Sivu 42 / 90 EnsimmäinenEnsimmäinen ... 22232383940414243444546526282 ... ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 616-630/1336

Viestiketju: Raide-Jokeri

  1. #616
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7546

    oletus Vs: Raide-Jokeri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Mielestäni tämä konsepti voitaisiin kopioida Jokeriin, joka toivon mukaan olisi pikaraitiotie ja kulkisi suurimman osan matkastaan katuverkon ulkopuolella, tai monikaistaisten teiden ajoratojen välillä. Sillä voitaisiin ihan hyvin käyttää korkealattiakalustoa, jos ei ole pakko käyttää samoja vaunuja kuin Helsingin keskustan hitailla linjoilla. Jos Töölön metro toteutetaan light-metrona, niin samoja vaunuja voi käyttää myös sillä.
    Saksassa tehtiin Stadtbahneja ihan tosissaan 1970-luvulla ja niistä opittiin paljon. Erillään on hyvä kulkea, mutta ei eristettynä. Joukkoliikenteen paikka ei ole Autobahnin keskellä, vaan siellä missä liikkuvat ihmiset, ei autot. Korkeasta lattiasta ei ole kuin haittaa silloin, kun rata ei ole eristetty vaan se on katutilassa ja sillä on liikenne-etuudet. Liikenne-etuudet eivät ole eristämistä, vaan keino saada eristämisen edut ilman eristämistä ja sen haittoja joukkoliikenteen saavutettavuudelle ja palvelukyvylle.

    Virheiden tekemisestä on se etu, ettei niitä tarvitse tehdä uudelleen – jos on aito halu kehittää. Stadtbahnin esimetrokonsepti on kuollut, mutta korkeat laiturit ovat jääneet siitä vaivaksi. Korkeiden laitureiden tekemiselle ei ollut muuta syytä kuin ajatus siitä, että Stadtbahnit muutetaan ”oikeiksi” metroiksi. Matalat laiturit ja kulku katuympäristössä oli suunniteltu siirtymäajan ratkaisuksi.

    Saksassa kävi vain niin, että kun siellä todettiin ”oikean” metron maksavan keskustojen ulkopuolella saksalaisessa Östersundomissa ainakin 5 kertaa niin paljon kuin paremmin palveleva ratikka, niin metron suunnittelu loppui siihen.

    Minä näin ja koin ensimmäiset Stadtbahnini 1980-luvulla ja olin innoissani taittoportaista ja mahdollisuudesta muuttaa raitiotie metroksi. En ymmärtänyt matalan lattian merkitystä enkä metron tarpeetonta kalleutta ja palvelukyvyn rajoituksia. Onneksi en kuitenkaan jumittunut omaan kokemattomuuteeni, vaan olen kyennyt ymmärtämään ja omaksumaan kokemusta ja tietoa ensi-innostuksen jälkeenkin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Tuo on minulle uutta tietoa, mutta se ei tainnut kulkea katuja pitkin kuitenkaan, ja kaarresäde lienee ollut loivempi kuin raitiotiessä.
    1800-luvun lopulla metrot olivat aika lailla raitiovaunuista koottuja pitkiä junia. Ne tehtiin etupäässä katuverkon mukaisesti, jolloin niiden tuli myös kyetä suorakulmaisten katuristeysten vaatimiin kaarresäteisiin. Tällaisia jyrkkäkaarteisia järjestelmiä olivat USA:n kaupunkien höyryveturivetoiset ilmaradat ja Manner-Euroopan ensimmäiset metrot: Budapest, Pariisi ja Berliini.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Esim kun matkustaa bussilla ja mukana on isohkoja ostoskasseja niin niiden sijoiittaminen jalkojen alle on vaikeaa jos joutuu istumaan podesteri-istuimella.
    En kyllä ymmärrä, miten kassien käsittely eroaa podesterin tai suoran lattian päällä olevan istuimen kanssa. Istuin ja sen korkeus lattiasta on täsmälleen sama, kuin myös istuinten jako pituussuunnassa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Viisaammin toteutetuissa raideliikennejärjestelmissä yhdistettään metrojen ja raitioteiden parhaat ominaisuudet eikä tuijoteta vain siihen mitä on kulliosenakin ajanjaksona muotia.
    Juuri näin. Siksi uudet raitiotiet ovat matalalattiaisia. Jos matalalattiaisuus vaikuttaa muoti-ilmiöltä, se johtuu vain siitä, että sillä on paljon etuja korkeaan laituriin nähden ja siksi ei korkeita laitureita käyttäviä uusia järjestelmiä tehdä.

