Sivu 38 / 178 EnsimmäinenEnsimmäinen ... 182834353637383940414248587898118138 ... ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 556-570/2657

Viestiketju: Pisararata

  1. #556

    Liittynyt
    05.03.2009
    Viestejä
    842

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Mutta jos junalla pääsisi Oopperalle ja Hakaniemeen niin niihin ajan kanssa syntyisi esimerkiksi enemmän työpaikkoja, ja muutenkin toki käyttäjiä tulisi lisää. Esimerkiksi Mannerheimintien ja Runeberginkadun kulmassa oleva talo on enmuistaminkänimisenyrityksen entinen pääkonttori joka on muutettu asunnoiksi, näin tuskin olisi jos se olisi rautatieaseman päällä.
    Huomiona - tavallaan kertoo helsinkiläisestä kaupunkisuunnittelusta kohtuullisen paljon, että Rautatieaseman vieressä on tori ja Töölönlahden rannoilla keskustan viimeisiä rakentamattomia tontteja. Nykysuunnitelmien mukaan alueen vapaata maata ei käytetä järin tehokkaasti tulevaisuudessa. Pasilassa on koko rautatieaseman toinen sivusta rakentamatta, joskin suunnitelmat ovat kohtuulliset. Hakaniemessä metroaseman ja mahdollisen Pisara-aseman yllä suurehko tori, eikä varmaan aikomustakaan rakentaa sitä. Mahdollisen Oopperan Pisara-aseman yllä taas on kantakaupungin alueen suurin parkkipaikka ja toisaalta pari julkista pytinkiä keskellä huomattavan kokoista puistoaluetta.

    Pitäisikö Pisara-asemat rakentaa sittenkin Etu-Töölöön, Punavuoreen ja vaikka Kurviin? Meinaan, että saataisiin kaikki hyöty asemista irti, niiden yläpuolelle kolmensadan metrin säteelle mahdollisimman paljon rakennettua kerrosalaa? Jotenkin tuntuu siltä, että ainut tapa onnistua on sijoittaa asemat niille paikoille, joissa on jo nyt paljon rakennusmassaa. Historia kun osoittaa, ettei sitä kyetä asemien yhteyteen jälkeenpäin rakentamaan.

  2. #557

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2158

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut j-lu Näytä viesti
    Rautatieaseman vieressä on tori
    Nykyisen Rautatientorin alkuperäisessä suunnitelmassa oli aukion sisäänsä sulkeva rakennus (siis aseman ja Kansallisteatterin välissä), mitä on sivuttu täällä ennenkin. Aukio sitten jäi bussiasemaksi. Suunnitelman sietäisi kyllä edelleen toteuttaa, ja mieluiten niin, että suunnitellun rakennuksen mittakaava säilytettäisiin, vaikka arkkitehtuuri muuten olisi tätä päivää. Bussit vaan tarttis hoitaa jonnekin.

  3. #558

    Liittynyt
    04.11.2008
    Sijainti
    Helsinki, Vallila
    Viestejä
    421

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut j-lu Näytä viesti
    Huomiona - tavallaan kertoo helsinkiläisestä kaupunkisuunnittelusta kohtuullisen paljon, että Rautatieaseman vieressä on tori ja Töölönlahden rannoilla keskustan viimeisiä rakentamattomia tontteja. Nykysuunnitelmien mukaan alueen vapaata maata ei käytetä järin tehokkaasti tulevaisuudessa. Pasilassa on koko rautatieaseman toinen sivusta rakentamatta, joskin suunnitelmat ovat kohtuulliset. Hakaniemessä metroaseman ja mahdollisen Pisara-aseman yllä suurehko tori, eikä varmaan aikomustakaan rakentaa sitä. Mahdollisen Oopperan Pisara-aseman yllä taas on kantakaupungin alueen suurin parkkipaikka ja toisaalta pari julkista pytinkiä keskellä huomattavan kokoista puistoaluetta.
    En nyt löydä sitä vanhaa Pisara-suunnitelmaa, jossa on hahmoteltu asemien suitakin, mutta musitinvaraisesti täytyy sanoa, että tilanne ei ole ihan noin synkeä, vaikka pointtisi onkin aika osuva.

    Ooperan asema on lähinnä nimetty Oopperan mukaan (ehkä ettei se sekottuisi Töölön metron Töölön asemaan?). Asema on Takatöölön alla, ja vain toisen pään sisäänkännit ovat Oopperan tienoolta, mikä on ratikka- ja bussiyhteyksien kannalta ihan hyvä. Toisen pään sisäänkäynnit ovat Töölöntorin ympärillä

    Hakaniemessä mennään nykyisillä sisäänkäynneillä, joskin laiturin pidentyessä pääpaino siirtynee pohjoissisäänkäynnille, joka on jo linjoilla. Kieltämättä asema on silti sivussa Kallion rakennusmassan keskipisteestä ja 300m säteelle jää paljon tyhjää, etenkin merialueiden takia.

    Keskustassa taas sisäänkäynnit osuivat pääosin Kaivokadun eteläpuolelle: Foorumiin, ylioppilasaukiolle, ym, eli aika keskelle tiiviisti rakennettua keskustaa.

    Mutta joo, rakentaminen ei kyllä ole Helsingissä mitenkään optimoitua raskaan raideliikenteen kannalta.

  4. #559
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Mikä on duoliikenteen kapasiteettirajoitus suhteessa "tavallisiin" lähijuniin?
    Sm-junia ajetaan niin pitkinä junina, ettei sellaisten kanssa ole järkevää tulla korttelikaupunkiin sisään. BOStrabin rajoitus junapituudelle on 75 metriä, yksi Sm-yksikkö on 52 m pitkä ja Flirt 75 m. 3,1 metriä leveissä junissa on 5 istuinta rinnan, katukelpoisella 2,65 metrin leveydellä ei voi olla kuin 4.

    Eli junakoko on duoliikenteessä selkeästi pienempi kuin paikallisjunaliikenteessä. Vaikka paikallisjunat eivät ole yhtä suuressa seisomakuormassa kuin raitioliikenne, ei pitkän matkan duomatkustamistakaan voi perustaa seisomiseen. Jos Marjarataa kierretään kahden Flirtin junilla, junapituus on 150 m ja junan leveys 25 % enemmän kuin duoliikenteessä. Karkeasti paikallisjunan kapasiteetti on yhteensä 2,5 kertaa duojunan kapasiteetti.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Mutta entäpä jos rata olisi täysin eristetty, mutta profiililtaan kuitenkin kevyt? Eikö tällaisella voisi ajaa duoratikoita ihan samoilla liikennöintikäytännöillä kuin rataverkolla lähijunia? Jos ei, niin miksi ei?
    Samalla radalla voi ajaa kaikella radalle sopivalla kalustolla samalla tavalla. Mutta pitkien laitureiden ja asemavälien liikennettä ei voi ajaa lyhyillä laitureilla ja asemaväleillä. Duoliikenteen idea on siinä, että pitkien asemien ja asemavälien junarataa voidaan käyttää katuliikenteen jatkona tai kahden kaupungin väliseen siirtymäosuuteen. Ratikalla voi mennä junaradalle, mutta isoilla junilla ei voi tulla kadulle.

    Antero

  5. #560

    Liittynyt
    04.11.2008
    Sijainti
    Helsinki, Vallila
    Viestejä
    421

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Kosmopoliitta Näytä viesti
    Hetkinen. Pisara on kaksiraiteinen, ja sen on tarkoitus korvata kahdeksan laituria. Tämä on tietysti eri asia kuin kahdeksan raidetta, mutta mikäli ymmärrän oikein, siihen ohjattaisiin lähtökohtaisesti koko kaupunkiratojen liikenne, mikä lienee enemmän kuin kaksi raidetta.
    Pisaraan ohjataan kaupunkiraiteet, joita on yhteensä 4: kaksi Pääradalta, Pasilassa laitureilla 1 ja 2 ja kaksi Rantaradalta, Pasilassa laitureilla 7 ja 8 (josta haarautuu raiteet myös Martinlaakson radalle). Koska pisara on lenkki, se voi kaksiraiteisenakin korvata 4 raidetta, kuten ylläkin laskin, mutta ei sen enempää. Päärautatieasemalla laitureita tosiaan käytetään enemmän, kuten sanoitkin.

    Noilla raiteilla kulkee siis Tikkurilan, Keravan, Leppävaaran ja Martinlaakson kaupunkijunat, I, K, A ja M (kehäradan myötä kirjaimet muuttunevat). Pasila-Käpylä välillä kaupunkiradalla kulkee ruuhka-aikaan 12 junaa suuntaansa, kuten myös Pasila-Ilmala. 4 raiteella siis yhteensä 48 junaa suuntaansa.

    Lisäksi rautatieasemalle tulee/menee ruuhkatunnissa 4-5 paikallisjunaa Pääradalta (H, R, Z) ja 4-5 paikallisjunaa rantaradalta (E, U, S, Y). Kaukukojunia kulkee 5 suuntaansa. Yhteensä siis 28 junaa. Vaihtuvien nopeuksien, hitaamman kiihtyvyyden ja pidempien asema-aikojen takia kaukojunia ei voi ajaa yhtä tiheästi kuin kaupunkijunia, ja ymmärtääkseni myös näiden raiteiden kapasiteetti on melko täysi. Eikä näitä junia voi mitenkään tunkea kaikkia Tallinantunneliin, joka tuskin vetäisi edes 12 junaa tunnissa suuntaansa, koska tunnelille asetetaan luultavasti tiukempia turva-vaatimuksia kuin pintaliikenteelle (?).

    Ja lentoradan myötä tosiaan kapasiteetti pohjoiseen kasvaa, ja sille löytyy melko varmasti käyttöäkin (lisää Z-junia Lahteen, Nikkilän junat, jne), joten Pisaran ja Tallinnatunnelin lisäksi raiteita tarvittaneen enemmän kuin 2. Aiemman laskelmani oletuksilla 4, ja mahdollisesti 1-2 siirtymäraidetta lisäksi.

    En ole varma, oliko tässä nyt vielä jotain epäselvää, mutta tämä toivottavasti selvensi mitä tarkoitin.

  6. #561
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Sm-junia ajetaan niin pitkinä junina, ettei sellaisten kanssa ole järkevää tulla korttelikaupunkiin sisään. BOStrabin rajoitus junapituudelle on 75 metriä, yksi Sm-yksikkö on 52 m pitkä ja Flirt 75 m. 3,1 metriä leveissä junissa on 5 istuinta rinnan, katukelpoisella 2,65 metrin leveydellä ei voi olla kuin 4. [...] Jos Marjarataa kierretään kahden Flirtin junilla, junapituus on 150 m ja junan leveys 25 % enemmän kuin duoliikenteessä. Karkeasti paikallisjunan kapasiteetti on yhteensä 2,5 kertaa duojunan kapasiteetti.
    OK, tämä on ymmärrettävää.

    Tosin leikittelen nyt vähän tällä ajatuksella silti. En ole lukenut BOStrabia, kun en osaa saksaa, mutta käsittääkseni sen junanpituusmääräysten taustalla täytyy varmaan olla ajatus katuliikennöitävyydestä? Jos katuliikennöitävyyttä ei tarvita, ja kun BOStrab ei ole nykyisellään Suomessa lain asemassa, niin periaatteessa ei liene estettä ketjuttaa kahta duoratikkajunaa yhdeksi 150 m pitkäksi junaksi? Tällöin tosin istumapaikkamäärä olisi 20 % pienempi kuin esim. Flirtissä.

    Tällaisella junalla ei voisi toki liikennöidä katuympäristössä, mutta sen kaarresäde olisi kaiketi kuitenkin ratikan luonteinen eli tiukatkin kaarteet onnistuisivat?

    No, oletetaan sitten, että rakennetaan pisara hyödyntäen olemassa olevia ratakuiluja. Siitä saadaan osa radasta. Sitten yhdistetään näiden päät uudella lyhyellä tunnelilla (tai tarvittaessa tullaan maan pinnalle aidatulle rataosuudelle, tai jopa ilmaradalle). Tehdään pitkät asemalaiturit ja pysähdytään kuin juna. Jokaisessa olennaisessa suhteessa kyseessä on lähijuna. Paitsi että se voisi ajaa geometrialtaan hyvin vaativaa rataa pitkin, ja kun kerran geometriaa ei ole rajoitettu niin sitten pystytään rata linjaamaan fiksummin Helsingin keskustassa ja hyödyntämään erilaisia mahdollisesti valmiina tarjolla olevia ratapätkiä ja maakaistaleita.

    Ainoa ongelma olisi 20 % lähijunaa pienempi kapasiteetti. Mutta toisaalta ainakin jos ajatellaan tämän yhdistämistä kehäradan kanssa, niin olisiko hieman pienempi kapasiteetti ongelma? Matkustajamääräennusteethan ovat aika vaatimattomia. Ja jos olisi ongelma, niin pystyisikö tuntikohtaista vuoromäärää kasvattamaan sen verran (esim. uusimalla kulunvalvonnan), että lähijunamainen kapasiteetti säilytettäisiin rataosan tasolla?

    Etsin siis tavallaan vastausta siihen, miten paljon säästöä investointiin tulisi pelkästään tiukempien kaarresäteiden mahdollistamisesta.

  7. #562

    Liittynyt
    04.11.2008
    Sijainti
    Helsinki, Vallila
    Viestejä
    421

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    . Mutta toisaalta ainakin jos ajatellaan tämän yhdistämistä kehäradan kanssa, niin olisiko hieman pienempi kapasiteetti ongelma? Matkustajamääräennusteethan ovat aika vaatimattomia.
    Kehäradan liikennemäärät ovat vaatimattomia, mutta samassa kaupassa tulee mukana nykyisten I- ja M-junien käyttäjät, joita onkin sitten aika paljon enemmän. Ja onhan Pisaralle suunniteltu vedettäväksi myös K- ja A/E-junatkin.

  8. #563
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Otso Kivekäs Näytä viesti
    Kehäradan liikennemäärät ovat vaatimattomia, mutta samassa kaupassa tulee mukana nykyisten I- ja M-junien käyttäjät, joita onkin sitten aika paljon enemmän. Ja onhan Pisaralle suunniteltu vedettäväksi myös K- ja A/E-junatkin.
    Vähän tätä epäilinkin. Onko muuten pää- ja rantaradalle mahdollista lisätä 20 % lähiliikenteen vuoroja? Oletan että vastaus on ei, mutta entä jos uusitaan kulunvalvonta moderniksi? Rantaradalta tullessa pullonkaulaksi jäänee kai Huopalahden ja Pasilan väli, mutta periaatteessa jos duoratkaisuun päädyttäisiin olisi varmaan mahdollista rakentaa tuolle välille uusi kevyt raidepari mahdollisesti erilaisella linjauksella? Kenties aloittaa pisara jo tuolta? Ja toisaalta lähijunaraiteita voitaisiin jatkaa Leppävaarasta länteen vaikka jollain eri linjauksella kuin nykyistä rataa pitkin?

  9. #564
    Moderaattori
    Liittynyt
    24.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    6003

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Otso Kivekäs Näytä viesti
    Rantaradalta, Pasilassa laitureilla 7 ja 8 (josta haarautuu raiteet myös Martinlaakson radalle)
    Leppävaaran kaupunkiradan raiteet Pasilassa ovat 8 ja 9.

  10. #565

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hmikko Näytä viesti
    Menee nyt hieman jankkaukseksi aiheen vierestä. Eduskuntatalon kilpailu ratkaistiin 1924 ja talo valmistui 1931. Aallon suunnittelema modernistinen Turun Sanomien talo valmistui 1929, Paimion parantola 33 ja Viipurin kirjasto 35, samoin kuin Bryggmanin suunnittelema Åbo Akademin kirjasto. Eduskuntatalon kohdalla epäilemättä tietoisesti valittiin varman päälle arvovaltaa edustavaksi koettu uusklassistinen tyyli, mutta hyvin mahdollisesti jo paria vuotta myöhemmin asia olisi ollut toisin. Tämä on tietysti jossittelua. Joka tapauksessa kilpailussa oli jo mukana modernistisiakin suunnitelmia. Alueen kannalta ehkä helpointa olisi, jos Eliel Saarisen kertaalleen valittu suunnitelma olisi toteutettu jo aiemmin. Tällöinhän talo olisi tyylin puolesta linjassa Kansallismuseon ja Rautatieaseman kanssa.
    Olet siinä mielessä oikeassa että Alvar Aallon funktionalistine kausi alkoi jo aikaisemmin mutta kesti jonkin aikaa ennenkuin siitä tuli valtavirta.

    Muualla maailmassa, erityisesti anglosaksisissa maissa kehittyi rinnan funktionalismin kanssa 1920-30-luvulla ns art deco -suuntaus eli tyyli jossa on sekä uusklasssistisia että funktionalistisia elementtejä eli sekä suoria linjoja että paljon koristeellisuutta. Tunnetuimmat sen tyylin rakennukset ovat New Yorkin pilvenpiirtäjät. Eduskuntatalossa on selvästi havaittavissa sitä tyyliä, mutta muuten sillä esiintyy Suomessa ja Pohjoismaissa aika vähän.

    t. Rainer

  11. #566
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1459

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    BOStrabin rajoitus junapituudelle on 75 metriä
    Näin on katuliikenteessä, mutta ilmeisesti siitäkin on joskus tehty poikkeuksia. Düsseldorfissa näyttää olleen ajossa kolmen Stadbahn B-vaunun junia myös kadulla. Pituutta tuollaisella olisi kai noin 90 metriä. Tramways & Ruban Transit kertoo, että Kölnissä selvitetään mahdollisuuksia ajaa linjoilla 3 ja 7 kolmen vaunun junia. Näilläkin on kai katuosuuksia. BOStrabhan sallii määräyksistä poikkeamisen, jos vaihtoehtoisen ratkaisun voidaan osoittaa olevan vähintään yhtä turvallinen.

    Hankalia nuo 90 metrin yksiköt varmasti kadulla ovat. Risteysten läpäisyajat ovat pitkiä ja pysäkeille tarvitaan pitkiä kortteleita. Pitkiä junia ei voi ajaa yksittäisestä risteyksestä yhtä tiheästi kuin lyhyitä vaunuja, jos halutaan jättää kapasiteettia muillekin. Korttelipituuksia voi kiertää leveillä kaduilla kieltämällä vasemmalle kääntymiset pienistä risteyksistä ja jatkamalla pysäkit näiden risteysten yli. Saksassa onkin monissa kaupungeissa runsaasti leveitä katuja 1940-luvulla tehokkaalla ulkopuolisella avustuksella aloitettujen kaupunkisaneerausten jäljiltä.

  12. #567

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut late- Näytä viesti
    Näin on katuliikenteessä, mutta ilmeisesti siitäkin on joskus tehty poikkeuksia. Düsseldorfissa näyttää olleen ajossa kolmen Stadbahn B-vaunun junia myös kadulla. Pituutta tuollaisella olisi kai noin 90 metriä. Tramways & Ruban Transit kertoo, että Kölnissä selvitetään mahdollisuuksia ajaa linjoilla 3 ja 7 kolmen vaunun junia. Näilläkin on kai katuosuuksia. BOStrabhan sallii määräyksistä poikkeamisen, jos vaihtoehtoisen ratkaisun voidaan osoittaa olevan vähintään yhtä turvallinen.
    Yksi rata missä ajetaan todella pitkillä light-rail junilla on Wienin U6 eli vanha Stadtbahn. Jopa 4 yhteenkytkettyä 3-vaunuista yksikköä. Muistan myös että 1970-luvulla olivat tavallisia 6-8 vaunua pitkät 2-akselisista ratikoista kootut junat.

    Mutta se rata ei taida mennä mistään kohtaan kaduilla vaan voidaan pitää metrona, vaikka vaunutyyppi ei ole metrojuna.

    t. Rainer

  13. #568

    Liittynyt
    03.04.2008
    Viestejä
    121

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Otso Kivekäs Näytä viesti
    Ja lentoradan myötä tosiaan kapasiteetti pohjoiseen kasvaa, ja sille löytyy melko varmasti käyttöäkin (lisää Z-junia Lahteen, Nikkilän junat, jne), joten Pisaran ja Tallinnatunnelin lisäksi raiteita tarvittaneen enemmän kuin 2. Aiemman laskelmani oletuksilla 4, ja mahdollisesti 1-2 siirtymäraidetta lisäksi.
    Tällöin kai suurin piirtein riittäisi, jos Pasilasta Rautatieasemalle kulkisi tunnelissa kaksi kiskoparia, joista kaksi jatkaisi Tallinnaan ja kaksi jäisi Eurooppa-asemalle. Jos ruuhka-aikana junia olisi enemmän kuin kapasiteettia riittää, sitten ne jäisivät Pasilaan, ellei kallioon louhittaisi vielä kahta kiskoparia lisää. Verrattuna nykyisiin projekteihin, esimerkiksi länsimetroon, Tallinnantunnelista tai lentoradasta puhumattakaan, tämä kuulostaa melko maltilliselta hankkeelta, eihän tunnelille tulisi pituutta kuin kahdesta kolmeen kilometriä.

    EDIT: Puhumattakaan siis siitä, jos tunnelointi tehtäisiin cut&coverina Helsinginkadun eteläpuolelta aina nykyisille asemalaitureille asti. Tällöin pituutta ei olisi kuin kilometrin verran. Osaako kukaan laskea, mitä tämä maksaisi? Saataisiinko rahat takaisin, jos katsotaan tonttimaan arvoa?

    EDIT2: Etera näköjään osti tontin Alma Median taloa varten ja maksoi siitä 23 miljoonaa euroa. Silmämääräisesti arvioiden vastaavia tontteja mahtuisi jo pelkästään Tokoinlahden ja Töölönlahden välisen kanavan väliin vähintään viitisentoista. Tässä liikutaan toisin sanoen noin 350 milj. euron tietämillä olettaen, että Alma Median tontti on sieltä keskihintaisesta päästä - varmaan onkin, sillä talo on kaavoitettu vain viisikerroksiseksi, ja maanalaisille tiloille löytyy tuskin kovin mielekästä käyttöä.
    Viimeisin muokkaaja Kosmopoliitta; 25.05.2010 kello 19:47.

  14. #569

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2158

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut late- Näytä viesti
    Näin on katuliikenteessä, mutta ilmeisesti siitäkin on joskus tehty poikkeuksia. Düsseldorfissa näyttää olleen ajossa kolmen Stadbahn B-vaunun junia myös kadulla. Pituutta tuollaisella olisi kai noin 90 metriä. Tramways & Ruban Transit kertoo, että Kölnissä selvitetään mahdollisuuksia ajaa linjoilla 3 ja 7 kolmen vaunun junia. Näilläkin on kai katuosuuksia. BOStrabhan sallii määräyksistä poikkeamisen, jos vaihtoehtoisen ratkaisun voidaan osoittaa olevan vähintään yhtä turvallinen.
    Tukhomassa pikaraitiotieksi remontoitava Saltsjöbanan ollaan viemässä tulevaisuudessa kadulle ja radalle on kaavailtu kolmen A32-nivelvaunun (Flexity Swift) junia, ja joissain vaihtoehdoissa pitempiäkin. Yksikkö on n. 30 metrinen, eli junasta tulisi 90-metriä pitkä.

  15. #570

    Liittynyt
    25.10.2007
    Sijainti
    Vantaa / Vanda
    Viestejä
    92

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hmikko Näytä viesti
    Tukhomassa pikaraitiotieksi remontoitava Saltsjöbanan ollaan viemässä tulevaisuudessa kadulle ja radalle on kaavailtu kolmen A32-nivelvaunun (Flexity Swift) junia, ja joissain vaihtoehdoissa pitempiäkin. Yksikkö on n. 30 metrinen, eli junasta tulisi 90-metriä pitkä.
    Paitsi että jatkossakin kolmen yksikön A32-ratikkajunien on tarkoitus ajaa Saltsjöbanalta Slussenille omalla radallaan. Uutta kadulle tulevaa rataa ajettaisiin lyhyemmillä katukelpoisilla vaunuilla (aluksi yksi 30m A35-vaunu ja myöhemmin Spårväg Citylle tuleva 40m vaunutyyppi) Gulmarsplanin ja Slussenin välillä. Tvärbanankaan vaunut eivät siis ajaisi Södermalmin kaduille vaan vain Mårtensdaliin ja Saltsjö-Järlaan). SL:n selvityksessä perusteena on ettei Saltsjöbanan 90m 3xA32- tai Tvärbanan tuleva 60m 2xA35-juna olisi sopiva kaupunkimaiseen katuliikenteeseen, tosin pituus ei liene tässä ainoa vaikuttava tekijä...

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •