Ehdin huolestua, kun Hesari oli muotoillut tästä artikkelin, jossa teksti oli tukittavissa kuin 6min vuoroväliin tarvittaisiin 29 vaunua. Tuossa kuitenkin vuorovälit ja 29 vaunua on mainittu erikseen ja nimenomaan puhutaan vaunujen kokonaismäärästä.
HSL voi päättää pikaraitiolinjan 15 liikenteen käynnistämisen tarkan ajankohdan aikaisintaan elokuun lopussa.
Teknisen koeliikenteen päätyttyä ja ennen matkustajaliikenteen alkua tehdään vielä liikennöintiin ja matkustajapalveluun liittyviä kaupallisia koeajoja ja koulutetaan kuljettajia.
Viimeistelytöiden ja koeajojen lisäksi liikenteen aloittamisen ajankohta riippuu vaunujen ja kuljettajien määrästä.
Škoda Transtech on toimittanut toistaiseksi Kaupunkiliikenne Oy:lle 10 Artic X54 -vaunua. Yhteensä pikaraitiolinjalle 15 on tulossa 29 vaunua, joista viimeiset on määrä toimittaa kesällä 2024.
HSL päättää vaunutilanteen perusteella myöhemmin, millä vuorovälillä liikenne alkaa. 10 minuutin vuoroväliin tarvitaan 15 vaunua. Linjaa on myöhemmin tarkoitus ajaa 6 minuutin vuoroväleillä.
Tästä ja pikaraitiolinja 15:stä muutenkin enemmän täällä.
Ehdin huolestua, kun Hesari oli muotoillut tästä artikkelin, jossa teksti oli tukittavissa kuin 6min vuoroväliin tarvittaisiin 29 vaunua. Tuossa kuitenkin vuorovälit ja 29 vaunua on mainittu erikseen ja nimenomaan puhutaan vaunujen kokonaismäärästä.
Olen täsmälleen samaa mieltä. Raitio- alkuisilla yhdyssanoilla asia voidaa n ilmaista selkeästi eikä jää mitään tulkinnanvaraa. Esim Turku on ottanut hankkeen nimeksi "Turun raitiotie".
Oheinen teksti on selvää. Raitiotielle tulee myöhemmin raitiovaunuja ja raitiolinjoja. Siten "ratikkaa" ei tarvita sotkemassa.
https://www.turku.fi/raitiotie
Viimeisin muokkaaja Salomaa; 07.06.2023 kello 18:10. Syy: Täydennys
Tulin juuri lomamatkalta Berliinistä, missä BVG oli brändännyt raitiolinjat MetroTrameiksi ja runkobussilinjat MetroBusseiksi. Raskasraidelinjat olivat tietysti U- ja S-Bahneja niin kuin aina ennenkin, ja niiden yhteydessä en edelleenkään nähnyt metro-sanaa missään (voi olla, että en vaan huomannut).
Mutta juu, samaa mieltä ratikka-sanan merkityksen lipsumisesta. Hesarissa toimitus ilmeisesti edelleen tekee jotain kielentarkistusta. Voisivat ottaa asiassa linjan.
Toinen Hesarissa ja muissa medioissa silmään pistänyt termi on juna-asema, joka näyttää olevan nykyään tavallisempi kuin rautatieasema. Siitä ei vissiin parane mussuttaa, kun linja-autoasemakaan ei ole maantieasema, mutta omaan silmääni se silti näyttää puolivillaiselta.
Moin!
Berliinin raitsikan runkolinjat ovat mielestäni olleet jo vuosikymmenten ajan metrotrameja ja sitten muut sivummalla liikennöivät muut linjat ovat pelkkiä trameja, vaikka ollaankin Saksassa. Eli tram on tuolla sama kuin straßenbahn.
Ja metro tarkoittaa saksaksi samaa kuin "runkolinja" eli sillä ei ole mitään viittausta mihinkään hesalaiseen syväkaivannossa kulkevaan kunnalliseen raskasraidesähköjunalinjaan, jolle on myös annettu nimitys "metro", vaikka se on S-Bahn.
Tschüß!
Menee kyllä vähän aiheen ohi, mutta pakko kysyä, että mikä noissa esimerkkisanoissa vaivaa? Kielitoimisto pitää niitä aivan hyvinä sanoina (kuten myös vieraskielisempiä muotoja pizzetia/asfaltti) ja tuntee pizza-alkuisia sanoja vähemmän kuin pitsa-alkuisia. Ja toki aiempana mainitun juna-asemankin Kielitoimiston sanakirja tuntee. Ratikan se sen sijaan määrittelee "ark. raitiovaunu, raitsikka." eli ei ihan niin laajasti kuin sitä käytetään.
Saksankielisissä maissa S-bahn tarkoittaa kyllä rautatieverkossa, joskus käytännössä entisessä, kulkevaa lyhyehkön matkan lähijunaa. Helsingissä Saksan S-bahnia vastaavat I-, P-, A-, K- ja E- junat. Olennaista on tässä että kyse on vanhasta rautatieverkosta, jota on kyllä yleensä laajennettu.
U-bahn nimikkeen alla on saksankielisissä maissa taas erilaisia suoraan kaupunkijunajärjestelmiä. Vanhimmat vaikka Berlin U1 ovat selvästi Helsingin metroa keveämpiä, mutta sitten osa uudemmista linjoista linjat vaikka München U1 on isompia junia ja pidemmällä asemavälillä, aika lailla Helsingin metrojunien kokoa. Kyllä Helsingin metro selkeästi U-bahn osastoon kuuluu, samassa kokoluokassa kuin esimerkiksi München U-Bahn.
Esimerkkinä Munchenin uusimmat U-Bahn-junat https://en.wikipedia.org/wiki/MVG_Class_C ja Helsingin uusimmat junat https://fi.wikipedia.org/wiki/M300
U-stadtbahn on sitten vielä keskustassa tunnelissa kulkeva pikaratikka, joka esikaupungeissa kulkee kaduillakin.
Viimeisin muokkaaja petteri; 16.06.2023 kello 12:29.
"Vain se, joka käsittelee ajatuksiaan kevyesti, on niiden herra. Ja vain ajatustensa herra ei ole niiden orja." — Lin Yutang
Helsingin 200-sarjan metrojunat ovat muistaakseni identtisiä Berliinin uusien S-Bahn-junien kanssa, eli sillä perusteella voisi hyvinkin vetää ainakin yhdenlaiset yhtäläisyysmerkit näiden kahden välille. Mutta onhan se selvä, että Helsingin kansainvälisesti, taikka ainakin eurooppalaisesti, katsoen hyvin erikoisen metrolinjan istuttaminen saksalaiseen termistöön ei täydellisesti onnistu.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Eivät ole täysin (siis DB-sarja 481/482 vs. M200) identtisiä. M200-sarja tosin perustuu siihen, mutta sen mittasuhteet ovat eri (pidempi ja leveämpi) ja sähkötekniikka on eri (M200=Alstom Traxxis, BR481/482 = AEG), jonka voi helposti todeta kummankin junatyypin täysin erilaisesta äänimaailmasta.
Joukkoliikenneharrastaja
Helteet ovat nyt tällä erää ohi, eli päästäänköhän jokerilla jo jatkamaan kuljettajakoulutusta?
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Jopas nyt jotakin. Tosin Tampereellakin oli melko tasan vuosi sitten ajolankaongelmia, mutta en nyt muista, liittyivätkö ne välittömästi helteisiin ja lämpölaajenemiseen.