Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä koostuu Tampereen, Nokian ja Ylöjärven kaupungeista sekä Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnista. Ensi vuoden (2009) alusta kuntayhtymään liittyy Oriveden kaupunki. Alueeseen kuuluu lakkautetuista kunnista Messukylän, Aitolahden, Teiskon, Suoniemen, Tottijärven, Sahalahden ja Luopioisten kunnat sekä puolet entisestä Längelmäen kunnasta.
Pirkanmaan liitto on myös kuntayhtymä, mutta se kattaa paljon suuremman alueen.
Olisiko jo aika käydä?
Olen sanomastasi ymmärtänyt, että olet eläkkeellä. Eläkeläiset saavat VR:n junalipuista 50 % alennuksen. Taajamajunalla matkustaessa Junamaatista ostettuna matkalippu maksaa 10 euroa suuntaansa.
Samalla voisit tutustua Helsingin metroon ja kellottaa sekuntikellolla, kauanko kestää esimerkiksi Kampin metroasemalla metrojunan ovelta Kampin keskuksen ovelle – tai edes metrolaitureilta liukuportaiden yläpäähän Kampin kauppakeskukseen.
Helsinkiin Keski-Pasilaan suunniteltuja pilvenpiirtäjiä ei ole vielä läheskään rakennettu, vaan alue on vielä samanlainen kuin vaikka kymmenen vuotta sitten. Vuosaaressa on noin 30-kerroksinen Cirrus-niminen pilvenpiirtäjä ja keskustassa tietenkin perinteinen Hotelli Torni...
En tiedä, ja muutenkin on epäolennaista onko Helsinki punainen neliö vai ympyrä kartoissa. Helsingin seudulla on kuitenkin jo yli miljoona asukasta, eli se on samaa kastia Tukholman ja Kööpenhaminan kanssa. Missään näistä keskuskaupunkikunnan asukasluku ei ylitä miljoonaa.
Nykyisissä suunnitelmissa ratikka ajaa Vuoreksesta Hervannan kautta keskustaan, mutta tulevaisuudessa linjan olisi tarkoitus jatkaa matkaansa keskustaan Vuoreksesta suoraan (Särkijärven sillalle on tarkoitus jättää varauksetkin).
Sammonkatua kulkeva ratikka ei uhkaisi mitenkään linjoja 17, 25 & 27. Parempi olisi toki jos saisi jonkun näistäkin korvattua. Ratikka olisi vain yksi linja lisää.
Viimeisin muokkaaja Jykke; 22.08.2008 kello 00:53.
Mutta pitäisi pyrkiä siihen - varsinkin kun vaunussa on myös paljon keskustaan menijöitä - että vältetään tällaisia turhia aikaa vieviä pysähdyksiä. Vaihtoaseman tapauksessa tämä voidaan hyväksyä, jos kyseessä on tärkeä ja paljon käytetty vaihto. Tällöinkin pitäisi synkronoida vaihto mieluiten siten, että vaihtoajasta johtuva pysähdys olisi mahdollisimman lyhyt. 1-5 min. on aika hyvä kipukynnys.
Mutta edelleen kääntö vie keskustaan menijöiden (joita vaunussa on aivan varmasti valtaosa) aikaa turhaan.
No ei se pistoraiteella pysähtyminen vie jos 1-1,5 min. Tuskin niissä kannattaa käyttää kahta junayksikköä yhteen liitettyinä, jolloin kuskin kävelymatka ratikan päästä toiseen ei ole kohtuuttoman pitkä. Tiheämpi vuoroväli on parempi vaihtoehto.
Hetkinen. Jos vaihtoasemalla hyväksytään pidemmät pysähdykset, niin sitten vain eri linjat Hervanta-TAYS ja TAYS-keskusta. Kuulostaisiko paremmalta ?
Vähemmän, mitä nykybusseissa mene aikaa turhaan. On vuoronperään pysäkkiä ja liikennevaloja.
Se, mitä viestissäni TAYSin pysäkkijärjestelyistä tarkoitin, käyköön ilmi oheisesta liitetiedostosta. Magentanvärinen vaihtoehto on siis Teiskontien kahteen kertaan ylittävä, mutta TAYSia ja TAMKia lähempi vaihtoehto ja musta vaihtoehto on Teiskontien eteläpuolella kokonaan pysyttelevä vaihtoehto, mutta joka edellyttää Teiskontien ylitystä kampusalueelle menijöille.
Sillä mustalla vaihtoehdolla tulee Keskussairaalaan niin pitkä kävelymatka, että se ei ainakaan oman auton käyttäjiä houkuttele. Sairaat joutuisivat kävelemään tutkimuksiin lähes kilometrin TAYSin pääovelle. Juuri kävelymatkan lyhentämiseksi sitä pistoraidetta ajattelin.
Tämä keskustelu tärkeästä aiheesta on päässyt vinoutumaan pahasti.
Yksi keskustelijoista esittää ideoitaan täysin "tyhjästä" perehtymättä käytännön kokemuksiin raideliikenteestä, joukkoliikenteen suunnittelun perusasioihin tai huomioimatta niitä kun ne keskustelussa esitetään.
Tuntuu kummalliselta, että sama taho, joka vaatii Tampereelle keskustaan 100-200 miljoonan euron raitiotietunnelia, josta teoriassa suurin mahdollinen ajansäästö on 30 sekuntia, vaatii päälinjalle pistoraidetta, joka hidastaisi matkaa vähintään noin 1,5 - 2 minuuttia.
Suosittelisin, että voisi perehtyä oikeasti käytännössä raideliikenteeseen paikan päällä. Jo esimerkiksi matka Helsinkiin valaisisi paljon. Samoin Tukholmaan tai Göteborgiin. Näihin kohteisiin matkustaminen ei rahassa, ajassa tai vaivassa paljoa vaadi.
15-10 minuuttia on aivan riittävä vuoroväli näille linjoille. Sen ansiosta myös tulevaisuudessa on varaa lisätä linjoja entisestään. Kaksinajo on erittän yleinen ratkaisu monilla euroopan raitioteillä.
No ei oikeastaan. Tällöin muodostuu pakollinen vaihto keskustasta tulevan ja Hervantaan menevän ratikan välille, vaikka sellaista ei tarvitse tehdä. Tällaisia ratkaisuja pitää nimenomaan välttää.
Busseillekkin voidaan aina järjestää liikennevaloetuisuuksia, jos niillä nyt kestää niin pitkään matkustaa keskustasta TAYS:iin.
Miten itse palvelisit Keskussairaalassa ja TAMKissa asioivia ?? Noiden kahden laitoksen väliin voisi tehdä lenkinkin, joka hidastaisi matkaa sen saman, minkä pistoraidekin. Vai onko tarkoitus jatkossakin kävelyttää sairaita se puoli kilsaa, mitä tällä hetkellä ?
Ensin ratikalla pitäisi päästä lähelle kohteita ja seuraavalla hetkellä se voi ohittaa kohteen puolen kilsan päästä. Kummallista logiikkaa.
Joko järjestetään niin, että sairaat kävelevät mielellään sen puoli kilsaa, tai sitten niin, että ratikka koukkaa hieman lähempää. Logiikkaa ei ole siinäkään, jos kahden sairaalaan menevän tähden 300 muuta matkustajaa odottavat 1,5 minuuttia pysäkillä. Eikös siellä muka ole palvelulinjaa, joka koukkaa TAYSilta? Näiltä sivuilta ei, yllätys yllätys, löytynyt muuta kuin ajo-ohje autolla!
Tosiasia on se, että on pakko kartoittaa vaihtoehtoja ja priorisoida. On totta, että sairaalalle kulkee ihmisiä jokaiseen vuorokaudenaikaan, mutta mitään suurta sairaiden ihmisten ryöppyä sinne tuskin tulee, sillä työajatkin on sillä alalla hyvin porrastettuja.
Keskussairaalan seudulla voidaan miettiä useita erilaisia ratkaisuja. Perusasia lienee oivaltaa, että keskussairaalan kohdalla raitiolinjan ei tarvitse seurata Teiskontietä tai Paasikiventietä.
Maan pinnalla on löydettävissä paremmin alueen keskeltä löytyvä reitti.
Useissa kaupungeissa vastaava laitoskohde on ratkaistu rakentamalla uusi joukkoliikennekatu, joka kulkee pääsisäänkäynnin kautta. Tällainen ratkaisu on esim. Lundin yliopistosairaalalla (Lundalänken) sekä Bremenin yliopistolla.
En lähde nyt heittämään esitystä linjaksi. Oleellinen kysymys linjauksen kannalta on se, viedäänkö Hervannan raitiotie Taysin kautta vai ohjataanko sieltä Linnainmaan linja.
Suosittelen todellakin tutustumista joko käytännössä tai netin välityksellä todellsiin, toimiviin pikaraitiotieratkaisuihin.
Viimeisin muokkaaja Mikko Laaksonen; 22.08.2008 kello 12:27.
Keskussairaalan liikennelogiikka pelaa yleensä vain siten, että ratikasta pois tai siihen sisään menijöitä on vähintään puolet tuosta 300:sta matkustajasta. Se esittämäni pistoraide olisi juuri sellainen, että ratikka koukkaa lähempää. Matkaa jatkavien ei siis tarvitsisi odotella pysäkillä, vaan he voivat istua ratikassa sen koukkauksen aikana.
Lisäksi sen pistoraiteen länsipuolella on Tampereen ammattikorkeakoulu. Myös siellä käy paljon väkeä päivittäin. Se pistoraiteen pysäkki olisi suunnilleen TAYSin pääoven ja TAMKin puolessa välissä.
Ainakin parkkipaikkaa etsiessä siellä on aina ruuhkaa. Potilaiden lisäksi siellä käy myös henkilökuntaa. Bussillakin matkustavia riittää aina, vaikka pysäkki on muutaman sadan metrin päässä pääovelta.
Se esittelemäni pistoraide ei seuraakaan mitään katulinjauksia. Se ei aiheuta sen enempää viivytystä kuin jostain kaukaa kierretty lenkkikään.
Tämä minun pistoraide-ehdotukseni säästää uuden kadun rakentamiselta ja siten kustannuksia.
Toisekseen Tampereen yliopistosairaalan pääsisäänkäynnin eteen ratikka ei mahdu.
Ei se liikaa olisi, vaikka molemmatkin ohjattaisiin sen kautta.
Esittelen täällä vain omia näkemyksiäni, kuten keskustelupalstoilla yleensä on tapana. Sitä paitsi, jos jokin ratkaisu toimii jossain, ei tarkoita, että se toimii kaikkialla muuallakin.