    Antero

  2. #617

    Liittynyt
    08.05.2009
    Viestejä
    64

    oletus Vs: Raide-Jokeri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hmikko Näytä viesti
    Yhtäkkiä tuntuis siltä, että 17,5 cm on tässä yhteydessä aika paljon (laiturille tunkeva vaunu vastavetona metron laiturioviniuhotukselle?). Eihän laiturilla noin lähellä reunaa pitäisi tietysti seisoskella, mutta silti voisi liipata aika läheltä monta varomatonta matkustajaa.
    Auttavasti toimimisella tarkoitin, että vaunu voi käyttää normaalia nykymallista pysäkkikoroketta esim. ollessaan poikkeusreitillä, jolloin vaunu on tuon 17,5 cm laiturin päällä ja ovi noin 10 cm laiturin tasolta.

    Selitykseni pysäkkikorokkeesta, jolta liikennöisivät sekä kapeat että leveät vaunut, saattaa vaikuttaa sekavalta. Niinpä piirustelin tälläisestä korokkeesta kuvan: https://picasaweb.google.com/lh/phot...eat=directlink

    Tälläisellä järjestelyllä ei tarvita: metriäkään uutta rataa, kolmi- tai nelikiskoista tai lomitettua rataa, liikkuvia astinlautoja tai muitakaan muutoksia nykyisiin vaunuihin. Sitävastoin ratkaisu on halpa toteuttaa, siinä ei ole yhtään liikkuvaa osaa, väylää tai sähköistä komponenttia, eikä minkäänlaista ylimääräistä huollon tarvetta.

    Edellisessä kappaleessa lueteltuja ratkaisuja joudutaan ymmärtääkseni käyttämään sellaisissa tapauksissa, kun kaksi olemassa olevaa mutta toisistaan poikkeavaa järjestelmää integroidaan. Niitä tuskin on käytetty niiden itsensä takia, vaan koska on ollut pakko mikäli linjastoja haluttu on yhdistää.

    Jokerille ei ole vielä tehty vaunuja eikä rataa, joten ne voidaan suunnitella siten että ne integroituvat olemassa olevan järjestelmän kanssa. Helpointa olisi tietenkin valita vaunun leveydeksi 2300mm, mutta mielestäni tässä keskustelussa jo esitetyin perustein olisi 2650mm leveä vaunu parempi. Etenkin matalalattiaisessa kalustossa lattiasta nousevat pyöräkotelot liki pakottavat 2-2 istuinratkaisuun, jolloin 2650mm leveä vaunu on selkeästi parempi vaihtoehto

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hmikko Näytä viesti
    Samaten laiturille kasaantunut lumi ja jää saattaisivat aiheuttaa hankaluuksia, tosin matalalattiavaunujen maavara ei muutenkaan ole suuri.
    Lumi ja jää... aiheuttavat kaikelle liikenteelle hankaluuksia. Sivumennen sanottuna, katulämmityksen rakentaminen ainakin vilkkaimmille pysäkeille olisi joka tapauksessa suotavaa.

  3. #618

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2106

    oletus Vs: Raide-Jokeri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut brynkka Näytä viesti
    Selitykseni pysäkkikorokkeesta, jolta liikennöisivät sekä kapeat että leveät vaunut, saattaa vaikuttaa sekavalta. Niinpä piirustelin tälläisestä korokkeesta kuvan: https://picasaweb.google.com/lh/phot...eat=directlink
    Aivan, en tuota pientä askelmaa laiturissa tajunnut selityksestä. Se varmaan pitäisi ihmiset tarpeeksi kaukana reunasta, ja isomman vaunun vaatima tila olisi ilmiselvästi havaittavissa.

  4. #619

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5478

    oletus Vs: Raide-Jokeri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    En kyllä ymmärrä, miten kassien käsittely eroaa podesterin tai suoran lattian päällä olevan istuimen kanssa. Istuin ja sen korkeus lattiasta on täsmälleen sama, kuin myös istuinten jako pituussuunnassa.
    Jos olet matkustanut joukkoliikenteessä kassien kanssa niin tiedät että tavallisessa istuimessa jossa ei ole podesteria, kassiin saa ujutettua istuimen alle suurimmallti osin niin että jalkoja ei tarvitse venytellä edessä olevaan selkänojaan kiinni tai vastakkaisella penkillä istuvan polviin kiinni vaan, vaan voi istua mukavasti ja ryhdikkäästi. Kun podesteri-ratikat tulevat laajempaan käyttöön niin veikkaan että ihmiset nostavat kassinsa viereiselle penkille niin että muut eivät pääse sille istumaan.

    Ja sanoisin että se kassien kuljetusmahdollisuus ei ole mikään mitätön juttu. Automarkettien puolustajat vetoavat nimenomaan siihen argumenttiin että joukkoliikenteessä on niin hankala kuljettaa ostoskasseja ja vielä hankalammaksihan se tulee jos bussin tai raitiovaunun istuimet on rakennettu niin että kassi ei millään tavalla mahdu samaan istuintilaan kuin matkustaja. Junassa ja metrossa onneksi mahtuu.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Juuri näin. Siksi uudet raitiotiet ovat matalalattiaisia. Jos matalalattiaisuus vaikuttaa muoti-ilmiöltä, se johtuu vain siitä, että sillä on paljon etuja korkeaan laituriin nähden ja siksi ei korkeita laitureita käyttäviä uusia järjestelmiä tehdä.
    Eiköhän se johdu siitä että valmistajat haluavat myyydä ja valmistaa enimmäkseen matalalattiakalustoa koska niitä tarvitaan enemmän korvaamaan vanhojen kaduilla kulkevien järjestelmien vanhoja vaunuja. Uusien järjestelmien osuus kaikista maailman raitiovaunuhankinnoista lienee pienempi kuin vanhojen vaunujen korvausinvestoinit. Stadtbahnit ja muut korkealattia ligt-rail järjestelmät ovat kaiikki vielä niin uusia että niiden vaunut eivät ole ehtineet romutusikään ja siksi niiden valmistuksessa on tauko. Mutta ne tulevat taas.

    t. Rainer

    ---------- Viesti lisätty kello 9:50 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:34 ----------

    Lainaus Alunperin kirjoittanut hmikko Näytä viesti
    Aivan, en tuota pientä askelmaa laiturissa tajunnut selityksestä. Se varmaan pitäisi ihmiset tarpeeksi kaukana reunasta, ja isomman vaunun vaatima tila olisi ilmiselvästi havaittavissa.
    Muuten ihan fiksu idea mutta eikö siinä ole vähän kompastumisvaaraa kun tulee 30 cm lattiakorkeudella varustetusta vaunusta ulos eikä muista tai tiedä että laituri on kahdelle erityyppiselle vaunulle tarkoitettu?

    t. Rainer

  5. #620
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    28.02.2007
    Viestejä
    1250

    oletus Vs: Raide-Jokeri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut brynkka Näytä viesti
    Tälläisellä järjestelyllä ei tarvita: metriäkään uutta rataa, kolmi- tai nelikiskoista tai lomitettua rataa, liikkuvia astinlautoja tai muitakaan muutoksia nykyisiin vaunuihin. Sitävastoin ratkaisu on halpa toteuttaa, siinä ei ole yhtään liikkuvaa osaa, väylää tai sähköistä komponenttia, eikä minkäänlaista ylimääräistä huollon tarvetta.
    Noinkohan? Tässä nyt kuitenkin olisi tulossa 70 cm uutta ratikkaa leveyssuunnassa nykyiseen käytävään. Vaikka pysäkkijärjestelyt onnistuisivatkin ilman ratajärjestelyjä, niin miten mahtaa leveäratikoiden ajattaminen onnistua muun väylän varrella?

  6. #621
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7546

    oletus Vs: Raide-Jokeri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut brynkka Näytä viesti
    Selitykseni pysäkkikorokkeesta, jolta liikennöisivät sekä kapeat että leveät vaunut, saattaa vaikuttaa sekavalta. Niinpä piirustelin tälläisestä korokkeesta kuvan: https://picasaweb.google.com/lh/phot...eat=directlink
    En tekisi tuollaista kynnystä kompasteltavaksi. En myöskään perustaisi järjestelmää, jossa on kaksi melkein samaa laiturikorkeutta. Alkuperäinen ideasi siitä, että leveän vaunun kynnys on yksinkertaisesti 5 cm korkeammalla kuin kapea on parempi, sillä 5 cm kynnys on vielä hyväksyttävissä myös esteettömyyttä ajatellen.

    Ajatus, että leveä vaunu liukuu laiturin päälle on kuitenkin haastava, kynnyksellä laiturissa tai ilman. Se edellyttää, että vaunussa on kuorman vaikutuksen sekä pyörien kulumisen kompensoiva kynnyskorkeuden tasaus. Eli siis tarvitaan aktiivinen tekninen toiminta. Ja jokin ratkaisu siihen, että ihmiset ymmärtävät seistä kyllin kaukana laiturin reunasta, kun vaunu tuleekin laiturin päälle.

    Meillä on tämä talvi, ja vaikka laituri olisikin lämmitetty, lämmitysteholla on rajansa. Aleksikin on luminen kun lunta sataa. Viime talvena seurasin, miten jakelukuormuri juuttui Aleksilla lumeen ja seisotti raitioliikenteen noin 20 min. Ja se on paljon. Ei voi ajatella, että kun sataa lunta, niin ratikkapysäkit ovat poissa käytöstä 1–3 tuntia kun odotellaan, että sulatus sulattaa sataneen lumen. Sulatus on mukavuutta, se ei ole ratkaisu, joka poistaa lumen merkityksen.

    Saksassa vastaavat tilanteet on ratkaistu kahdella tavalla. Yksi on, että laiturit ovat leveän kaluston mukaan ja kapeassa kalustossa on lippa, joka tulee kynnyksen alta täyttämään raon oven avautuessa. Toinen ratkaisu on limitetty raide, jolla erilevyiset vaunut ajetaan riittävän lähelle laituria. Arvaan, että näitä asioita on pohdittu ja päädytty näihin ratkaisuihin hyvin perustein. Se on Saksassa tapana.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Jos olet matkustanut joukkoliikenteessä kassien kanssa niin tiedät että tavallisessa istuimessa jossa ei ole podesteria, kassiin saa ujutettua istuimen alle suurimmallti osin niin että jalkoja ei tarvitse venytellä edessä olevaan selkänojaan kiinni tai vastakkaisella penkillä istuvan polviin kiinni vaan, vaan voi istua mukavasti ja ryhdikkäästi.
    Oletkohan ymmärtänyt nyt podesterin väärin. Podesteri tarkoittaa, että käytävän vierellä lattia on korkeammalla kuin käytävän lattia. Muuten on kysymyksessä lattia, jolla on kiinnitettynä istuimet aivan samalla tavalla kuin jos lattia istuimen alla on samassa tasossa. Eli siellä istuimen alla on aivan sama tila, oli käytössä podesteri tai ei.

    Jos istuimen alla on pyöräkotelo tai muuta täytettä, kyse ei ole podesterista vaan siitä, että istuin on sijoitettu jonkin ”laatikon” päälle. Tai siellä istuimen alla on jotain muuta, kuten vaikka lämmityslaitteen puhallin.

    Olen kulkenut ja kuljen joukkoliikenteessä kantamusten kanssa, mutta en yleensä ruuhka-aikaan. Joukkoliikenne ei korvaa eikä kilpaile kerran-viikossa-kauppakeskuksessa-autolla -elämän kanssa. Joukkoliikenne-elämässä tavarat kulkevat jakeluliikenteellä. Mieluiten niin lähelle, että kassien kanssa ei tarvitse mennä täyteen kuormattuihin joukkoliikennevälineisiin. Mutta ymmärrän kyllä murheesi, sillä em. periaatetta eivät meillä kaavoittajat, liikennesuunnittelijat ja kaupan ala ymmärrä. Tosin poikkeuksiakin on. Esim. Jätkäsaaressa kaupat tulevat ratikkapysäkkien yhteyteen. Siis kun tulet kotiin, teet ostoksesi poistuttuasi ratikasta ja kannat ne kotiovelle. Kantomatka on jopa lyhyempi kuin parkkiluolasta auton penkiltä. Mahtaakohan joskus vielä yleistyä ostoskärryt myös lähiöiden pakkipaikoilla?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Eiköhän se johdu siitä että valmistajat haluavat myyydä ja valmistaa enimmäkseen matalalattiakalustoa koska niitä tarvitaan enemmän korvaamaan vanhojen kaduilla kulkevien järjestelmien vanhoja vaunuja. Uusien järjestelmien osuus kaikista maailman raitiovaunuhankinnoista lienee pienempi kuin vanhojen vaunujen korvausinvestoinit. Stadtbahnit ja muut korkealattia ligt-rail järjestelmät ovat kaiikki vielä niin uusia että niiden vaunut eivät ole ehtineet romutusikään ja siksi niiden valmistuksessa on tauko. Mutta ne tulevat taas.
    Ei. Valmistajat myyvät sitä, mitä asiakkaat tilaavat. Tosin valmistajilla ei aina ole tarjolla sitä, mitä asiakkaat tarvitsevat.

    Euroopassa raitiovaunujen markkinat ovat luokkaa 600 vaunua vuodessa. Tästä suurin osa menee vanhojen vaunujen uusintaan ja laajennuksiin, ehkä 1/3 uusiin järjestelmiin. Markkinoilla on ollut boomi siirtymisessä matalalattiakalustoon sekä Itä-Euroopan vanhentuneiden järjestelmien uusimisessa. Osin nämä ovat olleet sama asia, sillä lännessä on korvattu nuorehkoa kalustoa matalalattioilla, koska korkealattiakalustolle on ollut jälleenmyyntimarkkinat – tosin aika lailla pilkkahintaan.

    Vaikka lännessä on nyt koko lailla moderni kalusto, ei ole ennustettavissa mitään taukoa. Käytössä olevien vaunujen käyttöikä on pidentynyt, mutta myös määrä on lisääntynyt. Itään siirtynyt kalusto tulee uusintavaiheeseen, sillä sinnekin halutaan matalaa lattiaa.

    Markkinoiden haaste on luoda vaunu, joka on vanhoissa kaupunkikeskustoissa toimiva matalalattiaratkaisu. Helsinki ei ole yksin tämän haasteen kanssa. Ei myöskään sen kanssa, että jäykkätelinen moninivelvaunu ei ole kelvollinen ratkaisu. Transtechin vaunu on erittäin lupaava konsepti, jossa on perustana koettu perusratkaisu kääntyvistä teleistä, mutta vältetty pienipyöräiset akselittomat telit.

    Antero

  7. #622

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5478

    oletus Vs: Raide-Jokeri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Jos istuimen alla on pyöräkotelo tai muuta täytettä, kyse ei ole podesterista vaan siitä, että istuin on sijoitettu jonkin ”laatikon” päälle. Tai siellä istuimen alla on jotain muuta, kuten vaikka lämmityslaitteen puhallin.
    Matalalattiaratikoissa on siinä tapauksessa useimpien, uudessa transtechilaisessa lähes jokaisen, istuinten alla pyöräkotelo joka rajoittaa kassien sijoittamista istuimen alle.

    t. Rainer
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 08.02.2011 kello 21:35. Syy: jaettu viesti kahtia

  8. #623

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2106

    oletus Vs: Raide-Jokeri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Markkinoilla on ollut boomi siirtymisessä matalalattiakalustoon sekä Itä-Euroopan vanhentuneiden järjestelmien uusimisessa. Osin nämä ovat olleet sama asia, sillä lännessä on korvattu nuorehkoa kalustoa matalalattioilla, koska korkealattiakalustolle on ollut jälleenmyyntimarkkinat – tosin aika lailla pilkkahintaan.
    Sitten on tämä erikoisolosuhde, jossa Itä-Eurooppaan toimitettuja, silmissä vanhentuneita matalalattiaisia korvattiin pilkkahintaisilla 35-vuotiailla korkealattiaisilla

  9. #624
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7546

    oletus Vs: Raide-Jokeri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Matalalattiaratikoissa on siinä tapauksessa useimpien, uudessa transtechilaisessa lähes jokaisen, istuinten alla pyöräkotelo joka rajoittaa kassien sijoittamista istuimen alle.
    Kyllä, näin on. Ja sama on busseissa, jos akselin kohdalla on matala lattia. Vanhoissa ratikoissa oli penkkien alla mm. hiekkasäiliöitä ja muuta varustelua.

    Mutta kovin harvoin olen nähnyt penkinaluksia käytettävän tavaran kuljettamiseen. Enkä ihmettele, sillä lattiat ovat yleensä niin likaisia, ettei niihin kantamuksia viitsi laskea. Itse pidän kantamukset sylissä, jos viereisellä penkillä ei ole tilaa. Voisin sanoa, että olen oppinut tämän muilta matkustajilta.

    Erityisiä tavaratiloja ei minusta kaupunkiliikenteen kalustossa tarvita. Muutamissa bussimalleissa on ollut esim. etupyöräkotelon päällä ”tavaratila”. Variotramissakin on muutama tällainen paikka. Harvoin olen nähnyt näissä muuta kuin roskaa, kuten ruttuisia Metro- ja Vartti-lehtiä. Isoille tavaroille käyvät lastenvaunu/pyörätuolipaikat, kun muuta seisomatilaa ei oikein nykyään busseissa olekaan. Niissähän on tarjolla käteviä kassikoukkujakin.

    Antero

  10. #625

    Liittynyt
    08.05.2009
    Viestejä
    64

    oletus Vs: Raide-Jokeri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Muuten ihan fiksu idea mutta eikö siinä ole vähän kompastumisvaaraa kun tulee 30 cm lattiakorkeudella varustetusta vaunusta ulos eikä muista tai tiedä että laituri on kahdelle erityyppiselle vaunulle tarkoitettu?
    Kieltämättä on, mutta luulisin sen olevan ratkaistavissa, vaikka kuulutuksella tms.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Meillä on tämä talvi, ja vaikka laituri olisikin lämmitetty, lämmitysteholla on rajansa. Aleksikin on luminen kun lunta sataa. Viime talvena seurasin, miten jakelukuormuri juuttui Aleksilla lumeen ja seisotti raitioliikenteen noin 20 min. Ja se on paljon. Ei voi ajatella, että kun sataa lunta, niin ratikkapysäkit ovat poissa käytöstä 1–3 tuntia kun odotellaan, että sulatus sulattaa sataneen lumen. Sulatus on mukavuutta, se ei ole ratkaisu, joka poistaa lumen merkityksen.
    Eilen 8.2. satoi lunta ainakin sen verran että ongelmat olisivat tulleet esiin. Esitän järkeilyni lumisateen vaikutuksesta ratikkaliikenteeseen, mikäli menee metsään, niin oikaiskaa kernaasti. Olen havainnoinut rataa Fredrikinkadulla välillä Bulevardi-Viiskulma ja etenkin itäänpäin vieviä kiskoja. Tämä siksi, ettei kumipyöräliikenne tai auraus sotke tarkastelua.

    Lumipeitteen saavuttaessa paksuuden, joka on radalla kulkevan vaunun maavara alkaa lumi pakkaantumaan vaunun ja ratapohjan väliin. Yli kulkevat vaunut saattavat aurata sivuille osan lumesta, mutta ehdottomasti suurin osa jää kulku-uralle. Pakkaantuminen tiivistää lunta muuttaen sen rakennetta jään suuntaan. Jokainen vaunu joutuu tamppaamaan itselleen lunta tiiviimmäksi sen verran kuin sitä on edellisen vaunun jälkeen satanut. Jääksi muuttunut lumi alkaa tiivistyessään kantamaan vaunua, jolloin pyörien kitka lumesta ja jäästä vapaisiin kiskoihin huononee.

    Fredalla liikennöi sekä Varioita että vanhempia Nr-tyyppisiä vaunuja. Edellisten maavara vaikuttaisi olevan matalampi, joten lumeen piirtyvä kulku-ura on Varioiden tekemä jälki. Nr-vaunuista jää uran reunaan erään laatikon jälki, syvyydeltään sentti-pari. Varion tamppaama kulku-ura on silmämääräisesti arvioituna noin 1,8-2 m leveä ja vaunu painaa 35 t, joten lumi on tampattu painolla joka on karkeasti 20 t/metri.

    Mikäli esittämäni vaunu tekisi kulku-uran lumeen (vai peräti ladun?) joka olisi samanlainen kuin Variolla sen pitäisi olla 10% painavampi, jotta vaunu pystyisi tamppaamaan myös laiturille satavan lumen. Vaihtoehtoisesti leveämmän vaunun voisi suunnitella tekemään kapempaa uraa alaosastaan. Kummassakin tapauksessa kulkuominaisuudet lumessa olisivat samat kuin Variolla.

    Potkiskelin myös lämpimikseni kulku-uran laitaa laiturin reunassa ja, kuten arvata saattaa, oli lumi siinäkin tiivistynyt jääksi.

    En ajatellut katulämmitystä pysäkeille jakeluliikenteelle enkä raitiovaunuille, vaan ihan matkustajille, mukavuutta ja turvallisuutta lisäävänä tekijänä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Saksassa vastaavat tilanteet on ratkaistu kahdella tavalla. Yksi on, että laiturit ovat leveän kaluston mukaan ja kapeassa kalustossa on lippa, joka tulee kynnyksen alta täyttämään raon oven avautuessa. Toinen ratkaisu on limitetty raide, jolla erilevyiset vaunut ajetaan riittävän lähelle laituria. Arvaan, että näitä asioita on pohdittu ja päädytty näihin ratkaisuihin hyvin perustein. Se on Saksassa tapana.
    Nämä ovat varmasti toimivia ja hyväksi havaittuja konsteja, en epäile ollenkaan. Eikö kuitenkin voisi ajatella olevan helpompaa, jos näitä ei tarvittaisi?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Ja sanoisin että se kassien kuljetusmahdollisuus ei ole mikään mitätön juttu. Automarkettien puolustajat vetoavat nimenomaan siihen argumenttiin että joukkoliikenteessä on niin hankala kuljettaa ostoskasseja ja vielä hankalammaksihan se tulee jos bussin tai raitiovaunun istuimet on rakennettu niin että kassi ei millään tavalla mahdu samaan istuintilaan kuin matkustaja. Junassa ja metrossa onneksi mahtuu.
    Automarketissa käydään autolla.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Olen kulkenut ja kuljen joukkoliikenteessä kantamusten kanssa, mutta en yleensä ruuhka-aikaan. Joukkoliikenne ei korvaa eikä kilpaile kerran-viikossa-kauppakeskuksessa-autolla -elämän kanssa. Joukkoliikenne-elämässä tavarat kulkevat jakeluliikenteellä. Mieluiten niin lähelle, että kassien kanssa ei tarvitse mennä täyteen kuormattuihin joukkoliikennevälineisiin. Mutta ymmärrän kyllä murheesi, sillä em. periaatetta eivät meillä kaavoittajat, liikennesuunnittelijat ja kaupan ala ymmärrä. Tosin poikkeuksiakin on. Esim. Jätkäsaaressa kaupat tulevat ratikkapysäkkien yhteyteen. Siis kun tulet kotiin, teet ostoksesi poistuttuasi ratikasta ja kannat ne kotiovelle. Kantomatka on jopa lyhyempi kuin parkkiluolasta auton penkiltä.
    Täsmälleen.

    Itse kuljetan tavallisesti ostoskassiani ratikassa salkussani viikattuna, koska voin ostaa päivittäistavarat kätevästi kolmesta eri lähikaupasta. Nämä kaupat vielä sijaitsevat luontevasti käyttämieni pysäkkien läheisyydessä, ostoksiani joudun kanniskelemaan pari-kolme korttelia.

    Eräs raitiotien hämmästyttävimpiä ominaisuuksia on - ellei kyky suoranaisesti tuottaa - niin ainakin osaltaan ylläpitää kaupunkirakennetta, jossa palvelut ovat lähellä ja sopivan kokoisia. Raskasraiteella näyttää olevan päinvastainen vaikutus; metro- tai paikallisjuna-asema tuottavat mittasuhteiltaan ihmiselle huonosti sopivaa ympäristöä.

    Raide-Jokerin ratkaisut tulevat vaikuttamaan koko ennustettavissa olevan tulevaisuuden laajalla alueella kaupunkirakenteeseen ja kaupunkilaisten arkeen. Kauppakassien kanniskelu mukaan lukien.

  11. #626

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2106

    oletus Vs: Raide-Jokeri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut brynkka Näytä viesti
    Raskasraiteella näyttää olevan päinvastainen vaikutus; metro- tai paikallisjuna-asema tuottavat mittasuhteiltaan ihmiselle huonosti sopivaa ympäristöä.
    Helsinkiläis-arktinen erikoisolosuhde tuokin. Maailmalla on kyllä raskasraideasemia ihan eloisissa kävely-ympäristöissä, tosin usein ne hyvät esimerkit taitavat sielläkin olla vanhempaa perua kuin melkein kaikki Pääkaupunkiseudun vastaavat. Sopii katsoa, minkä näköisiä peltometroasemia 230-metrisine laitureineen Kehäradalle tulee.

  12. #627

    Liittynyt
    22.08.2008
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1691

    oletus Vs: Raide-Jokeri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut brynkka Näytä viesti
    Varion tamppaama kulku-ura on silmämääräisesti arvioituna noin 1,8-2 m leveä ja vaunu painaa 35 t, joten lumi on tampattu painolla joka on karkeasti 20 t/metri.
    Tämä pätisi vain, jos vaunun koko paino olisi alustalla, ja pyörät olisivat ilmassa. Lumen pintaa raapiessaan vaunu on kuitenkin lähes kokonaan vielä pyöriensä varassa. Prosenttilukuja en kuitenkaan lähde arvioimaan.

  13. #628

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5478

    oletus Vs: Raide-Jokeri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut brynkka Näytä viesti
    Automarketissa käydään autolla.
    Ja kauppaketjut haluavat ohjata ihmiset käymään niissä ennemmin kuin muissa (ks ketju jostsa käsiteöllään tätä aihetta)

    Lainaus Alunperin kirjoittanut brynkka Näytä viesti
    Itse kuljetan tavallisesti ostoskassiani ratikassa salkussani viikattuna, koska voin ostaa päivittäistavarat kätevästi kolmesta eri lähikaupasta. Nämä kaupat vielä sijaitsevat luontevasti käyttämieni pysäkkien läheisyydessä, ostoksiani joudun kanniskelemaan pari-kolme korttelia.

    Eräs raitiotien hämmästyttävimpiä ominaisuuksia on - ellei kyky suoranaisesti tuottaa - niin ainakin osaltaan ylläpitää kaupunkirakennetta, jossa palvelut ovat lähellä ja sopivan kokoisia. Raskasraiteella näyttää olevan päinvastainen vaikutus; metro- tai paikallisjuna-asema tuottavat mittasuhteiltaan ihmiselle huonosti sopivaa ympäristöä.

    Raide-Jokerin ratkaisut tulevat vaikuttamaan koko ennustettavissa olevan tulevaisuuden laajalla alueella kaupunkirakenteeseen ja kaupunkilaisten arkeen. Kauppakassien kanniskelu mukaan lukien.
    Jos raide-Jokeri rakennettaisiin nyt, niin se ei tulsisi vaikuttamaan millään tavalla kaupunkirakenteeseen ainakaan 10 vuoteen. Jokeri kulkee vanhojen 50-60-luvulla rakennettujen lähiöiden kautta, ainoa paikka joka saisi lisärakentamista raide-Jokerin ansiosta olisi Vermon-Leppävaaran välinen alue.

    Helsingin seudun lähiöt ovat väljiä ja hajallaan toisistaan lähinnä siksi että ne on aikoinaan rakennettu yksityisten maille ja yksityisten rakennusliikkeiden toimesta, ja siksi että suomlalaiset haluavat asua väljästi pientaloissa. Yksityisautosta on tullut dominoiva liikkumisväline pk-seudulla koska raideliikenteen peitto on ollut huono, mutta siellä missä metroja ja lähijunia kulkee niiden käyttöaste on korkea ja asiakkaiden tyytyväisyys niinikään vaikka junien osalta ollaan oltu tyytymättömiä liikenteen hoitoon talviolosuhteissa. Ja metrossa ja junassa kassien kuljetaminen on todella helpompaa kuin raitiovaunussa tai bussissa.

    Kaupunkien omistamia maita joita lähinnä on vain Helsingissä, ei ole pystytty hyödyntämään kaupunkirakenteen tiivistämiseksi lähinnä siksi että ne on kaavoitettu virkistysalueiksi tai puistoiksi ja kaavojen muutosyritykset ovat joutuneet asukasvastarinnan kohteiksi. Myös aikomukset laajentaa raitioteitä esim meren yli Laajasaloon sekä eteläisiin kaupunginosiin ovat törmänneet asukasvastarintaan.

    t. Rainer
    Viimeisin muokkaaja R.Silfverberg; 10.02.2011 kello 10:23. Syy: korjattu lainausta

  14. #629

    Liittynyt
    14.11.2005
    Viestejä
    190

    oletus Vs: Raide-Jokeri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Helsingin seudun lähiöt ovat väljiä ja hajallaan toisistaan lähinnä siksi että ne on aikoinaan rakennettu yksityisten maille ja yksityisten rakennusliikkeiden toimesta
    Luulenpa kuitenkin että yksityiselläkään rakennusliikkeellä ei olisi ollut mitään sitä vastaan että se olisi saanut rakentaa alueensa kaksinkertaisella tiheydellä ja saanut kaksinkertaisen voiton.

    Eikä niiden asuntojen kysyntä ja myyntihinta olisi alueiden lisätiheydestä mihinkään laskenut. Kysyntää on ollut, riittää että katsoo niitä lähiöitä ja miettii sitä tosiasiaa että ihmiset suorastaan jonottivat niihin aikanaan...

  15. #630

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5478

    oletus Vs: Raide-Jokeri

    Lainaus Alunperin kirjoittanut edsel Näytä viesti
    Luulenpa kuitenkin että yksityiselläkään rakennusliikkeellä ei olisi ollut mitään sitä vastaan että se olisi saanut rakentaa alueensa kaksinkertaisella tiheydellä ja saanut kaksinkertaisen voiton.

    Eikä niiden asuntojen kysyntä ja myyntihinta olisi alueiden lisätiheydestä mihinkään laskenut. Kysyntää on ollut, riittää että katsoo niitä lähiöitä ja miettii sitä tosiasiaa että ihmiset suorastaan jonottivat niihin aikanaan...
    Ei varmaan mutta luulen että noista lähiöistä ei tullut tuota suurempia siksi että Suomen kasvukseksuten, ei edes Helsingin, työmarkkinat eivät vetäneet siihen aikaan tarpeeksi. Moni suuntasi Helsingin lähiöiden sijaan siksi Tukhollman, Göteborgin, Malmön, ja Örebron lähiöihin.

    t.Rainer

Vastaavia viestiketjuja

  1. Raide-Jokerin nopeuttaminen
    kirjoittanut Knightrider foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 109
    Viimeisin viesti: 12.03.2011, 11:18
  2. HKL: Raide-Jokeria suunnitellaan
    kirjoittanut RSS foorumissa Joukkoliikenneuutiset
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 15.10.2008, 13:00
  3. Raide-Jokerin varikko
    kirjoittanut 339-DF foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 11
    Viimeisin viesti: 27.03.2008, 06:45
  4. Raide-Jokeri kannattava nykyisillä matkustajamäärillä?
    kirjoittanut 339-DF foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 14
    Viimeisin viesti: 28.09.2006, 12:08
  5. Outo raide Hiekkaharjussa
    kirjoittanut Resiina foorumissa Junat
    Vastauksia: 3
    Viimeisin viesti: 02.07.2006, 11:59

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •