Näytetään tulokset 1-8/8

Viestiketju: Länsiraidetilaisuus Soukassa 18.5.2006

  1. #1
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Länsimetron www-sivut

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
    Muuten, yksi kysymys Anterolle & kumpp. Eilen oli jokin kokkareiden järjestämä metroaiheinen keskustelutilaisuus Soukassa, ja tilaisuuden mainoksessa Länsiväylä-lehdessä luki myös "Mikä ihmeen West-Tram?" (huom kirjoitusasu). Oliko teidät kutsuttu puhumaan sinne tai kävikö kukaan foorumilaisista muuten vaan siellä, että voisi kertoa mistä siellä keskusteltiin?
    Olen kuullut huhuja, että alunperin meitä ei missään tapauksessa haluttu sinne. Mutta kun mutkan kautta sinne tarjouduimme, olimme mukana.

    Tilaisuudessa esiintyi ensin Matti Kokkinen, joka esitteli noin 25 min Raide-YVAa minulle jo tutuksi tullein kalvoin. Ne muuten näyttivät, että Espoon kuntataloudelle metromainen YVA:n pikaratikka maksaa 7 Me/vuosi ja Matinkylän metro 7,1 Me/vuosi. Helsingille ratikka maksaa 0,8 Me/vuosi ja metro 4 Me/vuosi.

    Esittelin itse 10 min TramWestiä. Linjakartan uuden version (v.2) ja lentokenttäyhdeyden luonnoksen sekä kustannukset ja niiden jakautumisen asemien, radan jne. kesken.

    Jukka Mäkelä (Espoon kh:n pj) kertoi sitten, miten raideasia etenee Espoossa. Merkittäviä viestejä oli useitakin. Mäkelän mielestä metroa ei tehdä puolitiehen Matinkylään, jos siihen lähdetään. Ja valtion on osallistuttava sen rakentamiskuluihin selkeällä panostuksella, jos valtio kerran painostaa Espoota metron valtakunnallisella merkityksellä ja hyödyllä. Eikä Espoo ryhdy rakentamaan metroa siten, että rahat siihen otetaan jostain muualta.

    Yleisöä oli tilaisuuden alussa runsas 20 hlö. Henki ei ollut kovin metromyönteinen. YVA:n laskelmiin ei uskottu, kun omasta kokemuskesta tiedetään, miten bussiliikenne toimii. Joukossa oli myös sellaisia, jotka ovat käyttäneet metroa ja liityntää, ja he antoivat palttua YVA-karttojen viestille siitä, että esim. Soukasta matka pitenee vain 2 minuuttia, kun se muuttuu vaihdolliseksi ja Otaniemen kautta kiertäväksi.

    TramWest oli monelle ilosanoma. Käytännössä vastasin myös moniin yleisiin joukkoliikennekysymyksiin, myös metron osalta, koska muita asiantuntijoita ei ollut.

    Yleisön keskuudessa merkittäväksi teemaksi nousi Helsingin vastahakoisuus tässä asiassa. Kokkinen kertoi, miten YVA-valmistelu seisoi 8 kk, koska Hki ei suostunut keskustelemaan siitä, että Helsinkiin tulisi muita raiteita kuin metro. Mäkelä kertoi, miten Helsingin johtajista vain 4 oli eläessään käynyt Leppävaarassa ennen vuoden takaista espoolaisten kutsua tutustumaan Espooseen, jonka asioista halutaan kovin päättää. Espoolaisesta näkökulmasta bussit ovatkin paremmat, koska niillä pääse Helsingin armosta nykyään vaihdotta edes Kamppiin.

    Tilaisuuden päätteeksi pidettiin äänestys. Laskin paikalla olleen 17 vierasta siinä vaiheessa. Bussit voittivat äänimäärällä 9, TramWest sai ääniä 7 ja metro yhden - jos nyt oikein muistan bussin ja TramWestin äänet. Salissa ihmeteltiinkin, ketkä vastaavat niihin gallupeihin, joissa metrolla on 70 %:n kannatus. Toki on myönnettävä, että olimme suunnitellulla metron liityntäliikennealueella. Mutta sitähän on 80 % Etelä-Espoosta Raide-YVAN mukaisessa tapauksessa.

    Antero
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 19.05.2006 kello 16:29. Syy: jaettu omaksi ketjukseen

  2. #2
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6712

    oletus Vs: Länsimetron www-sivut

    Minäkin olin paikalla tuolla Soukan tilaisuudessa kuuntelemassa. Pari lisäystä Anteron kattavaan raporttiin.

    Tilaisuuden puheenjohtaja otti kovin tasapuolisesti huomioon kaikki puhujat, niin asiantuntijat kuin yleisönkin. Kaikille asiantuntijoille myös esitettiin kysymyksiä. Tuntuma oli sellainen, että Anterolle tuli kysymyksiä enemmän kuin Kokkiselle, koska TramWest oli uusi asia ja herätti vilpitöntä kiinnostusta ja lisäideoita. Kokkista pidettiin selkeästi metromiehenä ja hänen lukujaan kyseenalaistettiin voimakkaasti.

    Jukka Mäkelältä kysyttiin lähinnä talouspuolesta, ja yksi hänen selkeistä kannanotoistaan oli vertaus kehäradan rahoitukseen. Valtion olisi syytä tukea länsiraidetta ja kehärataa samansuuruisesti, koska molemmissa on kyse samantyyppisistä hankkeista. Asiasta kuulemma tullaan käymään neuvotteluja, mutta eipä Mäkelä osannut sanoa, miten siinä sitten lopulta käy.

    Itse otin esiin edellisenä päivänä tehdyn automaatiopäätöksen ja kysyin Mäkelältä, miten Helsinki, joka kauppaa omaa metroaan Espoon puolelle, on ottanut Espoon huomioon automatisointipäätöksessä eli onko Espoolta kysytty kantaa siihen, haluaako Espoo mahdollisen metronsa aikanaan automaattisena vai ei. No eipä (tietenkään) ollut kysytty mitään. Sekin kertoo jotain siitä asenteesta, jolla tätä seudullista hanketta ollaan viemässä eteenpäin.

    Minulle jäi henkilökohtaisesti sellainen kuva, että kokoomuksessa rivit eivät ole yhtenäiset, mutta metrolle ollaan varovaisesti myönteisellä kannalla siksi, että Helsinki ei näe muita vaihtoehtoja ja yhteistyötä Helsingin kanssa pidetään tärkeänä. Tosin sellaisiakin vihjailuja tuli, että vaikka syksyllä tehtäisiinkin päätös siitä, että länsiraide on yhtä kuin metro, niin rahaa siihen ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole eli välttämättä se päätös ei olisi loppujen lopuksi kovin merkittävä.

  3. #3

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Länsimetron www-sivut

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF
    Jukka Mäkelältä kysyttiin lähinnä talouspuolesta, ja yksi hänen selkeistä kannanotoistaan oli vertaus kehäradan rahoitukseen. Valtion olisi syytä tukea länsiraidetta ja kehärataa samansuuruisesti, koska molemmissa on kyse samantyyppisistä hankkeista. Asiasta kuulemma tullaan käymään neuvotteluja, mutta eipä Mäkelä osannut sanoa, miten siinä sitten lopulta käy.
    Millainen olisi sitten oikeudenmukainen valtion rahoitusosuus kehäradasta ja millainen länsimetrosta? Kehärata ja länsimetro eroavat siinä suhteessa että kehärata kulkee vain yhden kaupungin alueella, kun taas länsimetro kahden. Toisaalta kehäradan junat käyttävät toisenkin kaupungin alueen ratoja. Merkittävin ero on kuitenkin siinä että kehärataa tulisivat liikennöimään VR:n eli valtion lähijunat, ja koska lähijunaliikennöinnissä ei ole aitoa kilpailutilannetta, siinä ei säästetä mitään bussiliikenteeseen verrattuna. Koko kehärata perustuu sihen, että oletetan että lentokenttä-alueen liikenne kasvaa ja radan varrelle syntyy niin paljon uusia työpaikkoja ja asutusta että rata ennemmin tai myöhemmin tarvitaan, ja että rakentamattoman maan arvon nousun takia kaupunki hyötyy siitä. Länsimetron varresta vapaata rakennusmaata jonka arvo voisi nousta on käytännössä vain varsinaisen ykkösvaiheen pääteaseman eli Matinkylän länsipuolella.

