettomuuksista.

  3. #18

    Liittynyt
    04.07.2007
    Viestejä
    148

    oletus Vs: Virheellinen kustannusvertailu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    ALV on kuitenkin yleisluontoinen kulutusvero joka kohdistuu kaikkeen kulutukseen, ja jos rahoja ei käytettäisi autoiluun ne todennäköisesti kulutettaisiin johonkin muuhun josta maksetaan ALVia. Eli väärin laskettu.
    Periaatteessa olen kanssasi samaa mieltä. ALV on kulutusvero, eikä sitä sinänsä tule laskea autoilun verottamiseksi. Mutta, mutta. ALV maksetaan myöskin veroista (22 prosenttia lisätään auton ostohintaan, eikä verottomaan hintaan). Näin ollen käy niin, että osa auto- ja bensaverosta maksetaan tavallaan ALV:n muodossa. ALV:n osuutta ei siis voi jättää huomiotta (vaikka ei sitä kyllä tule täysmääräisesti autoilun verottamiseksikaan laskea).

    Ja lisäksi arvonlisävero ei ole sama 22 % kaikesta kulutuksesta, joten homma muuttuu hieman mutkikkaammaksi.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Todellisia autoiluun kohdistuvia veroja on autovero (n. 1,4 miljardia vuodesa), ajoneuvovero (0,6) ja polttoainevero sikäli kun se ylittää muut vastaavat energiaverot (esim. sähkövero) eli ehkä nettona n. 1,5 - 2 miljardia. Tiestön suorat vuotuiset kustannukset ovat jotain miljardin luokkaa valtiolle, ja päälle sitten kuntien omat tiemäärärahat.
    En oikein pidä tuostakaan tavastasi laskea. Ei ole mitenkään itsestäänselvää, että jos ei autoiltaisi, käytettäisiin vastaava rahamäärä johonkin muuhun energiankulutukseen. Tai sanotaan vaikka näin päin: jos sähkövero nostettaisiin moninkertaiseksi, niin laskutavallasi tieliikenne muuttuisi nettosaajaksi vaikka tieliikenteen kannalta mikään ei muuttuisi.

    Sitä paitsi tienpidon kustannuksia ei mielestäni voi jyvittää pelkästään henkilöautoliikenteelle. Kyllä niitä käyttävät myös esimerkiksi kevyt liikenne, rahtiliikenne ja bussiliikenne.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Eli ei, tuo pelkkä bensavero ole montaa kertaa tien pidon kustannukset. Minusta ylipäänsä vaikuttaa siltä, että vastoin yleistä käsitystä autoile ei ole valtiolle kovin tuottoisaa, jos vähänkään laske epäsuoria kustannuksia vaikkapa onnettomuuksista.
    Autoilun haitat ja epäsuorat kustannukset ovat varsin kimurantti kysymys, ja niitä on kyllä yritetty hinnoitella maailman sivu. Vaan ei taida valmista tulla. Itse olen siinä käsityksessä, että yhteiskuntataloudellisesti tarkasteltuna yksityisautoilu maksaa nykyisin suunnilleen tuottamansa haitat. Mutta tämä on enemmän mielipide kuin tosiasia. Valtiontalouden kannalta autoilu on kuitenkin nettomaksaja melko selvin luvuin.

    Pidän perusteettomana väitettä, että autoilua subventoitaisiin (enemmän kuin julkista liikennettä). Ja tähänhän siis alun perin kommentoin.

    Kari

  4. #19

    Liittynyt
    26.09.2006
    Sijainti
    Helsinki, Punavuori
    Viestejä
    3668

    oletus Vs: Virheellinen kustannusvertailu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Asenteiden olisi muututtava, jotta ihmiset olisivat valmiita käyttämään rahaa joukkoliikenteen tarjoamaan mukavuuteen hinnasta riippumatta.

    Käyttää rahaa joukkoliikenteen tarjoamaan mukavuuteen? Vaikka olenkin normaalisti autoton joukkoliikenteen käyttäjä, kyllä minusta auto on yleensä paljon mukavampi ja nopeampi kulkuväline. Kuljin tuossa viime viikon matkat autolla kun sellainen sattui olemaan käytettävissä. Viikossa tuli ajansäästöä suunnilleen 5-6 tuntia ja autossa oli ihan mukava istuskella.

    Minusta joukkoliikenteen mukavuusedut ovat alle 300 kilometrin etäisyyksillä aika marginaaliset, toki pidemmillä matkoilla lentokone on mukavan nopea. Ensimmäinen etu on se, ettei joillain alueilla ole parkkipulmia. Toinen etu on, ettei promillemittaria tarvitse tuijottaa. Muita mukavuusetuja saa etsiä suurennuslasilla.

    Minulle pääasiallinen syy käyttää joukkoliikennettä on taloudellinen ja terveydellinen. Joukkoliikenteen ja auton hintaero on liikkumistarpeillani suunnilleen 400 euroa/kuussa, joten saan 20 ylimääräiselle tunnille noin 20 euroa tunnissa tuntipalkkaa. Sillä keskusta-asuja sinkku pääsee syömään hyvässä ravintolassa pari kertaa viikossa ja vielä jää rahaa yli. Ja saahan julkisia käyttämällä arkiliikuntaakin.

  5. #20

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Virheellinen kustannusvertailu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kari Näytä viesti
    Periaatteessa olen kanssasi samaa mieltä. ALV on kulutusvero, eikä sitä sinänsä tule laskea autoilun verottamiseksi. Mutta, mutta. ALV maksetaan myöskin veroista (22 prosenttia lisätään auton ostohintaan, eikä verottomaan hintaan). Näin ollen käy niin, että osa auto- ja bensaverosta maksetaan tavallaan ALV:n muodossa. ALV:n osuutta ei siis voi jättää huomiotta (vaikka ei sitä kyllä tule täysmääräisesti autoilun verottamiseksikaan laskea).
    Toki näinkin. Toisaalta ALVia maksetaan muistakin veroista, esimerkiksi bussikuskin palkasta maksetut verot ovat implisiittisesti osa bussilipun hintaa, josta maksetaan ALVia (toki alemman kannan mukaan).

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kari Näytä viesti
    Ja lisäksi arvonlisävero ei ole sama 22 % kaikesta kulutuksesta, joten homma muuttuu hieman mutkikkaammaksi.
    Kovinkin mutkikkaaksi. Toisaalta autoilua verotetaan raskaasti mikä nostaa sen kokonaisveroastetta, toisaalta se ei taas ole työvoimavaltaista mikä laskee sitä reilusti. Autoilu on raskaasti verotettua muihin tekniseen laitteisiin nähden, palveluihin (tosin niidenkin verokannat vaihtelevat) taas ei niin kovin raskaasti.

    Mutuna, jos Petteri käyttää 400 euroa kuussa illallistamiseen Helsingissä sen sijaan että käyttäisi sen autoiluun, niin verottajan kannalta se on +/- 0. Jos Petterin illallisseura ei ole täysin luokatonta, niin Petterillä on kivempaa pöydän kuin ratin ääressä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kari Näytä viesti
    En oikein pidä tuostakaan tavastasi laskea. Ei ole mitenkään itsestäänselvää, että jos ei autoiltaisi, käytettäisiin vastaava rahamäärä johonkin muuhun energiankulutukseen. Tai sanotaan vaikka näin päin: jos sähkövero nostettaisiin moninkertaiseksi, niin laskutavallasi tieliikenne muuttuisi nettosaajaksi vaikka tieliikenteen kannalta mikään ei muuttuisi.
    Jos sähkön tuottamiseen käytettyä fossiilista polttoainetta verotettaisiin enemmän kuin auton liikuttamiseen tarkoitettua, niin tottakai tieliikenne olisi nettosaaja!?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kari Näytä viesti
    Sitä paitsi tienpidon kustannuksia ei mielestäni voi jyvittää pelkästään henkilöautoliikenteelle. Kyllä niitä käyttävät myös esimerkiksi kevyt liikenne, rahtiliikenne ja bussiliikenne.
    Joiden polttama diesel sisältyy polttoaineveroihin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kari Näytä viesti
    Itse olen siinä käsityksessä, että yhteiskuntataloudellisesti tarkasteltuna yksityisautoilu maksaa nykyisin suunnilleen tuottamansa haitat. Mutta tämä on enemmän mielipide kuin tosiasia. Valtiontalouden kannalta autoilu on kuitenkin nettomaksaja melko selvin luvuin.
    Valtiontalouden kannalta varmaankin, mutta jos katsoo koko julkistaloutta niin en olisi niin varma. Yksi epäsuora kustannus joka saattaisi keikauttaa tätä kovastikin: meluhaittojen vaikutus asuntojen arvoon. Ainakin periaatteessa laskettavissa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kari Näytä viesti
    Pidän perusteettomana väitettä, että autoilua subventoitaisiin (enemmän kuin julkista liikennettä). Ja tähänhän siis alun perin kommentoin.
    Joo. Ongelma on autoilun verotuksen kohdistuminen, ei sen taso.

  6. #21
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: Virheellinen kustannusvertailu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kari Näytä viesti
    Julkinen liikenne ja yksityisautoilu ovat eri tilanteessa nykyisin. Yksityisautoilun läheskään kaikkia kustannuksia ei nähdä, koska ne ovat useimmiten luonteeltan uponneita kustannuksia. Kun auto on hankittu ja vakuutukset maksettu, ei näitä kustannuksia enää huomioida matkapäätöstä tehtäessä. Julkisia käytettäessä sen sijaan maksetaan aina matkaa tehtäessä kaikki kustannukset (ellei liikennettä subventoida verovaroin).
    Tämä on ihan totta. Vähän kuin kännykän puhepaketti kannustaa puhumaan paljon, niin autoilunj korkeat kiinteät kustannukset ja alhaiset muuttuvat kustannukset kannustavat käyttämään sitä paljon. Myös edulliset ja ilmaiset parkkipaikat palveluissa, asuinalueilla ja työpaikoilla ovat subventiota autonkäyttäjille, niistä maksavat myös autottomat palvelujen käyttäjät. Autoilun kaikki kustannukset auton hankintahintaa ym. lukuunottamatta tulisivat olla km-pohjaisia, niin tämä tekisi hinnoittelusta läpinäkyvämpää.

    Miksi esimerkiksi auton vakuutusmaksu (kasko ja liikennevakuutus) on kiinteä koko vuodelle? Vähän ajava ja paljon ajava maksavat saman verran vakuutusmaksuja, vaikka paljon ajavalla riski joutua onnettomuuteen on isompi. Samoin auton käyttömaksu on kiinteä koko vuodelle. Nämä voisivat olla km-pohjaisia. Paljon ajaville ei tulisi antaa alennuksia ja kannustaa näin ajamaan paljon. Ne, joiden on joka tapauksessa ajettava paljon, voinevat maksaa välttämättömyydestä. Korkeat km-kustannukset johtaisivat ihmiset myös suosimaan tiivistä yhdyskuntarakennetta. Halpa liikkuminen taas aiheuttaa paljon liikkumista, kun hinnalla ei ole väliä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut petteri Näytä viesti
    Käyttää rahaa joukkoliikenteen tarjoamaan mukavuuteen? Vaikka olenkin normaalisti autoton joukkoliikenteen käyttäjä, kyllä minusta auto on yleensä paljon mukavampi ja nopeampi kulkuväline.
    Minä käytän auton sijasta julkisia, koska koen ne mukavampina ja myös ympäristösyyt painavat paljon. Minusta pikkuauton ajaminen on raskasta ja vaarallista. Julkisessa liikenteessä voin käyttää matka-ajan hyödyksi ja matkustaminen on tasaisen sulavaa ja nopeampaa kuin autolla (erityisesti junassa). Ei tarvitse pysähtyä pitämään matkan varrella taukoja, kun koko matka on yhtä taukoa. Tarkoitan asenteiden muuttumisela juuri sitä, että alettaisiin arvostaa sitä, että joku muu hoitaa ajamisen ja voi tehdä mitä haluaa, jaloitella niin paljon kuin haluaa matkan aikana. Rentoutua. Lisäksi ympäristöasenteiden vahvistuminen tekee töitä joukkoliikenteen hyväksi. Ruuhka-aikaan arkisin kaupunkiliikenteessä ja loma-aikoina kaukoliikenteessä joukkoliikenne tarjoaa mukavan vaihtoehdon ruuhkissa puskuri puskurissa jonottamiselle. Näiden päälle kun vielä tarjotaan edullinen lipunhinta ja kannustaminen säännölliseen käyttöön kausilipuilla, paketti on koossa.

    Autoilun vahvuuksiksi jäävät yksityisyys ja vapaasti valittava reitti. Yksityisyyttä voidaan matkia junassa tarjoamalla yksityishyttejä perheille ja työskenteleville. Vapaasti valittava reitti on helpompi kaupunkiliikenteessä, mutta kaukoliikenteessäkin mahdollinen, mikäli sovittaa matkustamisensa aikatauluihin. Reitin vapautta voisi korvata bussi, jolla on ennalta määriteltyjä reittipisteitä, mutta tilauksesta voidaan kulkea tarvittaessa eri reittejä ja viedä vaikka ihan ovelta ovelle.
    Viimeisin muokkaaja kemkim; 05.05.2008 kello 18:16.
    Yöbussissa on tunnelmaa

  7. #22

    Liittynyt
    04.07.2007
    Viestejä
    148

    oletus Vs: Virheellinen kustannusvertailu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Jos sähkön tuottamiseen käytettyä fossiilista polttoainetta verotettaisiin enemmän kuin auton liikuttamiseen tarkoitettua, niin tottakai tieliikenne olisi nettosaaja!?
    Öh, tuota. Minä laskisin liikenteen nettomaksamisen siten, että liikenteen aiheuttamat kulut (esim. teiden rakennus ja ylläpito) vähennetään liikenteen verotuotoista (bensavero, autovero yms.). Tällöin jokin ulkopuolisen hyödykkeen verottaminen tai verottamatta jättäminen ei vaikuta asiaan millään tavoin (ellei sitten huomioida vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen, esim. autoilun vähentymistä rahojen loppuessa).

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Valtiontalouden kannalta varmaankin, mutta jos katsoo koko julkistaloutta niin en olisi niin varma. Yksi epäsuora kustannus joka saattaisi keikauttaa tätä kovastikin: meluhaittojen vaikutus asuntojen arvoon. Ainakin periaatteessa laskettavissa.
    Terve menoa suolle :-) Tietenkin pitäisi sitten myös laskea saavutettavuuden parantumisen vaikutus maan arvoon (periaatteessa laskettavissa). Tällaisiin juttuihin se autoliikenteen kustannusvastaavuuden arviointi kaatuu. Jos meillä ei olisi nykyisen kaltaista autoon perustuvaa yhteiskuntaa, niin mitä meillä sitten olisi?

    Kari

  8. #23
    Jouni Seilonen avatar
    Liittynyt
    19.09.2007
    Sijainti
    Oulu / Ristijärvi
    Viestejä
    847

    oletus Vs: Virheellinen kustannusvertailu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Useinmiten lienee niin, että mökillä ei käytännössä voi elää ilman autoa. Mökki sijaitsee kaukana palveluista, ja ennen lähimmät kyläkaupatkin ovat lopettaneet
    Ilmoittaudun henkilöksi, joka harrastaa mökkeilyä omalla mökillä ilman omaa autoa. Asunto on Oulussa ja mökki on Kainuussa Ristijärvellä. Matkustus tapahtuu bussi-juna-bussi-periaatteella. Ruokaostokset on kätevä tehdä Kontiomäellä junasta bussiin vaihtamisen yhteydessä. Jos ruoka ja juoma loppuu kesken, niin pyörällä pääsee 3-4 kilometrin päähän Ristijärven kuntakeskuksen kauppoihin (tosiaankin monikko: on sekä koota että ässää).

    Ymmärrän, että useimmat mökit eivät taida sijaita alle kilometrin päässä bussipysäkiltä, jonka kautta kulkee (ainakin vielä) busseja vähintäänkin välttävästi. Junaa ei tarvitse odotella kuin tunti tai pari (asemaravintolassa). Jos haluaa mökiltä välillä ihmisten ilmoille, niin Kajaaniin pääsee bussilla kolmessa vartissa 2-6 kertaa päivässä. Kajaanissa on esimerkiksi heinäkuun alussa Runoviikko-tapahtuma. Makuja on tietysti monenlaisia. Kajaanista pääsee takaisin illalla vielä 22.35. Se on Helsingistä 16.00 lähtevän IC:n jatkoyhteys Suomussalmen suunnalle. Eli se ei ole esimerkiksi janoisten kuljetusvuoro, jollaista epäilyä olen joskus joutunut kuulemaan. Toisinaan olen ollut ainoa matkustaja eli enemmänkin mahtuisi.

    Löysätkää kravattia siellä Helsingissä ja jättäkää se autonne kotiin.

  9. #24
    Jouni Seilonen avatar
    Liittynyt
    19.09.2007
    Sijainti
    Oulu / Ristijärvi
    Viestejä
    847

    oletus Vs: Virheellinen kustannusvertailu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Jouni Seilonen Näytä viesti
    Junaa ei tarvitse odotella kuin tunti tai pari (asemaravintolassa).
    Väärinkäsitysten välttämiseksi huomautan, että asemaravintolassa on kahvipannu. Runoviikolla voi harrastaa sellaista extremeä, että kuuntelee runonlausuntaa selvinpäin. Kokeilkaapa! Olen suunnitellut, että jos joskus täytän 50v (tällä tietoa 26.12.2013), niin tarjoan siiderilaseista pommaccia. Ikävä kyllä laseja on vain kahdeksan. Ne ovat iittalan Ultima Thule -laseja, jotka on muotoillut Tapio Wirkkala. TW:n mökistä kerrotaan, että se sijaitsi Inarissa ja että sinne mentiin porolla. Sanan juna väitetään tarkoittaneen alunperin ahkiojonoa (jota poro veti). Jos kuljettaa porolla ahkiossa matkustajia maksua vastaan, niin pitäisikö olla taksilupa? Jos se tapahtuu ilmoitettua reittiä ja aikataulua noudattaen ja kyytiin otetaan kuka vain, niin pitäisikö olla linjaliikennelupa? Poro ei ole moottoriajoneuvo, mutta jos poro korvataan moottorikelkalla?

    Hieman toisesta aiheesta. Joukkoliikenteen kausilippu hankitaan yleensä asunnon ja työ- tai opiskelupaikan välisiä matkoja varten. Tällöin vapaa-ajan matkat kausilipun kelpoisuusalueella tulevat ikään kuin kaupan päälle. Ne ovat tässä mielessä ilmaisia. Jos kausilippua ei ole lippuvalikoimassa, vapaa-ajan matkoista pitää maksaa matkustamisen yhteydessä käteisellä tai vähentämällä matkakortista arvoa tai vähentämällä sarjalipun saldoa. Tällöin joukkoliikenteen käytön kynnys on korkeampi. "Liikenteeseen" lähdetäänkin ehkä henkilöautolla. Mielestäni joukkoliikenteen kausilippujen myynti vähentää rattijuoppoutta. Tietysti pelkkä kausilippu ei riitä, vaan pitää olla yömyöhällä kulkevia bussivuoroja. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa on kello 23.30 jälkeen kulkevia paikallisbusseja vain Oulun seudulla ja täälläkin melkein vain viikonloppuöinä. Silloin on toki eniten kyydin kysyntää. Alkoholin hinnassa on kuulemma paljon veroa. Mielestäni niitä varoja voisi käyttää myöhäisten bussivuorojen rahoitukseen. Jos YTV-alueen lippujärjestelmän muutoksen yhteydessä luovutaan kausilipuista, niin luulenpa tehtävän aikamoinen virhe.

    Ja vielä yksi aihe. Tuettoman joukkoliikenteen on vaikea kilpailla henkilöauton käytön kanssa, koska omaa autoa ajava ei maksa itselleen palkkaa ajotyöstään, mutta joukkoliikennevälineen kuljettajalle tietysti maksetaan palkkaa. Kilpailutilanne olisi reilumpi, jos yhteiskunta tukisi joukkoliikennettä kuljettajan palkan verran ja matkustajat maksaisivat matkalipun hinnassa muut kulut. Eikö vain?

  10. #25

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Virheellinen kustannusvertailu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Jouni Seilonen Näytä viesti
    Mielestäni joukkoliikenteen kausilippujen myynti vähentää rattijuoppoutta. Tietysti pelkkä kausilippu ei riitä, vaan pitää olla yömyöhällä kulkevia bussivuoroja. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa on kello 23.30 jälkeen kulkevia paikallisbusseja vain Oulun seudulla ja täälläkin melkein vain viikonloppuöinä. Silloin on toki eniten kyydin kysyntää. Alkoholin hinnassa on kuulemma paljon veroa. Mielestäni niitä varoja voisi käyttää myöhäisten bussivuorojen rahoitukseen. Jos YTV-alueen lippujärjestelmän muutoksen yhteydessä luovutaan kausilipuista, niin luulenpa tehtävän aikamoinen virhe.
    Sinä mielesäsä olen samoilla linjoilla, että rattijuoppous, tuo kansallinen vitsauksemme, vähenisi, jos maaseudulla ihmiset pääsisivät paremmin liikkumaan ilman omaa autoa.

