Viestiketju: Jäämeren rata

Äänestin Skibotn-vaihtoehtoa, vaikka IMHO rata kannattaisi (siis jos ylipäänsä kannattaa) rakentaa pohjoisempaan Reisaelvan laaksoon kohti Storkjosenia/Storslettia, sininen reitti allaolevassa kartassa.
Lasku Suomen rajalta Skibotniin on jyrkkä mutta pohjoisemmassa reitissä kovin jyrkkiä kohtia ei tulisi nimeksikään. Matkaa Äkäsjokisuusta Storslettiin tulisi n. 300 km.


Radan suuntaaminen läntiseen Pohjois-Norjaan olisi perusteltua, koska se voisi olla jossain määrin houkutteleva reitti myös Atlantin suunnalta tulevalle liikenteelle ja myös talviaikaan. Kirkkoniemen-Murmanskin reitti nojautuisi täysin Koillisväylään, joka parhaassakaan tapauksessa ei ole käytettävissä kuin loppukesästä/alkusyksystä. Reisafjordenin pohjukasta ei ole kuin reilu 50 km avomerelle.

Äänestin ykkösvaihtoehtoa koska sen varrella on matkailulisesti mielenkiintoisampia kohteita.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Piirka

Tuskin tuhoaa elinkeinoa. Ymmärtääkseni poronkasvattajat saavat korvauksen jo nyt esim autojen alle jääneistä elukoista? Ja radanhan voi aidata porotuhojen estämiseksi. Tätä keinoa harkitaan Norjassa Nordlandin radalle Saltfjelletillä, jossa poroja kuolee vuosittain runsain määrin junien allejääntien takia (yli 2000 poroa vv. 2013-2016). Viime marraskuussa kolmena peräkkäisenä päivänä yhteensä 106:sta porosta tuli jauhelihaa. Yksi näistä raadoista raahautui veturin nokan alla satakunta kilometriä etelään Mosjøeniin saakka. NRK:n uutisen mukaan poroaidan rakentaminen aloitettaisin aikasintaan vuonna 2020.

Hitaat on herrojen kiireet siis Norjassakin. Oletan, että niin Suomessa kuin Norjassakin saa korvaukset liikenteessä kuolleista poroista, mutta porotalouden tulevaisuuden olisi parempi perustua ihmisravinnoksi päätyvästä poronlihasta saataviin tuloihin. (Suomessa on epäilty porojen jättämistä tahallaan petojen armoille ym väärinkäytöksiä) Suomessa taitaa olla niin, että raideliikenneoperaattori joutuu korvaamaan junan alle jääneet porot.

Kun vaikutat tuntevan hyvin Norjan asiat, onko tietoa aikeista rakentaa puuttuva rataosuus Narvikiin?

Alunperin kirjoittanut Piirka

Ei muuten onnistu tämä reittiehdotus. Se on piirretty Raisin kansallispuiston halki (kartalla väritetty alue). Kansallispuistoa ollaan vielä laajentamassa Ruijan puolelle Koutokeinon alueelle yli kolmellasadalla neliökilometrillä. Ratalinja pitäisi siis vetää Hetasta 93-tien suuntaisesti Koutokeinon kirkolle ja sieltä eteenpäin Raisin kansallispuiston pohjoispuolitse Raisinvankkaan. Koutokeinossa maasto on kumpuilevampaa kuin Suomen puolella ja laskeutuminen Raisinvankkaan tietää myös hankalia ratalinjauksia.

Kiitos tarkasta paikallistiedosta - ja suomenkielisistä nimistä. Tuo kansallispuisto kieltemättä aiheuttaa mutkia matkaan... Kansallispuiston kierto pohjoisesta merkitsee, että rata pitäisi vetää liki 800 m korkeuteen tai 20-30 kilometriä tunneliin.

Alunperin kirjoittanut Piirka

Mikäli Atlantin kuljetusaspekti halutaan nivota Jäämeren rata-hankkeeseen, niin oma ehdotukseni olisi Kolarin radan jatke Kilpisjärvelle ja sieltä edelleen kolmen valtakunnan raajapyykkiä hipoen ja edelleen reittiä Stordalen - Singalanouta - Postdalen - Tamokdalen - Nordkjosbotn (E6 ja E8 risteystaamaja) ja edelleen E8 -käytävää pitkin Tromssaan.

IMHO, olisi sulaa hulluutta rakentaa jättimäinen Jäämeren rata pelkän Koillisväylän kausiliikenteen varaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Norjalla on pohjoisessa Narvikin satama, joka on suorassa rautatieyhteydessä Keski-Eurooppaan. Onko Koillisväylän vähittäinen avautuminen näkynyt liikennepaineena Narvikin satamassa?

Mitä kartalta etäisyyksiä katselin, niin merimatka Yhdysvaltain tai Kanadan Atlantin rannikolta Luoteis-Norjaan olisi jokseenkin yhtä pitkä kuin Göteborgiin tai Europoortiin. Omat kausihaasteensa tämän hyödyntämiselle tosin voi asettaa se, että reitti kulkisi Grönlannin ja Islannin välistä.

Nordkjosbotnin suunta olisi varteenotettava, vaan sepä kulkee Suomen puolella herkästi Mallan luonnonpuiston läpi tai ainakin ihan vierestä. Vaikka miten ekologista raskaan tavaraliikenteen rataa tekisi, niin joku vihreä varmaan vetää herneen nenään pelkästä ajatuksestakin.

Koska Suomella ei jäämerelle satamaa ole niin pitäisin hulluutena, että Suomen pitäisi maksaa rataa esimerkiksi Kirkkoniemeen noin paljon. Ja vielä tuo Koillisväylän liikennöinnin järkevyys. Vaikka Venäjän poliittisuus on mitä on niin pitäisin keskusteluyhteyden avaamista tärkeänä Kemijärvi-Kelloselkä-Alakurtti välille. Onhan rajaliikenne etelämpänä tärkeää, että voisin kuvitella että pohjoisimmasta yhteydestä Venäjälle voisi olla apua. Voisiko se kehittää uutta teollisuutta juuri Rovaniemen ja Kemijärven suunnalle. Siittä kuitenkin puuttuu vain se 60km kiskoja ja pitäisi Kelloselästä-Patokankaan kohdille uudistaa raskaammille kiskoille.

Jos sitten toista linjausta tarvitaan niin sitten voitaisiin toisesta Lappiin päätyvästä kiskolinjasta Kolarista yhteispohjoismaisella yhteistyöllä juuri jonnekkin lännemmäs, jossa Koillisväylän vaikutus ei vielä niin näy. Toisaalta onko järkeä kun siellä kuitenkin se Narvikin satama. Pitäisikö vain tyytyä Kolarista vetämään Svappavaaraan minne näyttäisi joku haara menevän ja sinne raideleveyden vaihtolaitteet..

Alunperin kirjoittanut KMT

Koska Suomella ei jäämerelle satamaa ole niin pitäisin hulluutena, että Suomen pitäisi maksaa rataa esimerkiksi Kirkkoniemeen noin paljon. Ja vielä tuo Koillisväylän liikennöinnin järkevyys. Vaikka Venäjän poliittisuus on mitä on niin pitäisin keskusteluyhteyden avaamista tärkeänä Kemijärvi-Kelloselkä-Alakurtti välille. Onhan rajaliikenne etelämpänä tärkeää, että voisin kuvitella että pohjoisimmasta yhteydestä Venäjälle voisi olla apua. Voisiko se kehittää uutta teollisuutta juuri Rovaniemen ja Kemijärven suunnalle. Siittä kuitenkin puuttuu vain se 60km kiskoja ja pitäisi Kelloselästä-Patokankaan kohdille uudistaa raskaammille kiskoille.

Pitäisiköhän Norjaltakin kysyä, ennen kuin aletaan rakentaa rataa Jäämeren rantaan...

Mitä Venäjän suuntaan tulee, niin oikein tarkasti karttaa katsomalla voi havaita, että Vartiuksen raja-asemalta ei ole järin pitkä matka Belomorskiin/Sorokkaan Vienanmeren pohjukkaan, jonne kai on rakenteilla/valmistunut joku 10 milj. tn/vuosi satama. Tuonne kun ohjaa Koillisväylän laivat, niin Suomen ei tarvitse tehdä välttämättä metriäkään uutta rataa.

Toisaalta, minulle ei oikein ole kirkastunut, mikä tämän koko Jäämeren rata/Koillisväylä-hankkeen business-idea oikein on. Sikäli kuin markkinaa ylipäänsä on, mitä Suomi voi tarjota paremmin ja halvemmalla kuin joku Norja tai Venäjä? ...ja miksi konttilaiva ei ajaisi suoraan Europoortiin/Hampuriin, jossa asiakkaat ja infra on valmiina? Konttilaivan purkaminen rautateille nimittäin vaatii kapasiteettia ja kalustoa melkoisen runsaasti. Joku 120 TEU on jo melkoinen tavarajuna, mutta iso konttialus voi tuoda kerralla esim. 12000 TEU, eli yhden laivan purkamiseen tarvitaan sata tavarajunaa. Jotta liikenteellä olisi jotain merkitystä, tuon kokoluokan laivoja pitäisi pystyä käsittelemään useampia viikossa tai mieluuummin päivittäin.

Alunperin kirjoittanut KMT

Jos sitten toista linjausta tarvitaan niin sitten voitaisiin toisesta Lappiin päätyvästä kiskolinjasta Kolarista yhteispohjoismaisella yhteistyöllä juuri jonnekkin lännemmäs, jossa Koillisväylän vaikutus ei vielä niin näy. Toisaalta onko järkeä kun siellä kuitenkin se Narvikin satama. Pitäisikö vain tyytyä Kolarista vetämään Svappavaaraan minne näyttäisi joku haara menevän ja sinne raideleveyden vaihtolaitteet..

...ja miksipä Ruotsi ei tekisi rataa Kiirunasta/Svappavaarasta Skibotniin, jos tuollaiselle satamalle/radalle olisi todellista tarvetta? Kontit saisi suoraan Keski-Euroopan raideleveyden juniin eikä tarvitsisi stressata millään uusilla tunneleilla, raideleveyden vaihdoilla tai muulla.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Ai nyt se vaikuttaa jo saamen kieleenkin. Ja millähän tavalla? Unohtavat kielensä kun näkevät rautatien vai? Niin kai ne menivät Matti ja Liisakin sanattomiksi sellaisen ihmeen nähdessään, mutta kaipa heidän puhekykynsä sentään palautui.

Ei nyt sentään, vaan junilla on ympäristövaikutuksia (kaikki porot jää junan alle), minkä jälkeen kieli kuolee. Tässä pitää vaan ymmärtää se, että noin yleensä ihmiset pelkää kaikkea uutta. Eipä näille puheille tarvitse miettiä mitään sen syvällisempää syytä.

Onhan tuo pelko ymmärrettävää. Saamelaiset ovat kansa, jolla on vähintäänkin yhtä voimakas kansallinen identiteetti kuin vaikka nyt meillä suomalaisilla, muttei valtiota eikä autonomiaa. Ja ihan syystä kokevat että heitä ylenkatsotaan kaikkien kolmen maan poliittisessa päätöksenteossa, ja siksi nousevat herkästi takajaloilleen puolustamaan kotiseutuaan ja perinnettään – jopa innovaatioilta, jotka toisivat hyvää heille itselleen. Keskustellessa olisi pyrittävä jollain lailla ymmärtämään ja kunnioittamaan saamelaisten erityistä suhdetta luontoon.

Verrattakoon tätä tilanteeseen jossa olisimmekin Ruotsin vallan alla ja pelkäisimme kamalasti Tukholman herrojen kuivaavan Päijänteen uuden radan tieltä, vaikka se olisikin suunniteltu rakennettavaksi nelostien käytävään. Niin – turha pelko mutta kun kaikkea pelätään kun kunnollista keskusteluyhteyttä ja kahdenkeskistä kunnioitusta ei ole.

Itse asiasta totean, että jos tuo rata rakennetaan valtatien (4 tai 21) kanssa samaan käytävään, ei vissiin pitäisi luontoarvojen tai laidunmaiden siitä kärsiä. Poroja varmasti jää enemmän junan kuin rekan alle kun juna ei kovin äkkiä pysähdy, mutta onhan meillä jo nyt toimiva käytäntö näiden korvaamiseksi paliskunnille.

Alunperin kirjoittanut aulis

...siksi nousevat herkästi takajaloilleen puolustamaan kotiseutuaan ja perinnettään – jopa innovaatioilta, jotka toisivat hyvää heille itselleen. Keskustellessa olisi pyrittävä jollain lailla ymmärtämään ja kunnioittamaan saamelaisten erityistä suhdetta luontoon.

En ole ihan varma, mutta vähän epäilen, että helppo tapa saada aikaan torjuntareaktio on, että joku ulkopuolinen tulee esittämään kuinka jokin saamelaisuuteen kuulumaton, uusi innovaatio on hyväksi heille.