    Tähän asti toteutuneista kaupunkiratahankkeista valtion maksuosuus vaihtelee 30 ja 50 prosentin välillä. Leppävaaran kaupunkiradan kohdalla se oli vain 30%, mutta täytyy muistaa että kaupunkiradan rakentaminen tarkoitti käytännössä olemassaolevan rantaradan ehostusta, ja vanhan radan oli valtio aikanaan rakentanut kokonaan. Länsiväylä-nimisen moottoritien osalta en tiedä ovatko Espoon ja Helsingin kaupungit maksanut siitä mitään. Ymmärtääkseni sen viiime laajennuksessa maksoivat jotain, mutta yli 50% ei missään nimessä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF
    Itse otin esiin edellisenä päivänä tehdyn automaatiopäätöksen ja kysyin Mäkelältä, miten Helsinki, joka kauppaa omaa metroaan Espoon puolelle, on ottanut Espoon huomioon automatisointipäätöksessä eli onko Espoolta kysytty kantaa siihen, haluaako Espoo mahdollisen metronsa aikanaan automaattisena vai ei. No eipä (tietenkään) ollut kysytty mitään. Sekin kertoo jotain siitä asenteesta, jolla tätä seudullista hanketta ollaan viemässä eteenpäin.
    Mä olen kyllä ymmärtänyt että siitä mahdollisesta automatisoinnista ollaan tiedetty, ja muistaakseni siitä oli jotain mainintaa YVA:ssakin. Ehkä vähän kiertäen ilmaistuna, tyyliin että "kombi-vaihtoehdon toteuttaminen on vaikeaa jos metro automatisoidaan", mutta kumminkin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF
    Minulle jäi henkilökohtaisesti sellainen kuva, että kokoomuksessa rivit eivät ole yhtenäiset, mutta metrolle ollaan varovaisesti myönteisellä kannalla siksi, että Helsinki ei näe muita vaihtoehtoja ja yhteistyötä Helsingin kanssa pidetään tärkeänä. Tosin sellaisiakin vihjailuja tuli, että vaikka syksyllä tehtäisiinkin päätös siitä, että länsiraide on yhtä kuin metro, niin rahaa siihen ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole eli välttämättä se päätös ei olisi loppujen lopuksi kovin merkittävä.
    Montako vuotta voidaan odottaa rakentamisen käynnistämisellä jos valtuusto päättää rakentaa metron? Ymmärtääkseni työt on pyrittävä aloittaa viimeistään ennen seuraavia kunnallisvaaleja. Jos jostain syystä epäillään ettei niitä voida aloittaa, olisi kai syyrtä lykätä koko päätöstä vaalien yli? Tietääkö joku tarkemmin. Muuten, onko Vantaan valtuusto tehnyt mitään päätöstä rakentaa kehä- eli Marja-rata? Asuin yhteensä 8 vuotta Vantaalla ja koko sinä aikana sain sen käsityksen median kautta että "Marja-radan rakentamisesta olisi jo päätetty", mutta ei ole näkynyt kaivinkoneita. Mihin se Vantaan päättäjien ja paikallisen median varmuus perustuu että kehärata ylipäänsä rakennetaan? Siihenkö että radalla ei ole merkittäviä vastustajia?

    t. Rainer

  4. #4
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Länsimetron www-sivut

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
    Millainen olisi sitten oikeudenmukainen valtion rahoitusosuus kehäradasta ja millainen länsimetrosta?
    Oikeudenmukaista Espoolaisten näkökulmasta olisi, että rahoitus tehdään yhtenevästi. Sen jälkeen kysytään, mikä on kuntien ja mikä valtion osuus. Tässä Mäkelä vertasi moottoritierahoitukseen ja oli sitä mieltä, että raiteet pitää rahoittaa samalla tavalla.

    Käytännössä voin kuvitella, että jos radat rahoitetaan kuten motarit, Espoon valtuusto suostuu kiljuen raideliikenteeseen. Tällöinhän rahoituskuvio on, että valtio maksaa radan ja siihen välittömästi liittyvät rakenteet. Metron tapauksessa kaiken maan alla. Espoo maksaa silloin lippuhallin ja bussiaseman sekä pysäköinnin.

    Tämäkään ei kyllä vastaa keskieurooppalaista käytäntöä, jossa valtio maksaa tyypillisesti 80 % hankkeen kaikista kuluista vaunukalusto mukaan lukien.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
    Kehärata ja länsimetro eroavat siinä suhteessa että kehärata kulkee vain yhden kaupungin alueella, kun taas länsimetro kahden.
    Kulkevathan Kehäradan junat sekä Vantaan että Helsingin alueella, vaikka uusi rata onkin kokonaan Vantaan alueella. Rantaradan lisäraiteet ovat myös vain Espoon aleella, mutta sielläkin junat kulkevat kahden tai kolmen kunnan alueella.

    Kuvaavaa täkäläiselle ajattelulle kuitenkin on, että Mäkisen mielestä metroa ei pidä rakentaa vain Matinkylään. Koska silloin on se uhka, että jatkosta valtio ei maksa mitään juuri sillä verukkeella, että sitten kyse on Espoon sisäisestä asiasta. Tällaista keskustelua ei käydä Kehäradan kanssa, eikä missään tapauksessa moottoriteiden yhteydessä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
    Merkittävin ero on kuitenkin siinä että kehärataa tulisivat liikennöimään VR:n eli valtion lähijunat, ja koska lähijunaliikennöinnissä ei ole aitoa kilpailutilannetta, siinä ei säästetä mitään bussiliikenteeseen verrattuna.
    Tällä ei pitäisi olla mitään merkitystä, jos verrataan motarirakentamiseen. Sehän ainoastaan lisää autoilua ja yhteiskunnan kustannuksia. Tosin asiahan käännetään laskelmissa niin päin, että autoilun lisäystä ei oteta huomioon, mutta lasketaan entisen liikenteen nopeutumisen aikasäästöjä. Siten motari näyttää aina kannattavalta. Ja tietenkin autoilun lisääntyminen on valtio kassan etu, koska silloin lisääntyvät valtion autoilusta saamat tulot.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
    Tähän asti toteutuneista kaupunkiratahankkeista valtion maksuosuus vaihtelee 30 ja 50 prosentin välillä. Leppävaaran kaupunkiradan kohdalla se oli vain 30%, mutta täytyy muistaa että kaupunkiradan rakentaminen tarkoitti käytännössä olemassaolevan rantaradan ehostusta, ja vanhan radan oli valtio aikanaan rakentanut kokonaan.
    Riippuu vähän siitä, miten lasketaan. Kaupunkiradan maksuosuudet jaettiin niin, että RHK (valtio) maksoi radan, kunnat kaiken muun. Kun katsotaan, mitä itse asiassa tehtiin, kunnat maksoivat suunnilleen koko kaupunkiradan, valtio vain kaukoliikenteen radan. Silti kaupunkiradasta ei tullut "yksityisrataa" kuten HKL:n metro on. Ja tästä seuraa, ettei kunnilla ole mitään oikeutta kustantamansa radan käyttöön.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
    Länsiväylä-nimisen moottoritien osalta en tiedä ovatko Espoon ja Helsingin kaupungit maksanut siitä mitään. Ymmärtääkseni sen viiime laajennuksessa maksoivat jotain, mutta yli 50% ei missään nimessä.
    Kunnat maksavat vain tarvittavan motaria syöttävän katuverkon. Kun motarin ja katuverkon kulut lasketaan yhteen, kuntien osuus koko summasta on alle 20 %.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
    Mä olen kyllä ymmärtänyt että siitä mahdollisesta automatisoinnista ollaan tiedetty, ja muistaakseni siitä oli jotain mainintaa YVA:ssakin. Ehkä vähän kiertäen ilmaistuna, tyyliin että "kombi-vaihtoehdon toteuttaminen on vaikeaa jos metro automatisoidaan", mutta kumminkin.
    Raide-YVA:n metrolaskelmat on tehty noin 5 vuotta sitten, hinnat korjattiin vain indeksillä 2005 hintatasoon. Automaatista puhutaan ja vuorovälit on ajateltu nykyistä lyhyemmiksi (mikä ei edellytä automaattia), mutta mitään rakenteellisia ja kustannuksiin vaikuttavia automaatin vaatimuksia ei ole huomioitu suuntaan eikä toiseen.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
    Muuten, onko Vantaan valtuusto tehnyt mitään päätöstä rakentaa kehä- eli Marja-rata? ... Mihin se Vantaan päättäjien ja paikallisen median varmuus perustuu että kehärata ylipäänsä rakennetaan? Siihenkö että radalla ei ole merkittäviä vastustajia?
    Rata ja Länsi-Vantaan metsien rakentaminen ovat vahvasti mukana Vantaan kaavoituksessa ja kasvusuunnitelmissa. Mutta ei budjetissa, sillä Vantaan kaupungilla ei ole rahaa radan rakentamiseen. Marjarata on myös vanhassa PLJ:ssä, joten sen kautta sillä on seudun yhteinen hyväksyntä. Mutta PLJ ei sido mihinkään, eikä siinä sovita mitään siitä, kuka maksaa.