    Se on sitten toinen juttu, että onko tarkoituksenmukaisempaa kyydittää juhlijoita kotiin bussilla vai takseilla, jos juhlijat asuvat hajanaisesti. Bussit voisivat kulkea kaupungeista ravintoloiden suljettua joihinkin tiettyihin pisteisiin, joista lähtisi sitten takseja eteenpäin. Maalaiskunnat voisivat myös tukea asukkaitaan taksiseteleillä esim 1/kk siitä hyvästä että uskollisina jatkavat asumistaan kotiseuduillaan eivätkä muuta kaupunkeihin. Lisäksi ihmisiä muuttaa nyt paljon suurista kaupungeista maalle, ja sinänsä hyvä, jos pystyvät työllistämään itsensä esim tekemällä etätyötä, mutta moni kaupungista maalle muuttanut huomaa tippuneensa tyhjän päälle mitä sosiaaliseen verkostoon tulee, eli ei se ole kiva istua yksin kaikki illat kotona. Heitäkin varten jonkinlainen kyydityspalvelu viikonloppu-iltaisin kaupunkiin olis paikallaan.

    Toinen juttu on, että kesäisin, varsinkin juhannuksen aikoihin järjestetään ympäri maata kaikenlaisia kesätapahtumia, joihin ei käytännössä pääse ilman autoa, ja niihin saapuu tuhansittain väkeä ei vähintään etelän suurkaupungeista, eikä majoitusta ole paikan päällä kuin nimeksi. Ja sitten kauhistellaan suurta rattijuoppojen määrää. Voisi kysyä, että onko pakko järjestää juuri sellaisiin paikkoihin? Pitäisikö pk-seudulla järjestää juhannusjuhlia enemmän, ja myös sellasia jotka vetoavat nuoriin?

    Samoin toinen kummastuksen aihe on joulu. Jouluna kaikki joukkoliikenne lakkaa kulkemasta aattona klo 1700 paikeilla. Silti ihmisiä liikkuu paljon juuri aattona sukulaisten luona kylässä, ja kotiin palatan yleensä samana iltana. Sitten kummastellaan taas miksi niin moni käryää ratista kun on otettu vähän glögiä tai vinkkua kinkun painikkeeksi. Joukkoliikenne voisi olla pysähdyksissä ennemmin vaikka joulupäivänä. Silloin ollaan yleensä vain kotosalla.

    t. Rainer

  11. #26
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2123

    oletus Vs: Virheellinen kustannusvertailu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Jouni Seilonen Näytä viesti
    Jos kuljettaa porolla ahkiossa matkustajia maksua vastaan, niin pitäisikö olla taksilupa? Jos se tapahtuu ilmoitettua reittiä ja aikataulua noudattaen ja kyytiin otetaan kuka vain, niin pitäisikö olla linjaliikennelupa? Poro ei ole moottoriajoneuvo, mutta jos poro korvataan moottorikelkalla?
    Linjaliikenteen poro ei tarvitse taksilupaa. Sellaistahan ei tarvinnut jokin aika sitten Lahden kaupunkialueella "taksiliikenteen" tyyppistä liikennettä harjoittanut ns. mopoautokaan. Elinkeinonharjoittamiseen tarvittava lupailmoitus kunnalle riittää. Taksilupa on vain autoja varten.

  12. #27

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Virheellinen kustannusvertailu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kari Näytä viesti
    Autoilun haitat ja epäsuorat kustannukset ovat varsin kimurantti kysymys, ja niitä on kyllä yritetty hinnoitella maailman sivu. Vaan ei taida valmista tulla. Itse olen siinä käsityksessä, että yhteiskuntataloudellisesti tarkasteltuna yksityisautoilu maksaa nykyisin suunnilleen tuottamansa haitat. Mutta tämä on enemmän mielipide kuin tosiasia. Valtiontalouden kannalta autoilu on kuitenkin nettomaksaja melko selvin luvuin.

    Pidän perusteettomana väitettä, että autoilua subventoitaisiin (enemmän kuin julkista liikennettä). Ja tähänhän siis alun perin kommentoin.
    Täytyy muistaa että maissa joissa autoilua verotetaan vähän tai ei ollenkaan (esim USA) autoilua suorastaan tuetan. yhteiskunta maksaa tiet kokonaan, ja kuluttajat vain ostavat autoja ja bensaa nettohintaan, ja ajavat.

    Sama voidaan sanoa vaikka Ruotsista, jossa ns "ekoautoille" on myönnety tuntuvia verohelpotuksia. Nämä helpotukset ovat itse asiassa piilotukea Ruotsin omalle autoteollisuudelle.

    Koska Suomella ei ole omaa autoteollisuutta, niin suomalaiset ostavat autonsa siis ulkomailta, lähinnä muista EU-maista, ja maksavat ne yhteisvaluutta Eurolla. Jo eurooppalaista autoteollisuutta ei jollain tavalla tuettaisi, niin epäilen että moni auto maksaisi suomalaisessa autokaupassakin enemmän kuin nyt maksaa, vai kuinka? Jos katsoo EU:ta kokonaisuutena, ja Suomea vain "provinssina" jossa kylmän ilmaston ym seikkojen vuoksi peritään autoista vähän korkeampia veroja kuin muualla, niin en ole niin varma että onko autoala kokonaisuudessaan Euroopassa nettomaksaja.

    t. Rainer

  13. #28

    Liittynyt
    04.07.2007
    Viestejä
    148

    oletus Vs: Virheellinen kustannusvertailu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Täytyy muistaa että maissa joissa autoilua verotetaan vähän tai ei ollenkaan (esim USA) autoilua suorastaan tuetan. yhteiskunta maksaa tiet kokonaan, ja kuluttajat vain ostavat autoja ja bensaa nettohintaan, ja ajavat.
    Niin, minä kirjoitin tietenkin koko ajan lähinnä Suomen tilanteesta. Toki muualla maailmassa on erilaisia käytäntöjä. Monessa kehitysmaassahan polttoainetta jopa subventoidaan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Sama voidaan sanoa vaikka Ruotsista, jossa ns "ekoautoille" on myönnety tuntuvia verohelpotuksia. Nämä helpotukset ovat itse asiassa piilotukea Ruotsin omalle autoteollisuudelle.
    Minä olen siinä käsityksessä, että tuo on kuitenkin sen verran pienimuotoista toimintaa (ainakin vielä), ettei se taida paljonkaan tilannetta muuttaa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Koska Suomella ei ole omaa autoteollisuutta, niin suomalaiset ostavat autonsa siis ulkomailta, lähinnä muista EU-maista, ja maksavat ne yhteisvaluutta Eurolla. Jo eurooppalaista autoteollisuutta ei jollain tavalla tuettaisi, niin epäilen että moni auto maksaisi suomalaisessa autokaupassakin enemmän kuin nyt maksaa, vai kuinka?
    Ei se välttämättä noin mene. En tiedä, paljonko eurooppalaista autoteollisuutta todellisuudessa tuetaan, mutta voisin kuvitella, että ilman tukia hinnat olisivat suunnilleen samaa luokkaa (ehkä sitten vain ostettaisiin Kauko-Idässä tuotettuja autoja eurooppalaisten sijaan).

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Jos katsoo EU:ta kokonaisuutena, ja Suomea vain "provinssina" jossa kylmän ilmaston ym seikkojen vuoksi peritään autoista vähän korkeampia veroja kuin muualla, niin en ole niin varma että onko autoala kokonaisuudessaan Euroopassa nettomaksaja.
    Eiköhän autoala ole nettomaksaja Euroopan laajuisestikin. Tässä siis tarkoitan nettomaksajalla sitä, että autoilun maksamat verot ovat suuremmat kuin sen aiheuttamat kulut jäsenvaltioille. Tästähän tietenkin puuttuu monia ulkoisia haittoja (ja hyötyjä), joiden kuluja valtiot eivät maksa, mutta niiden arvioiminen on hankalaa (miten arvotettaisiin vaikka ruuhkassa menetetty aika tai meluhaitat?).

    Voisin kuvitella, että tiheämmin asutussa osassa Eurooppaa teiden ylläpito olisi suhteessa halvempaa, koska käyttäjiä on enemmän. Eli verotuotot ovat pienemmät autoilijaa kohden, mutta saattavat olla suuremmat esimerkiksi tiekilometriä kohden. Ja tietenkin Suomen ilmasto lisää myös teiden ylläpitokustannuksia merkittävästi (lumien auraaminen, routa).

    Kari

  14. #29

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Virheellinen kustannusvertailu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kari Näytä viesti
    Minä olen siinä käsityksessä, että tuo on kuitenkin sen verran pienimuotoista toimintaa (ainakin vielä), ettei se taida paljonkaan tilannetta muuttaa.
    Vaikka Ruotsin "ekoautoilu" on vielä pienimuotoista, niin sen tukemisella tähdätään että Ruotsin autotehtaiden tuotekehitys on maailman kärjessä, ja että sillä tavalla saadaan ruotsalaisvalmistetuja autoja vietyä mahdollisimman paljon. "Eko -leima" on yksi tapa kalliiden ruotsalaismerkkien erottua suuresta massasta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kari Näytä viesti
    Ei se välttämättä noin mene. En tiedä, paljonko eurooppalaista autoteollisuutta todellisuudessa tuetaan, mutta voisin kuvitella, että ilman tukia hinnat olisivat suunnilleen samaa luokkaa (ehkä sitten vain ostettaisiin Kauko-Idässä tuotettuja autoja eurooppalaisten sijaan).
    Kauko-idässähän vasta autoteollisuutta tuetaan. Ota esim telekkateollisuuden tukemisesta tunnettu Korea. Oman maan käyttönkö Kiat ja Hyundait ovat tarkoitettu? Lopputulos on joka tapauksessa se, että suomalainen kuluttaja ostaa tuettuja autoja, mutta tuen ei ole maksanut tässä tapauksessa Suomen, vaan autoja valmistavien maiden veronmaksajat. Niissä maissa eletään vähän kuin Suomessa Kekkosen aikaan bilateraalikaupan kulta-aikana. Volyymiteollisuutta kannatti tukea koska se turvasi työpaikkoja, ja vastaavasti kulutustavaroiden tuontia, joka piti maksaa länsivaluutalla, verottaa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kari Näytä viesti
    Eiköhän autoala ole nettomaksaja Euroopan laajuisestikin. Tässä siis tarkoitan nettomaksajalla sitä, että autoilun maksamat verot ovat suuremmat kuin sen aiheuttamat kulut jäsenvaltioille. Tästähän tietenkin puuttuu monia ulkoisia haittoja (ja hyötyjä), joiden kuluja valtiot eivät maksa, mutta niiden arvioiminen on hankalaa (miten arvotettaisiin vaikka ruuhkassa menetetty aika tai meluhaitat?).
    Entä uudet EU-jäsenmaat Romania, Slovakia, Tsekki, Puola jne? Niihinkin on siirretty yllätys, yllätys, autojen valmistusta vanhoista jäsenmaista, mutta itse autoilun verotus niissä lienee aika alakantissa.

    t. Rainer

  15. #30

    Liittynyt
    27.10.2007
    Viestejä
    353

    oletus Vs: Virheellinen kustannusvertailu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Jouni Seilonen Näytä viesti
    Mielestäni joukkoliikenteen kausilippujen myynti vähentää rattijuoppoutta. Tietysti pelkkä kausilippu ei riitä, vaan pitää olla yömyöhällä kulkevia bussivuoroja. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa on kello 23.30 jälkeen kulkevia paikallisbusseja vain Oulun seudulla ja täälläkin melkein vain viikonloppuöinä. Silloin on toki eniten kyydin kysyntää.
    Keskisuurissa kaupungeissa saattaa klo 4.00 yöllä olla taksitolpalla kymmenien tai jopa sadan metrin jono. Silti busseja ei siihen aikaan kulje mutta miksi? Kannattamattomuus ei voi olla syynä koska bussi tulisi täyteen eikä täysi bussi voi olla kannattamaton. Kuljettajalle pitää maksaa yötyöstä mutta myös lipun hinnassa voisi olla yölisä ja bussimatka tulisi siitä huolimatta ainakin yksin matkustavalle halvemmaksi kuin taksi.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Samoin toinen kummastuksen aihe on joulu. Jouluna kaikki joukkoliikenne lakkaa kulkemasta aattona klo 1700 paikeilla. Silti ihmisiä liikkuu paljon juuri aattona sukulaisten luona kylässä, ja kotiin palatan yleensä samana iltana. Sitten kummastellaan taas miksi niin moni käryää ratista kun on otettu vähän glögiä tai vinkkua kinkun painikkeeksi.
    Lappeenrannassa bussiliikenne loppuu juhannusaattona klo 14.00 ja juhannuspäivänä liikennettä ei ole lainkaan. Juhannuksena tunnetusti ihmiset eivät juo alkoholia

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •