Viestiketju: Tampereen pikaratikkahanke

Alunperin kirjoittanut sebastin

RHK:n ratojen käyttö Tampereella ns. pikaratikan tarpeisiin ei ole mahdollista

On, mutta ei Tampereen henkilöratapihalla. Lielahdesta länteen ja Vuohenojalta itään on mahdollista käyttää samoja raiteita junaliikenteen kanssa noin periaatteessa. keskustasta Lempäälän suuntaan raiteita ei voida oikein hyödyntää lähinnä sen takia, että keskustan katuverkosta on mahdotonta tai ainakin hyvin vaikeata päästä sujuvasti etelän suunnan raiteille.

Ihan asiallisen näköinen suunnitelma Nurmi-Sorilan keskustasta tämän päivän Aamulehdessä. Siihen bussireitin tilalle voisi toki hahmotella kevyttä raideliikennettä.

Kiinnittää huomiotani tuo lopussa oleva kaavotusjohtajan lausunto:

"Yksi ajatus on sekin, että keskustan ohi mentäisiin maan alla. Siten maanpinta jäisi vapaaseen kulkuun. Mutta tässä puhutaan aikaisintaan 2020-luvusta"

Tämä on helsinkiläistä metropolitiikkaa jo vuodesta 1955. Mitäs muuta se vapaa kulku voi olla kuin henkilöautoille lisää tilaa. Helsingissä se vaan sanottiin avoimesti.

Antero

Parempi metro ja autot kuin kepulainen puutarhakaupunki ja sähköauto, joka on piirustuspöydällä.

Alunperin kirjoittanut Kolli

Parempi metro ja autot...

Juuri niin. Joukkoliikenteen kannattajat ovatkin erikseen.

Antero

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Ensinnäkin, mikä vika helsinkiläisessä "metropolitiikassa" on?

Se, ettei kyse ole joukkoliikenteen vaan autoilun edistämisestä, kun joukkoliikenne pannaan maan alle jotta tulisi lisää tilaa autoille.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Nykyisin tuskin kukaan vaatii sen purkamista.

Ei silloin vaadittu metron purkamista vaan sen rakentamatta jättämistä. Se on aivan eri asia.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Mitä tulee henkilöautojen lisätilan tarpeelle, niin Keskustorilla on jo iso parkkihalli maan alla...
...Eli nyt, kun peltilehmät on saatu maan alle, voisi maan pinnan jättää bussien, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön. Miksi tuoda ahtaalle kadulle lisää tavaraa ratikan muodossa, kun maan alla on tilaa yllinkyllin ?

Eivät autot ole maan alla pelkän parkkiluolan ansiosta. Onhan sinne jostain ajettava.

Et ole ymmärtänyt oikein ratikan merkitystä. Se jättää enemmän tilaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille kuin bussit. Ja palvelee paremmin kuin mikään maanalainen ratkaisu.

Antero

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Ai jaa. Olen aina kuvitellut, että metrokin on joukkoliikennettä.

Onhan se, mutta ei autoilu. Joukkoliikenteen kannattajat haluava joukkoliikenteen lisääntyvän ja autoilun vähenevän, ei niin, että joukkoliikenne muutetaan toiseen muotoon, jotta autoilu voi kasvaa.

Antero

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Jos kerran maanalainen joukkoliikenne palvelee hyvin suurkaupungeissa, niin miksei muka Tampereella ???

Suurkaupungeissa voi tilanne olla sellainen, että väkimäärästä johtuen kadut eivät enää vedä kunnolla. Esimerkkinä vaikkapa New Yorkin Manhattan. Alueella on maailman suurin metro (tai ainakin eniten pysäkkejä sillä on), mutta silti Manhattanilla on myös iso bussiverkko. Metro ei voi korvata maanpäällistä joukkoliikennettä, kuten aikaisemmin on todettu (sinä myös). Aikoinaan myös Manhattanin kaduilla on ratikat kolistelleet. Uskoisin Amerikkalaisen unelman syrjäyttäneen ratikat Nykissä (mikäs muukaan). Olisikin mielenkiintoista nähdä olisiko Manhattanilla vähemmän autoja kuin nykyisin jos ratikkaverkostoa ei olisikaan purettu.

Elikkä kiteytetysti voitaisiin vastata kysymykseesi kysymyksellä: Miksi siirtää joukkoliikenne kalliilla maan alle, vapauttaen samalla autoille lisää tilaa, kun samalla rahalla saisi maanpäällistä joukkoliikennettäkin kehitettyä nopeammaksi?

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Tottakai se vie aikansa, että ihmiset tottuvat käyttämään sitä, mutta paremmin se palvelee kuin katuratikka.

Tästä on keskusteltu jo ennekin, mutta kertoisitko ihan omin sanoin jälleen miksi maanalainen ratikka palvelisi paremmin kuin maanpäällinen?

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Tuossa olen kyllä reippaasti eri mieltä. Päinvastoin. Nopea metro vähentää autoilun tarvetta keskustassa.

Ei ratkaisevaa ole, mikä on välineen nimi, vaan minkälaisen palvelun se tarjoaa. Maailmassa ei ole kaupunkia, jossa metro olisi poistanut autot tai pintajoukkoliikenteen keskustasta. Autoilua vähennetään vain sitä rajoittamalla, kuten autottomilla alueilla.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Kyllä olen ihan oikein ymmärtänyt. Ratikka ei voi koskaan kokonaan syrjäyttää busseja, oli se millainen tahansa. Helsingissäkin liikkuu edelleen busseja, vaikka metrot ja ratikat onkin.

Ratikka voi korvata keskusta-alueen bussiliikenteen. Prahassa niin on tehty. Tampereesta en lähde sanomaan perehtymättä tilanteeseen tarkemmin. Mutta ratikalla voidaan vähentää keskustaan tulevaa bussiliikennettä ratkaisevasti.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Se, että puollan pikaratikan rakentamista maan alle ei tarkoita, että puolustaisin yksityisautoilun lisäämistä. Päinvastoin. Voisin itsekin luopua peltilehmästä, jos Tampereella olisi toimiva ja nopea joukkoliikenne.

Helsingissä joukkoliikenne haluttiin maan alle nimenomaan siksi, että autoille saadaan lisää tilaa. Se oli valtuustoaloitteissa 1955 ja monessa muussa paperissa sen jälkeen. Nykyään ajan henki on sellainen, ettei kukaan julkea sanoa ääneen haluavansa lisää tilaa autoille, mutta se ei takaa sitä, ettei joku niin haluaisi.

Ratikkatunneli aseman ja Hämeenpuiston välillä ei nopeuta joukkoliikennettä, vaan nettovaikutus lienee nolla. Jos ajoajassa säästyy minuutti, se menetetään kävelyssä. Investoinnin hinnalle ei siten saada mitään katetta, vaan ainoa merkitys on, että autoille tulee lisää tilaa kun bussien määrä vähenee.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Jos kerran maanalainen joukkoliikenne palvelee hyvin suurkaupungeissa, niin miksei muka Tampereella ??? Tottakai se vie aikansa, että ihmiset tottuvat käyttämään sitä, mutta paremmin se palvelee kuin katuratikka.

Ei se palvele hyvin, vaan se on paras mahdollinen palvelu vaadittavalla kapasiteetilla. Tätä asiaa ei näytä kovin moni ymmärtävän, koska 1900-luvun jälkipuoliskolla metroja on rakennettu statussyistä tai autoilun vuoksi eikä todelliseen tarpeeseen.

Eli niissä kaupungeissa, joihin metrot tehtiin jo 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun aikana, väestötiheydet ja liikennevirrat olivat niin suuria, ettei ollut mitään keinoa hoitaa niitä enää katutilassa. Oli pakko rakentaa kalliisti toiseen tasoon. Aluksi etupäässä katutason yläpuolelle (ilmaradat), erityisesti USA:ssa. Euroopassa usein katutason alapuolelle, epäilemättä kaupunkikuvasyistä.

Joukkoliikenteen palvelu tietenkin huononi sikäli, että asemalle oli kuljettava portaita. Mutta se oli hyväksyttävä, koska vaihtoehtoja ei ollut. Muuten kaikki eivät olisi päässeet liikkumaan edes hitaasti.

Mutta jos katutason raideliikenteen kapasiteetti riittää, ei ole mitään perustetta maksaa paljon maan alle panemisesta.

Antero