Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Äänestin Skibotn-vaihtoehtoa, vaikka IMHO rata kannattaisi (siis jos ylipäänsä kannattaa) rakentaa pohjoisempaan Reisaelvan laaksoon kohti Storkjosenia/Storslettia, sininen reitti allaolevassa kartassa.
Lasku Suomen rajalta Skibotniin on jyrkkä mutta pohjoisemmassa reitissä kovin jyrkkiä kohtia ei tulisi nimeksikään. Matkaa Äkäsjokisuusta Storslettiin tulisi n. 300 km.
saamelaisilla on ollut aika hiljainen viikko. Ovat loukkaantuneet vain Laura Huhtasaaresta ja jäämeren radasta. Jälkimmäinen kuulemma tuhoaisi perinteiset elinkeinot, kun porot ryhtyisivät ryntäilemään junain alle.
Tuskin tuhoaa elinkeinoa. Ymmärtääkseni poronkasvattajat saavat korvauksen jo nyt esim autojen alle jääneistä elukoista? Ja radanhan voi aidata porotuhojen estämiseksi. Tätä keinoa harkitaan Norjassa Nordlandin radalle Saltfjelletillä, jossa poroja kuolee vuosittain runsain määrin junien allejääntien takia (yli 2000 poroa vv. 2013-2016). Viime marraskuussa kolmena peräkkäisenä päivänä yhteensä 106:sta porosta tuli jauhelihaa. Yksi näistä raadoista raahautui veturin nokan alla satakunta kilometriä etelään Mosjøeniin saakka. NRK:n uutisen mukaan poroaidan rakentaminen aloitettaisin aikasintaan vuonna 2020.
Ei muuten onnistu tämä reittiehdotus. Se on piirretty Raisin kansallispuiston halki (kartalla väritetty alue). Kansallispuistoa ollaan vielä laajentamassa Ruijan puolelle Koutokeinon alueelle yli kolmellasadalla neliökilometrillä. Ratalinja pitäisi siis vetää Hetasta 93-tien suuntaisesti Koutokeinon kirkolle ja sieltä eteenpäin Raisin kansallispuiston pohjoispuolitse Raisinvankkaan. Koutokeinossa maasto on kumpuilevampaa kuin Suomen puolella ja laskeutuminen Raisinvankkaan tietää myös hankalia ratalinjauksia.
Mikäli Atlantin kuljetusaspekti halutaan nivota Jäämeren rata-hankkeeseen, niin oma ehdotukseni olisi Kolarin radan jatke Kilpisjärvelle ja sieltä edelleen kolmen valtakunnan raajapyykkiä hipoen ja edelleen reittiä Stordalen - Singalanouta - Postdalen - Tamokdalen - Nordkjosbotn (E6 ja E8 risteystaamaja) ja edelleen E8 -käytävää pitkin Tromssaan.
Pitäisiköhän Norjaltakin kysyä, ennen kuin aletaan rakentaa rataa Jäämeren rantaan... :wink:Koska Suomella ei jäämerelle satamaa ole niin pitäisin hulluutena, että Suomen pitäisi maksaa rataa esimerkiksi Kirkkoniemeen noin paljon. Ja vielä tuo Koillisväylän liikennöinnin järkevyys. Vaikka Venäjän poliittisuus on mitä on niin pitäisin keskusteluyhteyden avaamista tärkeänä Kemijärvi-Kelloselkä-Alakurtti välille. Onhan rajaliikenne etelämpänä tärkeää, että voisin kuvitella että pohjoisimmasta yhteydestä Venäjälle voisi olla apua. Voisiko se kehittää uutta teollisuutta juuri Rovaniemen ja Kemijärven suunnalle. Siittä kuitenkin puuttuu vain se 60km kiskoja ja pitäisi Kelloselästä-Patokankaan kohdille uudistaa raskaammille kiskoille.
Jos sitten toista linjausta tarvitaan niin sitten voitaisiin toisesta Lappiin päätyvästä kiskolinjasta Kolarista yhteispohjoismaisella yhteistyöllä juuri jonnekkin lännemmäs, jossa Koillisväylän vaikutus ei vielä niin näy. Toisaalta onko järkeä kun siellä kuitenkin se Narvikin satama. Pitäisikö vain tyytyä Kolarista vetämään Svappavaaraan minne näyttäisi joku haara menevän ja sinne raideleveyden vaihtolaitteet..
Ai nyt se vaikuttaa jo saamen kieleenkin. Ja millähän tavalla? Unohtavat kielensä kun näkevät rautatien vai? Niin kai ne menivät Matti ja Liisakin sanattomiksi sellaisen ihmeen nähdessään, mutta kaipa heidän puhekykynsä sentään palautui.
...siksi nousevat herkästi takajaloilleen puolustamaan kotiseutuaan ja perinnettään – jopa innovaatioilta, jotka toisivat hyvää heille itselleen. Keskustellessa olisi pyrittävä jollain lailla ymmärtämään ja kunnioittamaan saamelaisten erityistä suhdetta luontoon.