
Alunperin kirjoittanut
Elmo Allen
Ja koko suunnanvaihto on joka tapauksessa ylimääräinen vaiva, joten paljon helpompi lähtökohta on miettiä linjausta, jossa suunnanvaihtoa ei tarvita. Jos löydämme kaarrelinjauksen, jolla päästään yhtä lähelle ovea kuin pistoraiteella, on se varmasti parempi, vaikka olisi vähän kalliimpikin. Ja taas voimme käydä katsomassa muissa kaupungeissa, millaisia ratkaisuja on keksitty, kun raitiovaunu pitää tuoda mahdollisimman lähelle jotain vaikeasti saavutettavaa kohdetta. Eikä taaskaan ole mitään syytä olettaa, ettei vastaava ratkaisu toimisi Tampereella.
Jotain kertoo myös se, ettei tuollaisia pistoraiteita, joissa suuntaa vaihdetaan linjalla, ole maailmalla kovinkaan paljon. En usko, että siinä on kyse vain suunnittelijoiden innovointikyvyn puutteesta, vaan on oikeasti nähty paremmaksi ratkaisuksi välttää suunnanvaihdosta aiheutuvat ongelmat ja aikahukat.