Tampereen pikaratikkahanke

Pirkanmaan ELY:ssä on vielä johtotehtävissä hyvin ratikkavastainen kunnallispoliitikko, joka tätä kieltohuhua ruokkii, mutta hän ehtii kyllä eläkkeelle ennen kuin ratikka tulee. En olisi kovin huolissani.

Matti Höyssä http://www.hoyssa.fi/

Tämä ratikanvastustaja on saanut Tampereella paljon pahaa aikaiseksi, "saavutuksina" mm. keskustan kävelypainotteisuuden lisäämisen hidastaminen (hyvässä yhteistyössä Axenin kanssa). Höyssä on myös aito nimby ja vastustaa henkeen ja vereen nurkilleen Koivistonkylään suunniteltua Sulkavuoren keskusjätevedenpuhdistamoa.
 

Joo, Höyssä on hassu mies. Kotisivuillaan ei mainitse ikäänsä, mutta tietääkseni se on 64. Usein ikä on meriitti, mutta aina näin ei ole.

Höyssä on aito poliitikko siten, että hän hyvin harvoin sanoo, mitä ajattelee. Esimerkiksi ratikasta hän kirjoittaa kotisivuillaan, että "hankevalintojen, kuten joukkoliikenteen kehittäminen, pitää perustua talouslukuihin eikä tunteeseen, esimerkiksi ratikka, pikaratikka tai bussi". No, me tietysti tulkitsemme tämän siten, että Höyssä kannattaa ratikkaa, sillä sehän on todettu taloudellisesti kannattavaksi hankkeeksi. Mutta Höyssä taitaa silti tarkoittaa tuossa, ettei usko niihin talouslukuihin, joita on laskettu, sillä ratikkaahan hän vastustaa. Vaikkei tahdokaan (uskalla?) sanoa sitä ääneen. ;)
 
En tosin tiedä, voisiko kaavalla jotenkin määrittää maantiealueen sellaiseksi, ettei se sisällä tien keskellä tai sivussa kulkevaa täysin erillistä ratikkaa, eli maantie olisikin tavallaan kaksi yksisuuntaista tietä, joiden välissä on ei-maantietä.

Kaavalla voi määrittää maantien kaupungin kaduksi, jolloin se lakaa olemasta maantie ja muuttuu kunnan kaduksi. Kadulleen kaupunki sitten voi rakentaa mitä huvittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslaki sanoi:
Maantie, joka asemakaavassa on osoitettu kaduksi, muuttuu kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä kaduksi. Kadunpitopäätökset tulee tehdä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ottaen huomioon kunnossapidon vaatimukset ja maankäytön sekä tie- ja katuverkon toteutuminen.

Maantie lakkaa 1 momentissa tarkoitetun kadunpitopäätöksen tultua voimaan ja maantien tiealue siirtyy samalla kunnan omistukseen.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#P86
 
Kuinka suuresta taloudellisesta rasitteesta puhutaan, kun tuota kunnossapitoasiaa miettii? Ajattelen tässä paitsi Teiskontietä myös Tarvontietä kaupungin rajalta Munkkiniemeen.

Käytännön ongelmana ainakin Helsingissä nähdään se, että kaupungin ja ELY:n välisille suhteille ei tee hyvää tällainen yksipuolinen kaavoittaminen. Sitä en tiedä, olisiko Pirkanmaan ELY yhtä herkkä loukkaantumaan.
 
Valtiota tuskin haittaa, jos kunta ottaa vapaaehtoisesti kantaakseen valtion maksamia kustannuksia. Kunnanisät voivatkin olla haluttomampia tekemään sellaisia päätöksiä. Kunnossapidon lisäksi valtiolta saadaan teille raskaita kehittämistoimia.
 
Valtiota tuskin haittaa, jos kunta ottaa vapaaehtoisesti kantaakseen valtion maksamia kustannuksia. Kunnanisät voivatkin olla haluttomampia tekemään sellaisia päätöksiä. Kunnossapidon lisäksi valtiolta saadaan teille raskaita kehittämistoimia.

Niin mäkin ajattelisin. Helsingissä nyt kuitenkin pelätään jonkunlaista kostoa ELY:n taholta, jos kaupunki rupeaa kaavoittamaan haluamiaan pätkiä kaduiksi omapäisesti. Tai sitten tämä on vain esitetty tekosyy, jonka varjolla virkamiehistö luistaa töistään.
 
Valtiota tuskin haittaa, jos kunta ottaa vapaaehtoisesti kantaakseen valtion maksamia kustannuksia. Kunnanisät voivatkin olla haluttomampia tekemään sellaisia päätöksiä. Kunnossapidon lisäksi valtiolta saadaan teille raskaita kehittämistoimia.

Valtiolla voisi kuvitella tosiaan olevan intressi päästä kunnossapitovastuusta eroon. Toisaalta ainakin Helsingin tapauksessa katujen statuksen muuttaminen mahdollistaa paikoitellen myös mittavat maankäyttöhyödyt, kun päästään rakentamaan satoja tuhansia kerrosneliöitä uusia asuntoja ja toimistoja melko hyville paikoille. Mutta tosiaan Valtion ja Helsingin välillä vallitsee eräänlainen kauhun tasapaino, eikä kumpikaan halua hyppiä toisen nenille liiaksi. Käytännössä eteneminen tapahtuisi siis neuvotellen eikä yksipuolisella*päätöksellä, sanoi laki mitä tahansa.

Tampereella mahdollisista maankäyttöhyödyistä en osaa sanoa mitään.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Maankäyttöhyödyt ei tosin tulisi vain hallinnollisella päätöksellä tien muuttamisesta kaduksi, vaan edellyttäisi muitakin toimenpiteitä, jotta maata voitaisiin ottaa rakennuskäyttöön. Nämäkään toimenpiteet eivät varmastikaan olisi ristiriidattomia kunnissa (lue: enemmistönä olevalle autopuolueelle ne eivät kelpaa, jos ne eivät tarkoita uutta tunnelimotaria).
 
Kaavalla voi määrittää maantien kaupungin kaduksi, jolloin se lakaa olemasta maantie ja muuttuu kunnan kaduksi. Kadulleen kaupunki sitten voi rakentaa mitä huvittaa.

Sen kyllä hyvin tiedän, mutta Tampere ei välttämättä halua sitä maantietä itselleen ottaa [joka nyt näköjään tuli sanottua jo ylläkin], joten ajattelin nimenomaan optiota, jossa se maantie voidaan silti jättää valtiolle.
 
Eilinen Moro (Aamulehden liite) tarjoaa "laatureportaasin" Espanjan Jáenista, joka tarjoaa Tampereelle ratikoitaan - jopa ilmaiseksi.

Juttu sisältää varsin hämmentäviä ja vääriä käsityksiä antavia lukuja. Esim. Viiden vaunun yhteishinnaksi ilmoitetaan 26 miljoonaa euroa. Todellisuudessa yhden vaunun hinta on 2,4 miljoonaa ja kaupan päälle 14 miljoonan huoltosopimus, joka kuului tarjouskilpailuun.

PS: Äänestäkää ilmam muuta jutun lopussa... ;)
 
Vs: Tampereen kesäliikenne 2013

Ei, koska Särkänniemeen assosioituva nelkku Lentsu–Särkkä–rautatieasema–Herwood-linjan päälinjana vie turistit perille ilman, että tarttee opetella mitään uutta numeroa.

Et kai sä halua ratikan ekasta linjasta nelosta? Kyllä sen pitää olla ykkönen.

Vai tarviiko ratikka linjatunnuksia ollenkaan? Jos onkin vain red line, blue line, green line... Jenkeissä on tavallista, että uusissakin systeemeissä on käytössä vain linjavärit eikä numeroita tai kirjaimia ollenkaan.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Tampereen kesäliikenne 2013

Minusta ratikoiden tunnuksiksi kannattaisi antaa kirjaimet. Näin numerot jäisivät yksin busseille.
 
Vs: Tampereen kesäliikenne 2013

Minusta ratikoiden tunnuksiksi kannattaisi antaa kirjaimet. Näin numerot jäisivät yksin busseille.

Muistelen, että Ultrix on samaa mieltä. Ranskassa tuo on yleinen systeemi.

Minä haluaisin numerot ihan vaan siksi, että ratikkalinjalla kuuluu olla numero. Täysin tunnepohjainen ja vailla mitään järkisyitä oleva perustelu. :)
 
Vs: Tampereen kesäliikenne 2013

Muistelen, että Ultrix on samaa mieltä. Ranskassa tuo on yleinen systeemi.

Minä haluaisin numerot ihan vaan siksi, että ratikkalinjalla kuuluu olla numero. Täysin tunnepohjainen ja vailla mitään järkisyitä oleva perustelu. :)

Ranskassa on kahta käytäntöä:

Kirjain: Bordeaux, Caen, Dijon, Grenoble, Lille (kirjaimet R ja T), Orléans, Strasbourg, Toulouse.

Numero: Clermont-Ferrand, Lyon, Marseille, Montpellier, Mulhouse, Nantes, Nizza, Pariisi, Rouen, Saint-Etienne (numerot 4 ja 5), Tours, Valenciennes.

Pariisin tapauksessa linjoja kutsutaan kirjaimella T + linjan numerolla, siis T1, T2, T3 ja T4 tällä hetkellä (lisää suunnitteilla). Notaatio on sellainen että sekä T että numero pistetään omaan ympyräänsä, eli suunnilleen näin: (T)(3) -- samalla tavalla kuin metrolinja 3 merkitään (M)(3) ja RER-linja C tyyliin (RER)(C).

Tämä on vain pikakatsaus, jätin pois monta järjestelmää, joissa on tällä hetkellä yksi linja tai vain rakenteilla oleva linja. Mutta ehkä siitä yleiskäsityksen saa.

Itse kannatan Tampereelle ehkä enemmän kirjainsysteemiä. Se erottaa ratikan helpommin bussilinjoista. Helsingin perinteinen käytäntö ei ole mikään peruste sille miten Tampereella pitää asiasta päättää. :)

Yksinumeroiset linjanumerot voisi varata runkobussilinjojen käyttöön.
 
Vs: Tampereen kesäliikenne 2013

Helsingin perinteinen käytäntö ei ole mikään peruste sille miten Tampereella pitää asiasta päättää. :)

Kirjaimet voisivat olla siksikin paikallaan, etteivät Tampereen ratikat assosioituisi Helsingin hidasratikoihin, vaan olisivat jo alusta lähtien matkustajien mielessä ihan jotain muuta.
 
Takaisin
Ylös