Viestiketju: Tampereen pikaratikkahanke

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Valituksia on hauska tehtailla ja niillä voi joskus viivyttää hankkeita tehokkaasti, mutta eivät ne läpi mene niin, että hanke jäisi toteutumatta. Varikko tulee, ja Suomessa on edelleen 286 000 liito-oravaa ja 300 saimaannorppaa.

Onkohan joku muu muuten kiinnittänyt huomiota siihen, että näitä superuhanalaisia hypersuojeltuja otuksia tuntuu löytyvän jokaisen työmaan läheisyydestä. Erikoinen veijari, kun on niin uhanalainen mutta silti levittäytynyt ihan joka paikkaan. Jokerillekin.

Liito-orava on hyvin yleinen eläin maailmalla. Se on Siperian taigavyöhykkeen laji, jota esiintyy Euroopan puolella Suomessa, Venäjällä ja Baltiassa. Tästä syystä koska Euroopan Unionin alueella on verraten vähän ns. taigaa, se on tietenkin numeraalisesti vähäinen elukka EU:n alueella. Ja Brysselissä lienee määrätty jokin EU-elukkojen vähimmäislukumäärä, niin onhan niitä tietenkin hirmu vähän kun katsotaan Eurooppaa kokonaisuutena. Mutta ei niitä sen enempää kuuluisi ollakaan mitä nyt on, ehkä luontaisesti vähemmänkin. Kaikki EU:n 286000 liito-oravaa asuvat Suomessa + toinen porukka Virossa, mutta heti itärajan takana niitä on taigalle mentäessä miljoonittain varmasti harmiksi saakka. Saimaan norppa on sitten toinen juttu, ne elävät kaikki tietenkin Saimaalla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Liito-..._range_map.svg

Alunperin kirjoittanut Compact

Ja Brysselissä lienee määrätty jokin EU-elukkojen vähimmäislukumäärä, niin onhan niitä tietenkin hirmu vähän kun katsotaan Eurooppaa kokonaisuutena.

Ymmärtääkseni Suomi keksi itse pyytää liito-oravan EU:n suojelulistalle tuolla perusteella, eikä sitä sieltä enää pois saa.

Alunperin kirjoittanut late-

Ymmärtääkseni Suomi keksi itse pyytää liito-oravan EU:n suojelulistalle tuolla perusteella, eikä sitä sieltä enää pois saa.

Olen kuullut, että tuoreimman tutkimustiedon mukaan liito-orava viihtyy hyvin ihmisen rakentamalla alueella ja hakeutuu asumaan rakennetuille alueille. Tämä on eläinsuojelun kannalta epäilemättä erikoinen tilanne. Sillä suojelun lähtökohta on, että ihmisen toiminta aiheuttaa eläimen elämälle haittaa, joten eläimen etu on ihmisen toiminnan rajoittaminen. Entä silloin, kun ihmisen toiminta onkin eläimen elämälle eduksi? Onko suojelua edistää eläimen elinolosuhteita? Jos rakentaminen edistää elinolosuhteita, eikö silloin rakentamatta jättäminen ole eläimelle vahingollista ja pitäisi kieltää olemasta rakentamatta.

Toinen näkökulma asiassa on suhtautuminen vieraslajeihin. Yleensä päätetään suojella harvinaisia lajeja. Vieraslajit ovat ainakin aluksi harvinaisia. En tiedä miten määritellään vieraslaji. Mutta laji, joka levittäytyy aiempaa laajemmalle alueelle syystä tai toisesta on vieraslaji uudella levinneisyysalueellaan, koska se ei siellä ennen ole ollut. Monien vieraslajien kohdalla ollaan sitä mieltä, että toivotaan, että ne eivät leviäisi. Milloin mistäkin syystä, mutta periaatteessa siksi, että leviäminen muuttaa aiemman lajiston elinolosuhteita ja on usein uhka entisille eläin- ja kasvilajeille. Minusta liito-orava on vieraslaji. Ja sen suojelulla edistetään vieraslajin leviämistä.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Olen kuullut, että tuoreimman tutkimustiedon mukaan liito-orava viihtyy hyvin ihmisen rakentamalla alueella ja hakeutuu asumaan rakennetuille alueille. Tämä on eläinsuojelun kannalta epäilemättä erikoinen tilanne. Sillä suojelun lähtökohta on, että ihmisen toiminta aiheuttaa eläimen elämälle haittaa, joten eläimen etu on ihmisen toiminnan rajoittaminen. Entä silloin, kun ihmisen toiminta onkin eläimen elämälle eduksi? Onko suojelua edistää eläimen elinolosuhteita? Jos rakentaminen edistää elinolosuhteita, eikö silloin rakentamatta jättäminen ole eläimelle vahingollista ja pitäisi kieltää olemasta rakentamatta.

Toinen näkökulma asiassa on suhtautuminen vieraslajeihin. Yleensä päätetään suojella harvinaisia lajeja. Vieraslajit ovat ainakin aluksi harvinaisia. En tiedä miten määritellään vieraslaji. Mutta laji, joka levittäytyy aiempaa laajemmalle alueelle syystä tai toisesta on vieraslaji uudella levinneisyysalueellaan, koska se ei siellä ennen ole ollut. Monien vieraslajien kohdalla ollaan sitä mieltä, että toivotaan, että ne eivät leviäisi. Milloin mistäkin syystä, mutta periaatteessa siksi, että leviäminen muuttaa aiemman lajiston elinolosuhteita ja on usein uhka entisille eläin- ja kasvilajeille. Minusta liito-orava on vieraslaji. Ja sen suojelulla edistetään vieraslajin leviämistä.

Antero

Aiheesta olisi tarjolla seminaari kuluvan viikon perjantaina.

Tervetuloa "Tampereen ratikka ja ympäristö" -seminaariin

Miten tehdään ympäristöystävällinen ratikka Tampereelle?
Perjantaina 10.6.2016 kello 9.00-11.30, valtuuston istuntosalissa, Aleksis Kiven katu 14 C - kahvitarjoilu 8.30-9.00
---------------------------------------------------------------------
Ohjelma:
Puheenjohtajana apulaispormestari Pekka Salmi
9.00 Ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen, Tampereen kaupunki

"Raitiotien ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia"
Kommenttipuheenvuorot:
- Projektikoordinaattori Jenni Neste, Raitiotieallianssi/Pöyry
"Miten ympäristövaikutukset otetaan huomioon ratikan rakentamisessa?"
- Johtava erikoissuunnittelija Ranja Hautamäki, Tampereen kaupunki
"Raitiotie ja kaupunkivihreän monet merkitykset"

9.30 Pormestari Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen kaupunki
"Tampereen kestävän kehityksen sitoumukset ja raitiotie"

9.45 Kaavoitusarkkitehti Päivi Veijola, Tampereen kaupunki
"Miten ympäristövaikutukset ja luonnonsuojelu on otettu huomioon ratikan varikon suunnittelussa?"

10.00 Erikoissuunnittelija, biologi Taru Heikkinen Tampereen kaupunki
"Selvitys liito-oravista kantakaupungin yleiskaavan alueella ja erityisesti ratikan linjojen suunnittelussa"
Kommenttipuheenvuoro
- Villi vyöhyke ry:n puheenjohtaja Jere Nieminen
"Ratikka liito-oravan näkökulmasta"

10.20 Tutkijatohtori Nina V. Nygren Tampereen yliopisto:
"Luontoarvojen kompensointi mahdollisuutena kaupunkirakentamisessa"

10.35 Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen pj Jari-Pekka Tamminen
"Miten käy luontokokemuksen kaupungin kasvaessa?"

10.50 ELY:n rakennettu ympäristö -yksikön ylitarkastaja Soili Ingelin
"Miten luontoarvot turvataan raitiotien rakentamisessa?"

Keskustelu
Järjestäjä: Tampereen kaupunki
Ilmoittautuminen 8.6.2016 mennessä: pormestari@tampere.fi

Pormestari pahoillaan. http://www.aamulehti.fi/kotimaa/porm...n-tampereesta/

Tampereen ratikan hintalappu nousee http://www.aamulehti.fi/kotimaa/juur...3-miljoonalla/

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Ei kai nyt sentään. Tuo on 13 % kustannusnousu (250 miljoonasta 283 miljoonaan) – länsimetrossa se prosenttiluku on kolminumeroinen, tosin ensimmäinen numero kai sentään jää ykköseksi.

Pienistä ja säännöllistä nousuista se Länsimetron kokonaispottikin koostui. Pari kolmentoista pinnan nousua vielä, niin Tampereen ratikassakin ollaan lähes puolitoistakertaisessa summassa alkuperäiseen arvioon nähden.

Vaikken välttämättä jaa, niin ymmärrän erittäin hyvin poliitikkojen ja kansalaisten skeptisyyden parhaillaan suunnittelun alla olevien suurten liikennehankkeiden kustannusarvioita kohtaan, vaikka esim. ratikan kohdalla jaksetaan hokea, kuinka suunnittelu on ollut parempaa ja maan päällä ei tule yllätyksiä. Varsinkin Kruunusilloilla on kaikki potentiaali uudeksi länsimetroksi. Kyllä niitä yllätyksiä löytää merestäkin.

Alunperin kirjoittanut j-lu

Pienistä ja säännöllistä nousuista se Länsimetron kokonaispottikin koostui.

Länsimetrolla ja Tampereen raitiotiellä on se ratkaiseva ero, että Tampereella allianssi on ilmoittanut sitovan hinnan, Espoossa ei ole metrolle ollut rakentajia sitovaa hintaa koskaan.

Toinen ratkaiseva ero on, että Tampereella allianssiyritysten intressi on pystyä rakentamaan ratikka halvemmalla kuin nyt annettu sitova hinta. Sillä halvemmalla rakentaminen lisää rakentajien palkkiota. Espoossa urakoitsijoiden intressi on saada urakoiden hinnat nousemaan ja urakoiden määrä kasvamaan. Jos Länsimetro Oy onnistuisi hankkimaan jotain halvemmalla kuin aluksi on uskottu, se tarkoittaa vähemmän myytävää urakoitsijalle ja siten myös vähemmän palkkiota todellisten kulujen päälle.

Kolmas ratkaiseva ero on, että Tampereella rakentamisen ammattilaiset eli allianssin osakasyritykset vastaavat rakentamisen organisoinnista. Siis siitä, missä järjestyksessä asiat tehdään ja tarvikkeet hankitaan. Se on osa rakentamista ja rakennusliikkeiden ydinosaamista, johon lisäksi perustuu yrityksen tuloksen teko. Joten Tampereella on sekä osaaminen että halu tehdä asiat tehokkaasti. Espoossa metron kanssa rakentamisen organisointi on Länsimetro Oy:llä ja sen alihankkijalla Swecolla. Ne yritykset, jotka rakentavat, tekevät vain erillisiä urakoita. Joten rakennusliikkeiden osaaminen ja kyky hoitaa kokonainen rakennusurakka tehokkaasti jää käyttämättä. Samoin monenlaiset synergia- ja skaalaedut siitä, että useita hankkeita samanaikaisesti urakoiva yritys kykenee siirtelemään resursseja eri hankkeiden välillä välttääkseen tyhjäkäynnin ja siten turhat menot.

Niinpä sanon, että länsimetron kustannusnousu ei johdu pienistä nousuista, vaan muutamasta suuresta asiasta. Yksi on hankintatapa, josta kyllä seuraa monta pientä ongelmaa jotka nostavat kustannuksia. Mutta perimmäinen syy on hankintatapa, jossa kokonaisuus ei ole hallinnassa ja jossa kukaan ei ole koskaan sitoutunut mihinkään siten kuin tehtäessä metron rakentamisesta sopimus yhden sopimuskumppanin kanssa.

Antero

Alunperin kirjoittanut Piirka

Ylen uutisista löytyi kustannusnousulle selitys. Kadunrakennustyöt sekä kunnallistekniikan siirtotyöt ovat osoittautumassa suunniteltua mittavimmiksi. Valtuuston pienryhmissä on halukkuuta haudata koko hanke, kun taas isommissa ryhmissa hankeella on kannatuksensa. Maanantaina 24. lokakuuta on sitten väännön paikka.

Pienryhmät (joihin kuuluu mm. valtakunnan päähallituspuolue) ilmoitivat heti samantien vastustavan kantansa, vihreät täyden tuen ja kokoomus varovaisen tuen hankkeen etenemiselle. Huomionarvoista on, että toiseksi suurin ryhmä SDP on ollut hiljaa niin virallisesti kuin epävirallisestikin. Politiikkaa pintapuolisestikin seuraavat tamperelaiset tietävät, että SDP:n ryhmä on sisäisesti hajanainen. Siellä tämän hankkeen kohtalo ratkaistaan.

Alunperin kirjoittanut Piirka

Toivottavasti Tampere ei ole saanut Länsimetrotartuntaa.

Pahoin pelkään, että on saanut.

Mutta jos se Nyssen linja-autoliikenteen kehittäminen olisi kuitenkin edullisempi ratkaisu kuin raitiovaunu, kun jopa Yleisradio tällaista uutisoi, eli "Olisiko bussien lisääminen Tampereella sittenkin ratikkaa parempi vaihtoehto":
http://yle.fi/uutiset/olisiko_bussie...toehto/9147290