    Minulla on käsitys, että Vantaa on lähtenyt siitä, että Marjarata on valtion rata, jonka valtio myös maksaa. Lähiliikenteen asemat eivät ole olleet kovin kalliita, joten Vantaalla on kykyä maksaa niistä - periaatteessa. Mutta kun Marjaradasta on nyt tullut maanalainen, sen asemat eivät synnykään yhtä halvalla kuin lähiliikenneasemat kaupunkiradoilla.

    Marjaradan rakentaminen kai käynnistyisi heti, kun Heinäluoman ministeriö antaisi siihen rahaa. 300 miljoonaa on kuitenkin sellainen summa, ettei sitä ole edes Heinäluomalla takataskussa.

    Antero

  5. #5

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Länsimetron www-sivut

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Tämäkään ei kyllä vastaa keskieurooppalaista käytäntöä, jossa valtio maksaa tyypillisesti 80 % hankkeen kaikista kuluista vaunukalusto mukaan lukien.
    On vaikea kuvitella että näin suuriin valtio-osuuksiin päästään milloinkaan. Pk-seudun ulkopuolinen Suomi pitää kynsin hampain kiinni ettei Helsingin herrat saa mitään ylimäräistä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Kuvaavaa täkäläiselle ajattelulle kuitenkin on, että Mäkisen mielestä metroa ei pidä rakentaa vain Matinkylään. Koska silloin on se uhka, että jatkosta valtio ei maksa mitään juuri sillä verukkeella, että sitten kyse on Espoon sisäisestä asiasta. Tällaista keskustelua ei käydä Kehäradan kanssa, eikä missään tapauksessa moottoriteiden yhteydessä.
    Noin sen pitäisi mennä, että valtio sitoutuisi yhtäsuuriin osuuksiin kaikissa hankkeissa, ettei sen takia ole minkään kaupungin pakko vaarantaa talouttaan rakentamalla yhdellä kerralla valmiiksi 25 km metrorataa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Riippuu vähän siitä, miten lasketaan. Kaupunkiradan maksuosuudet jaettiin niin, että RHK (valtio) maksoi radan, kunnat kaiken muun. Kun katsotaan, mitä itse asiassa tehtiin, kunnat maksoivat suunnilleen koko kaupunkiradan, valtio vain kaukoliikenteen radan. Silti kaupunkiradasta ei tullut "yksityisrataa" kuten HKL:n metro on. Ja tästä seuraa, ettei kunnilla ole mitään oikeutta kustantamansa radan käyttöön.
    Eli kaupunkiradat oli huono bisnes kaupungeille? Mielestäni kaupunkiratoja rakentaessakaan ei ole aina käytetty tervettä maalaisjäörkeä. Esim Koivukylän, Rekolan ja Korson asemat pääradalla Vantaalla rakennettiin viime kaupunkiratatyömaan aikana jo 4. kerran uudestaan, ja huippukalliilla. Olisi ehkä voitu varautua jo sähköistyksen tai viimeistään 3-raiteistamisen yhteydessä 80-luvulla että 4. raide tulee joskus, ja matkustajamäärät kasvaa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Raide-YVA:n metrolaskelmat on tehty noin 5 vuotta sitten, hinnat korjattiin vain indeksillä 2005 hintatasoon. Automaatista puhutaan ja vuorovälit on ajateltu nykyistä lyhyemmiksi (mikä ei edellytä automaattia), mutta mitään rakenteellisia ja kustannuksiin vaikuttavia automaatin vaatimuksia ei ole huomioitu suuntaan eikä toiseen.
    Miten paljon hinta nousee, rakennettaessa kokonaan uutta metroa, jos se on täys- eikä vain puoliautomaattinen?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Minulla on käsitys, että Vantaa on lähtenyt siitä, että Marjarata on valtion rata, jonka valtio myös maksaa. Lähiliikenteen asemat eivät ole olleet kovin kalliita, joten Vantaalla on kykyä maksaa niistä - periaatteessa. Mutta kun Marjaradasta on nyt tullut maanalainen, sen asemat eivät synnykään yhtä halvalla kuin lähiliikenneasemat kaupunkiradoilla.
    Eli Marjarata ei siis tule valmistumaan ikinä?

    Olen aina ollut sitä mieltä että pk-seudun isot raideliikennehankkeet pitäisi toteuttaa jokin ylikunnallinen organisaatio jossa valtio on mukana omalla osuudellaan. Vähän niinkuin erikoissairaanhoitokin on järjestetty. Silloin ei ole sitä vaaraa että jokin täkeä hanke jää toteutumatta tai odottamaan kymmeniä vuosia siksi että se on väärällä puolella rajaa.

    t. Rainer
    Viimeisin muokkaaja vko; 22.05.2006 kello 19:51. Syy: viestin ulkoasu

  6. #6
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Länsimetron www-sivut

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
    Miten paljon hinta nousee, rakennettaessa kokonaan uutta metroa, jos se on täys- eikä vain puoliautomaattinen?
    Ensinnä tietenkin kuljettaja-ajon ja automaatin hintojen erotus. Nykymetron automatisointihankkeen perusteella voi arvioida, että se on luokkaa 30 miljoonaa, jolla rakennetaan automaatin iduktiolaitteet rataan, junalaitteet ja ohjauskeskus. Sitten asemien ja tunneleiden varustukset. Tarvitaan "konenäkö" ja muut ratkaisut, joilla junat reagoivat vieraisiin esineisiin. Tunnelit on tehtävä itse-evakuoiviksi, eli valaistus, hätälaituri, tasainen pintakerros radassa yms. mitä uusissa automaateissa on. Näitä kustannuksia ei nykymetron automatisoinnissa ole vielä arvioitu, ja luulen, että ne aiotaan jättää tekemättä. Ehkä siksi metro on haluttu rajata rautateiden turvallisuutta käsittelevän lain ulkopuolelle. Ei pääse kukaan puuttumaan siihen, miten metro tehdään.

    Antero

  7. #7
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: Länsimetron www-sivut

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
    Mielestäni kaupunkiratoja rakentaessakaan ei ole aina käytetty tervettä maalaisjäörkeä.
    No ei todellakaan. Mitä iloa jostain kaupunkiradasta on, jos suurimman osan aikaa sillä kulkee junia vain 20 (Leppävaaran rata) tai 30 minuutin (pääradan Vantaan puoli) välein? Ihan kuin tällainen junamäärä ei muka mahtuisi normaaleille raiteille.
    Yöbussissa on tunnelmaa

  8. #8
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: Länsimetron www-sivut

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim
    No ei todellakaan. Mitä iloa jostain kaupunkiradasta on, jos suurimman osan aikaa sillä kulkee junia vain 20 (Leppävaaran rata) tai 30 minuutin (pääradan Vantaan puoli) välein? Ihan kuin tällainen junamäärä ei muka mahtuisi normaaleille raiteille.
    Perun sanani Leppävaaran A-junan osalta. Se kun palvelee ainoana junana vain kahta asemaa, eli Pitäjänmäkeä ja Mäkkylää. Näiden asemien vierestä on myös kattava bussitarjonta Helsingin keskustan ja Espoon suuntiin. Vaihtomatkoja muihin juniin tämä muutos vähän haittaa, mutta viikonloppuisin matkustajavirrat ovat muutenkin ohuet poikittaismatkoilla ja pieni matka-ajan piteneminen ei haitanne.
    Yöbussissa on tunnelmaa

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •